Viestiketju: Maunula / Viikki (toinen metrolinja)

Alunperin kirjoittanut MaxiBus1975

Pisararata palvelee lähinnä junamatkustajia eripuolille radanvartta. Kehärata taas ei ole ns. lentokenttäyhteys pääosin vaan tavallinen lähijuna. Metro siis täydentäisi sitä.

Viikin raitiotie milloin nyt toteutuneekaan on todennäköisesti aika hidas matkoilla keskustaan, raidejokerinkin tavoitenopeus 25km/h. Poikittaismatkoihin se sopiikin hyvin, mutta säteittäismatkat jolloin matkat ovat yleensä pidempiä niin pitäisi olla vahva nopea yhteys. Metro on myös pitkällä tähtäimellä edullisin kulkumuoto kun verrataan matkan hintaa/asukas. Metron kustannuksia voisi kustantaa maanmyyntituloilla radan varressa mm. Maunulassa, Torpparinmäessä, Viikissä jne.


On totta että rata on osin päällekkäinen vaikkapa Pisaran kanssa, mutta kyse olisi ennemmin liikenneverkon vahvistamisesta, sillä pelkkä pikaraitiotie Viikkiin ei ole riittävä laajamittaiseen kaupunkisuunnitteluun. Pikaratikat soveltuvat, kuten aiemmin sanoin, paremmin poikittaismatkoille (esim. Tukholmassa on näin). Metrorata voisi myös toimia Lentoratana, mikäli toteutetaan suuremmalla skaalalla ja lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Lentorata itsessään tosin on melko kaukainen skenaario.

Ei metrokaan olisi suora lentokenttäyhteys, koska sillä olisi runsaasti pysäkkeja. Lentorata olisi aito suora lentokenttäyhteys, mutta senkin toteuttaminen tulee venymään kustannusten vuoksi. Lentoradan kaikki kapasiteetti on suunnitelmissa varattu nopeille junille (kaikki kaukoliikenne reititetään sen kautta) eikä siitä tehdä hitaiden junien rataa.

Metron kustannusten kattaminen maanmyyntituloilla toimisi vain, jos kyseisille alueille rakennetaan uutta tuotantoa ja runsaasti, mikä on epätodennäköistä Helsingin pysäköintinormeilla (ja väestöluvuillakin) puhumattakaan siitä, että tietyt alueet esim. Torpparinmäki on karaktääristi matalan rakentamisen aluetta, jolla ei ole paljoa vapaata rakennusmaata. Koivusaartakaan ei saatu kattamaan metron kuluja ja se on huomattavasti hintavampaa aluetta kuin Viikki. Lisäksi Länsimetron jatkeen yhteydessä sitouduttiin runsaaseen asuntotuotantoon (70 tuhatta uutta asukasta), ja olisi parasta ensin toteuttaa kyseiset lupaukset, ennen kun aloitetaan uusia projekteja.
Lisäksi haluaisin lähteen sille, että metro olisi yksikkökustannuksiltaan halvin kulkumuoto. Metro on äärimmäisen kallis rakentaa ja ylläpitää ja vaatii myös runsaasti henkilökuntaa.

Viikin raitiotie varmasti saadaan hyvällä suunnittelulla yhtä nopeaksi kuin bussit. Sen nopeampaa yhteyttä ei ole varaa rakentaa. Siksi sen on kelvattava keskustayhteydeksi.
Raitiotie toisi sen busseja suurikapasiteettisemman yhteyden, joka riittäisi sikäläiseen matkustustarpeeseen.

Alunperin kirjoittanut MaxiBus1975

Lipun hinnat varmasti nousenisivat hankkeen myötä, muttei Länsimetrokaan räjäyttänyt hintoja mitenkään pilviin.

Lippujen hinnat nousivat vuodelle 2017 4,2%, vaikka kuluttajahintojen nousu oli 0,4%. Samoin lippujen hinnat nousivat vuodelle 2016 4,9%, vaikka kuluttajahintojen nousu oli -0,2%. Samoin vuodelle 2015, jolloin lippujen hinnat nousivat 3,8%, vaikka kuluttajahintojen nousu oli 1%. Inflaatiota suurempien korotusten syiksi ilmoitettiin suuret joukkoliikennehankkeet.

