Maunula / Viikki (toinen metrolinja)

Maxin ajatukset ovat ihan virkistävä tuulahdus menneestä, mutta länsimetrosekoilun jälkeen kuluu kyllä aikamoisen pitkä aika, ennen kuin joku rohkenee ehdottaa tosissaan metron rakentamista jonnekin muualle. Jos sellainen päivä edes koittaa.

Kun noita bulevardiratikoita ei vielä ole valmiina missään, on ehkä vaikea hahmottaa, minkä luokan kulkuneuvosta niissä on kyse. Toivotaan, että Vihdintien ratikka saataisiin aluille mahdollisimman pian ja että sen yhteydessä otetaan tosissaan koppi myös Mannerheimintien radan upgreidauksesta ja Topeliuksen rinnakkaisradan toteuttamisesta, jottei ensimmäinen protolinja jää torsoksi.


Noh, onhan tämä ehkä vähän nostalgiahömpötystä :D Toivottavasti tosiaan se Vihdintien ratikka tulisi nopeasti niin näkee sitten. Ainoa mikä itseä epäilyttää on esim. tuon raidejokerin alhainen nopeus, että tuleeko muistakin yhtä hitaita. Varmasti jos Manskustakin tehdään kunnolla sporia suosiva niin toimii kunnolla! Saa nyt nähdä ehkä todennäköisimpänä skenaariona on nyt seuraavana ja ehkä viimeisenä laajennuksena Itämetro jos sitäkään ja sitten nämä pikaratikat, joista oikeasti tehtäisi nopeita.
 
Raidejokerista saisi ilman muuta nopeamman, mutta silloin se alkaisi maksamaan saman verran kuin metro ja sitä ei enää rakennettaisi. Tuo suunniteltu nopeus on kuitenkin jo riittävän hyvä tyypilliselle matkustajalle, joka kulkee sillä muutaman pysäkinvälin. Ne matkustajat kulkevat sillä jo nyt, vaikka bussi tulee milloin sattuu ja on usein täynnä.

Kapasiteetin takia se rakennetaan, kuten rakennetaan bulevardiratikatkin. Paljon hitaampikin ratikka kannattaa rakentaa, jos se saadaan täyteen matkustajia kuitenkin.
 
Vs: Pasilan metro / Helsingin toinen metrolinja

Tuo on kyllä totta, mutta metro olisikin esim v. 2050 tilanteessa (PK-seudun asukasluku n. 2 000 000) ideaali.

Jotenkin tuntuu, että se ideaali siihen vuoden 2050 tilanteeseen löytyy jo. Se vain tarvitsee vähän enemmän poikittaisia yhteyksiä, jotta säteittäisten runkolinjojen kapasiteetti ei tule täyteen. Helsingin seudullahan on siis hyvinkin kattava raskasraidelinjasto, kuten tästä kartasta voi nähdä.
 
Vs: Pasilan metro / Helsingin toinen metrolinja

Pisararata palvelee lähinnä junamatkustajia eripuolille radanvartta. Kehärata taas ei ole ns. lentokenttäyhteys pääosin vaan tavallinen lähijuna. Metro siis täydentäisi sitä.

Viikin raitiotie milloin nyt toteutuneekaan on todennäköisesti aika hidas matkoilla keskustaan, raidejokerinkin tavoitenopeus 25km/h. Poikittaismatkoihin se sopiikin hyvin, mutta säteittäismatkat jolloin matkat ovat yleensä pidempiä niin pitäisi olla vahva nopea yhteys. Metro on myös pitkällä tähtäimellä edullisin kulkumuoto kun verrataan matkan hintaa/asukas. Metron kustannuksia voisi kustantaa maanmyyntituloilla radan varressa mm. Maunulassa, Torpparinmäessä, Viikissä jne.


On totta että rata on osin päällekkäinen vaikkapa Pisaran kanssa, mutta kyse olisi ennemmin liikenneverkon vahvistamisesta, sillä pelkkä pikaraitiotie Viikkiin ei ole riittävä laajamittaiseen kaupunkisuunnitteluun. Pikaratikat soveltuvat, kuten aiemmin sanoin, paremmin poikittaismatkoille (esim. Tukholmassa on näin). Metrorata voisi myös toimia Lentoratana, mikäli toteutetaan suuremmalla skaalalla ja lyödään kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Lentorata itsessään tosin on melko kaukainen skenaario.