Alunperin kirjoittanut MaxiBus1975

Hyvällä suunnittelulla budjettikin saataisiin pitämään.

Vain jos ne budjetoidaan realistisesti, mikä laskee hankkeiden H/K-suhdetta estäen niiden toteuttamisen.

Alunperin kirjoittanut MaxiBus1975

Metro myös palvelisi tämänhetkisiä joukkoliikenteen/raideliikenteen katvealueita, kuten juuri Viikkiä, Koskelaa, Maunulaa, Vantaanporttia, Hyrylää ja niin edelleen. Suuri syy metrolle olisi myös n. 15 000 asukkaan Malmin lentokenttä, jolle tuskin riittää tämä edellä mainittu pikaratikka.

Juuri siksi rakentamisen pitäisi keskittyä radanvarsilähiöiden täydennysrakentamiseen ja kaupunkibulevardien varrelle rakentamiseen, ei "katvealueiden" aluerakennushankkeisiin.

Rupesin eilen näpyttelemään vastausta tuolle Maxin viestille #119, mutta kolmen tunnin näpyttelyn jälkeen olin ruudulla toistellut vain samoja asioita jotka DI Alku ja kumppanit ovat tällä foorumilla jauhaneet tuhanteen kertaan ja useampaan kertaan tässäkin sekä Töölön Metro -Ketjussa. Näitä argumentteja ovat tässä vuorokauden aikana muut jo toiselleet, mutta tosiaan suosittelen, että MaxiBus luet nämä kaksi ketjua läpi. Itsellä siihen meni alle päivä ja olen hidas lukija.

Pari asiaa jotka kuitenkin haluan tässä nopeasti mainita ovat:
1)Metron tasonvaihdot: Toisen metrolinjan suunnitelmassa 2004 Viikin asema on maan alla. Toisin sanoen sen suunitelman mukaiseen 16min matkaan Kampista Viikkiin joutuu lisäämään 5min kummankin pään tasonvaihdoista eli 21min. Jos Viikistä vetää pikaraitiotien Jokerin 25km/h linjanopeudella Hämeentietä 8,7km keskustaan matka aika on 20,8min. Metron korkeammasta linjanopeudesta ja pitemmästä pysäkkivälistä ei saada hyötyä irti alle 10km matkoilla, jos on tasonvaihtoja. Mikään ei toisaalta estä Viikin raitiotien linjanopeuden nostamista pysäkkiväliä harventamalla yli tuon Jokerin 750 metrin. Paitsi se, että saavutettavuus kärsisi, joka tuo samanlaisen matkapituuden alarajan nopeuden hyödylle.

Alunperin kirjoittanut MaxiBus1975

...mutta metro olisikin esim v. 2050 tilanteessa (PK-seudun asukasluku n. 2 000 000) ideaali.

2) 2 000 000 asukasta ei ole PKS-seudun 4 kunnan väkilukuennsute 2050 (nyt 1 mijoona), vaan Helsingin seudun 14 kunnan asukasluku, joka on nyt 1,5miljoonaa.

3) Pikaraitiotien riittämättömyys on seudulla, jolla ei ole pilvenpiirtäjäpellon asukastiheyttä, aivan huuhaata. Nykyiseen Articiin mahtuu 75 istujaa ja 125 seisojaa eli 200. 34 metrin XL:ään pitäisi 75 istujaa ja 175 seisojaa eli 250. Jos tehdään 75m pysäkit, Artic XL:iä voi ihan hyvin kytkeä kaksi peräkkäin jolloin saadaan 500 paikkaa joista 150 istumapaikkoja. 90 metrin 300-sarjan metoissa on siis vertailuna istumapaikkoja 225 eli 25% enemmän per pituusmetri. Metrolla ei päästä alle 2,5min vuorovälin nopeuden tuomien jarrutusaikojen takia. Keski-Euroopassa liikennöidään raitiovaunuja joillain osuuksilla minuutin vuoroväliä. 1,5 minuutin vuorovälillä mennään jo länsimetron istumapaikkakapasiteetista ohi.

No hitto päädyin kuitenkin toistelemaan muiden argumentteja... noh menköön nyt.