Ei metrokaan olisi suora lentokenttäyhteys, koska sillä olisi runsaasti pysäkkeja. Lentorata olisi aito suora lentokenttäyhteys, mutta senkin toteuttaminen tulee venymään kustannusten vuoksi. Lentoradan kaikki kapasiteetti on suunnitelmissa varattu nopeille junille (kaikki kaukoliikenne reititetään sen kautta) eikä siitä tehdä hitaiden junien rataa.

Metron kustannusten kattaminen maanmyyntituloilla toimisi vain, jos kyseisille alueille rakennetaan uutta tuotantoa ja runsaasti, mikä on epätodennäköistä Helsingin pysäköintinormeilla (ja väestöluvuillakin) puhumattakaan siitä, että tietyt alueet esim. Torpparinmäki on karaktääristi matalan rakentamisen aluetta, jolla ei ole paljoa vapaata rakennusmaata. Koivusaartakaan ei saatu kattamaan metron kuluja ja se on huomattavasti hintavampaa aluetta kuin Viikki. Lisäksi Länsimetron jatkeen yhteydessä sitouduttiin runsaaseen asuntotuotantoon (70 tuhatta uutta asukasta), ja olisi parasta ensin toteuttaa kyseiset lupaukset, ennen kun aloitetaan uusia projekteja.
Lisäksi haluaisin lähteen sille, että metro olisi yksikkökustannuksiltaan halvin kulkumuoto. Metro on äärimmäisen kallis rakentaa ja ylläpitää ja vaatii myös runsaasti henkilökuntaa.

Viikin raitiotie varmasti saadaan hyvällä suunnittelulla yhtä nopeaksi kuin bussit. Sen nopeampaa yhteyttä ei ole varaa rakentaa. Siksi sen on kelvattava keskustayhteydeksi.
Raitiotie toisi sen busseja suurikapasiteettisemman yhteyden, joka riittäisi sikäläiseen matkustustarpeeseen.



Lipun hinnat varmasti nousenisivat hankkeen myötä, muttei Länsimetrokaan räjäyttänyt hintoja mitenkään pilviin.
Lippujen hinnat nousivat vuodelle 2017 4,2%, vaikka kuluttajahintojen nousu oli 0,4%. Samoin lippujen hinnat nousivat vuodelle 2016 4,9%, vaikka kuluttajahintojen nousu oli -0,2%. Samoin vuodelle 2015, jolloin lippujen hinnat nousivat 3,8%, vaikka kuluttajahintojen nousu oli 1%. Inflaatiota suurempien korotusten syiksi ilmoitettiin suuret joukkoliikennehankkeet.
KHI.png

Hyvällä suunnittelulla budjettikin saataisiin pitämään.
Vain jos ne budjetoidaan realistisesti, mikä laskee hankkeiden H/K-suhdetta estäen niiden toteuttamisen.

Metro myös palvelisi tämänhetkisiä joukkoliikenteen/raideliikenteen katvealueita, kuten juuri Viikkiä, Koskelaa, Maunulaa, Vantaanporttia, Hyrylää ja niin edelleen. Suuri syy metrolle olisi myös n. 15 000 asukkaan Malmin lentokenttä, jolle tuskin riittää tämä edellä mainittu pikaratikka.
Juuri siksi rakentamisen pitäisi keskittyä radanvarsilähiöiden täydennysrakentamiseen ja kaupunkibulevardien varrelle rakentamiseen, ei "katvealueiden" aluerakennushankkeisiin.
 

Liitetiedostot

  • KHI.png
    KHI.png
    12.9 KB · Lukukerrat: 935
Viimeksi muokattu:
Rupesin eilen näpyttelemään vastausta tuolle Maxin viestille #119, mutta kolmen tunnin näpyttelyn jälkeen olin ruudulla toistellut vain samoja asioita jotka DI Alku ja kumppanit ovat tällä foorumilla jauhaneet tuhanteen kertaan ja useampaan kertaan tässäkin sekä Töölön Metro -Ketjussa. Näitä argumentteja ovat tässä vuorokauden aikana muut jo toiselleet, mutta tosiaan suosittelen, että MaxiBus luet nämä kaksi ketjua läpi. Itsellä siihen meni alle päivä ja olen hidas lukija.

Pari asiaa jotka kuitenkin haluan tässä nopeasti mainita ovat:
1)Metron tasonvaihdot: Toisen metrolinjan suunnitelmassa 2004 Viikin asema on maan alla. Toisin sanoen sen suunitelman mukaiseen 16min matkaan Kampista Viikkiin joutuu lisäämään 5min kummankin pään tasonvaihdoista eli 21min. Jos Viikistä vetää pikaraitiotien Jokerin 25km/h linjanopeudella Hämeentietä 8,7km keskustaan matka aika on 20,8min. Metron korkeammasta linjanopeudesta ja pitemmästä pysäkkivälistä ei saada hyötyä irti alle 10km matkoilla, jos on tasonvaihtoja. Mikään ei toisaalta estä Viikin raitiotien linjanopeuden nostamista pysäkkiväliä harventamalla yli tuon Jokerin 750 metrin. Paitsi se, että saavutettavuus kärsisi, joka tuo samanlaisen matkapituuden alarajan nopeuden hyödylle.

...mutta metro olisikin esim v. 2050 tilanteessa (PK-seudun asukasluku n. 2 000 000) ideaali.

2) 2 000 000 asukasta ei ole PKS-seudun 4 kunnan väkilukuennsute 2050 (nyt 1 mijoona), vaan Helsingin seudun 14 kunnan asukasluku, joka on nyt 1,5miljoonaa.

3) Pikaraitiotien riittämättömyys on seudulla, jolla ei ole pilvenpiirtäjäpellon asukastiheyttä, aivan huuhaata. Nykyiseen Articiin mahtuu 75 istujaa ja 125 seisojaa eli 200. 34 metrin XL:ään pitäisi 75 istujaa ja 175 seisojaa eli 250. Jos tehdään 75m pysäkit, Artic XL:iä voi ihan hyvin kytkeä kaksi peräkkäin jolloin saadaan 500 paikkaa joista 150 istumapaikkoja. 90 metrin 300-sarjan metoissa on siis vertailuna istumapaikkoja 225 eli 25% enemmän per pituusmetri. Metrolla ei päästä alle 2,5min vuorovälin nopeuden tuomien jarrutusaikojen takia. Keski-Euroopassa liikennöidään raitiovaunuja joillain osuuksilla minuutin vuoroväliä. 1,5 minuutin vuorovälillä mennään jo länsimetron istumapaikkakapasiteetista ohi.

No hitto päädyin kuitenkin toistelemaan muiden argumentteja... noh menköön nyt.
 
Viimeksi muokattu:
Vs: Pasilan metro / Helsingin toinen metrolinja

Koivusaartakaan ei saatu kattamaan metron kuluja

Sivuhuomautuksena: Koivusaaren kaavaa jumpattiin ensimmäisistä versioista ja kaavatalous on saatu ainakin paperilla plussalle. En tiedä, kattaako tuotto metroaseman koko hinnan, mutta osan ainakin. Tämä siis paperilla. Saa nähdä, miten Koivusaari lopulta toteutuu ja mitä suunnitellulle moottoritieliittymälle tehdään jos bulevardisointi on siinä vaiheessa kohdalla. Kaavan rationoimiskierroksella siis pienennettiin Länsiväylän kantta ja ilmeisesti osin liittymälle uhrattua aluetta, ja otettiin liittymän liikennemelualueita toimistorakentamiseen ja parkkitalolle. Toimitilojen toteutuminen on kysymysmerkki, niitä kun on kaavoitettu melumuurin ominaisuudessa Helsinki täyteen ja suuret määrät on jäänyt toteutumatta.
 
Pari asiaa jotka kuitenkin haluan tässä nopeasti mainita ovat:
1)Metron tasonvaihdot: Toisen metrolinjan suunnitelmassa 2004 Viikin asema on maan alla. Toisin sanoen sen suunitelman mukaiseen 16min matkaan Kampista Viikkiin joutuu lisäämään 5min kummankin pään tasonvaihdoista eli 21min. Jos Viikistä vetää pikaraitiotien Jokerin 25km/h linjanopeudella Hämeentietä 8,7km keskustaan matka aika on 20,8min. Metron korkeammasta linjanopeudesta ja pitemmästä pysäkkivälistä ei saada hyötyä irti alle 10km matkoilla, jos on tasonvaihtoja. Mikään ei toisaalta estä Viikin raitiotien linjanopeuden nostamista pysäkkiväliä harventamalla yli tuon Jokerin 750 metrin. Paitsi se, että saavutettavuus kärsisi, joka tuo samanlaisen matkapituuden alarajan nopeuden hyödylle.