Alunperin kirjoittanut Makke93

Pari asiaa jotka kuitenkin haluan tässä nopeasti mainita ovat:
1)Metron tasonvaihdot: Toisen metrolinjan suunnitelmassa 2004 Viikin asema on maan alla. Toisin sanoen sen suunitelman mukaiseen 16min matkaan Kampista Viikkiin joutuu lisäämään 5min kummankin pään tasonvaihdoista eli 21min. Jos Viikistä vetää pikaraitiotien Jokerin 25km/h linjanopeudella Hämeentietä 8,7km keskustaan matka aika on 20,8min. Metron korkeammasta linjanopeudesta ja pitemmästä pysäkkivälistä ei saada hyötyä irti alle 10km matkoilla, jos on tasonvaihtoja. Mikään ei toisaalta estä Viikin raitiotien linjanopeuden nostamista pysäkkiväliä harventamalla yli tuon Jokerin 750 metrin. Paitsi se, että saavutettavuus kärsisi, joka tuo samanlaisen matkapituuden alarajan nopeuden hyödylle.

Tasonvaihdoille 3 minuuttia lisäaikaa on realistisempi arvio kuin 5 minuuttia, silloin kun vaihdetaan joka tapauksessa.

Hämeentiellä on kyllä aika paljon käytännössä ratkaisemattomia esteitä nopealle ratikalle. Ensinnäkin tiheimmässä kantakaupungissa näyttää olevan isoja paineita 30-40 km/h huippunopeuksille, toiseksi alueen tiheys vaatii myös pysäkkejä tiheään ja isoja vaikeita risteyksiä riittää. Toisaalta nopea ratikkalinja voi toimia kunnon liikennevaloetuuksilla vain kun vuoroväli on varsin pitkä ja nykyisten ratikoiden poistaminen Hämeentieltä nopeaa pikaratikkaa hidastamasta on lähes mahdotonta.

Tukkoisen Hämeentien sijaan Hermannin rantatietä ja Sörnäisten rantatietä/Sompasaarta pitkin olisi kyllä mahdollista ajaa kohtuullisen nopeaa, suunnilleen Jokeri-nopeuden, ratikkaa Hakaniemeen asti. Sen lisäksi Laajasalon ratikan valmistumisen jälkeen entistäkin pahemmin ylikuormitettu Merihaan/Hakaniemen ja keskustan väli olisi sitten vielä saatava uudelle reitille eli Kaisaniemen puiston rantoihin ja radanvarteen tai tunneliin.

---------- Viestit yhdistetty klo 23:17 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:44 ----------

Alunperin kirjoittanut Makke93

3) Pikaraitiotien riittämättömyys on seudulla, jolla ei ole pilvenpiirtäjäpellon asukastiheyttä, aivan huuhaata. Nykyiseen Articiin mahtuu 75 istujaa ja 125 seisojaa eli 200. 34 metrin XL:ään pitäisi 75 istujaa ja 175 seisojaa eli 250. Jos tehdään 75m pysäkit, Artic XL:iä voi ihan hyvin kytkeä kaksi peräkkäin jolloin saadaan 500 paikkaa joista 150 istumapaikkoja. 90 metrin 300-sarjan metoissa on siis vertailuna istumapaikkoja 225 eli 25% enemmän per pituusmetri. Metrolla ei päästä alle 2,5min vuorovälin nopeuden tuomien jarrutusaikojen takia. Keski-Euroopassa liikennöidään raitiovaunuja joillain osuuksilla minuutin vuoroväliä. 1,5 minuutin vuorovälillä mennään jo länsimetron istumapaikkakapasiteetista ohi.

Helsingissäkin liikennöidään jo nykyään raitiovaunuja jollain osuuksilla melkein minuutin vuorovälillä, tuollaisen vuorovälin vaikutuksiin liikennöinnin nopeuteen ja luotettavuuteen voi tutustua vaikka Kaivokadulla tai Mannerheimintiellä. Minusta nopea pikaratikka on kyllä jotain ihan muuta kuin jatkuvat matelevat ratikkajonot pysäkeille. 70 metrin ratikoilla puolentoista minuutin vuorovälillä Kaivokadulla tai muussa vastaavassa Helsinkiläisessä ympäristössä ei toki vielä liikennöidä.

Metron ja muiden täyseristettyjen ratkaisujen etuna toki on, että niitä voidaan liikennöidä tiheällä vuorovälillä hyvällä nopeudella, se johtuu siitä että täyseristetyllä radalla ei ole tasoristeyksiä tai suojateitä. Katuverkossa pikaratikkatyyppisessä liikenteessä liikenne taas sumputtuu ja hidastuu paljon helpommin, jos vuoroväli on liian tiheä tai reitillä on paljon risteyksiä tai suojateitä.

Alunperin kirjoittanut MaxiBus1975

Itsekin mietin mitä petteri tuossa sanoi, että mitenkähän nämä pikaratikat mahtuu muutenkin ruuhkaiseen keskustaan. Varmaan täytynee toteuttaa liityntäyhteyksinä mm. Kalasatamaan. Vihdintien suunta sitten Pasilaan vai mitenkä (?) On totta, että Raidejokerilla 25km/h riittää kun matkat ovat lyhyitä, mutta en itse sanoisi sen riittävän säteittäisille/keskustaan suuntautuville matkoille. Tosin nyt kun Hämeentie jollain aikavälillä suljetaan läpiajolta niin ehkä pikaratikka olisi kilpailukykyinen.

Ne mahtuvat, kun pannaan mahtumaan. Täällä on kymmenisen vuotta keskusteltu aiheesta ja nyt kaupungin Ratikkaprojekti on virallistanut sen, mistä täällä on puhuttu: ratikkalinjat jaetaan kahteen kategoriaan, pika- ja kantakaupungilinjoihin. Pikalinja on siis sellainen Vihdintieltä tuleva, suurivaunuinen ja kantakaupunkilinja on se Porthaninkadulla kiemurteleva kolmosen ratikka. Väylät jaetaan samalla tavalla ja niin, että pikaratikoille varataan Mansku, Hämeentie, Mäkelänkatu ja kantakaupungin linjat siivotaan niiltä pois. Tämä merkitsee käytännössä esimerkiksi sitä, että Manskun rinnalle tehdään Topeliuksenkadun rata, jonne siirretään vähintään 237, ehkä myös 4 riippuen siitä, miten Vihdintien linja linjastollisesti toteutetaan.

Pullonkaulaksi jää Kaivokatu–Hakaniemi, jossa kaikki ovat iloisesti sekaisin. Siksi onkin sääli, että jostain syystä väkisin ängettiin Laajasalo (pika) ja Kalasatama (kantakaupunki) Hakaniemeen Pohjoisrannan ja liikennevalottoman Aleksin sijaan.

Alunperin kirjoittanut MaxiBus1975

Hei taas,
Itsekin mietin mitä petteri tuossa sanoi, että mitenkähän nämä pikaratikat mahtuu muutenkin ruuhkaiseen keskustaan. Varmaan täytynee toteuttaa liityntäyhteyksinä mm. Kalasatamaan. Vihdintien suunta sitten Pasilaan vai mitenkä (?) On totta, että Raidejokerilla 25km/h riittää kun matkat ovat lyhyitä, mutta en itse sanoisi sen riittävän säteittäisille/keskustaan suuntautuville matkoille. Tosin nyt kun Hämeentie jollain aikavälillä suljetaan läpiajolta niin ehkä pikaratikka olisi kilpailukykyinen.

Jos ollaan Mannerheimintiellä Töölön Tullin eteläpuolella tai Hämeentiellä Mäkelänkadun eteläpuolella Jokeri-tason 25 km/h tunnissa nopeuksiin on vaikea päästä. Tuolla jäätäneen parannuksillakin 20 km/h nurkille, jos pysäkkiväliä ei pidennetä rajusti. Toki kun ulompana päästään vähän helpompaan ympäristöön 25 km/h nopeustasolle päästään jos vuoroväli ja pysäkkiväli on riittävä.

Hiukan nykyistä nopeammat säteittäiset ratikat tarvitsevat tuekseen myös nopeampia, eristettyjä yhteyksiä, joihin voidaan vaihtaa ja jotka eivät matele kaduilla, vaan kulkevat täyseristettyinä. Iso Pisara tai Töölön metro pikaratikkakalustolla olisivat luonnollisimmat nopeiden yhteyksien kehityshankkeet.