Tasonvaihdoille 3 minuuttia lisäaikaa on realistisempi arvio kuin 5 minuuttia, silloin kun vaihdetaan joka tapauksessa.

Hämeentiellä on kyllä aika paljon käytännössä ratkaisemattomia esteitä nopealle ratikalle. Ensinnäkin tiheimmässä kantakaupungissa näyttää olevan isoja paineita 30-40 km/h huippunopeuksille, toiseksi alueen tiheys vaatii myös pysäkkejä tiheään ja isoja vaikeita risteyksiä riittää. Toisaalta nopea ratikkalinja voi toimia kunnon liikennevaloetuuksilla vain kun vuoroväli on varsin pitkä ja nykyisten ratikoiden poistaminen Hämeentieltä nopeaa pikaratikkaa hidastamasta on lähes mahdotonta.

Tukkoisen Hämeentien sijaan Hermannin rantatietä ja Sörnäisten rantatietä/Sompasaarta pitkin olisi kyllä mahdollista ajaa kohtuullisen nopeaa, suunnilleen Jokeri-nopeuden, ratikkaa Hakaniemeen asti. Sen lisäksi Laajasalon ratikan valmistumisen jälkeen entistäkin pahemmin ylikuormitettu Merihaan/Hakaniemen ja keskustan väli olisi sitten vielä saatava uudelle reitille eli Kaisaniemen puiston rantoihin ja radanvarteen tai tunneliin.

---------- Viestit yhdistetty klo 23:17 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:44 ----------

3) Pikaraitiotien riittämättömyys on seudulla, jolla ei ole pilvenpiirtäjäpellon asukastiheyttä, aivan huuhaata. Nykyiseen Articiin mahtuu 75 istujaa ja 125 seisojaa eli 200. 34 metrin XL:ään pitäisi 75 istujaa ja 175 seisojaa eli 250. Jos tehdään 75m pysäkit, Artic XL:iä voi ihan hyvin kytkeä kaksi peräkkäin jolloin saadaan 500 paikkaa joista 150 istumapaikkoja. 90 metrin 300-sarjan metoissa on siis vertailuna istumapaikkoja 225 eli 25% enemmän per pituusmetri. Metrolla ei päästä alle 2,5min vuorovälin nopeuden tuomien jarrutusaikojen takia. Keski-Euroopassa liikennöidään raitiovaunuja joillain osuuksilla minuutin vuoroväliä. 1,5 minuutin vuorovälillä mennään jo länsimetron istumapaikkakapasiteetista ohi.

Helsingissäkin liikennöidään jo nykyään raitiovaunuja jollain osuuksilla melkein minuutin vuorovälillä, tuollaisen vuorovälin vaikutuksiin liikennöinnin nopeuteen ja luotettavuuteen voi tutustua vaikka Kaivokadulla tai Mannerheimintiellä. Minusta nopea pikaratikka on kyllä jotain ihan muuta kuin jatkuvat matelevat ratikkajonot pysäkeille. 70 metrin ratikoilla puolentoista minuutin vuorovälillä Kaivokadulla tai muussa vastaavassa Helsinkiläisessä ympäristössä ei toki vielä liikennöidä. :)

Metron ja muiden täyseristettyjen ratkaisujen etuna toki on, että niitä voidaan liikennöidä tiheällä vuorovälillä hyvällä nopeudella, se johtuu siitä että täyseristetyllä radalla ei ole tasoristeyksiä tai suojateitä. Katuverkossa pikaratikkatyyppisessä liikenteessä liikenne taas sumputtuu ja hidastuu paljon helpommin, jos vuoroväli on liian tiheä tai reitillä on paljon risteyksiä tai suojateitä.
 
Viimeksi muokattu:
Hei taas,
Jos nyt sitten jätän tämän metrohaaveilun sikseen onhan se kallis, ja ettei teidän nyt tarvitse etsiä noita faktoja jne uskon ilmankin :D Ja en siis meinannut mitään ihan huuhaata esittää kunhan mietin eri vaihtoehtoja, tässä kontekstissa nyt metroa. Itse vaan mietin myös, kun kuitenkin Pasilan metroon on varauduttu niin hyvin ja siitä puhutaan Helsingin virallisissa kanavissa, joten uskoisin että jollain aikavälillä se toteutuu. Kiitos kuitenkin kaikille kommenteista ja kiva keskustella eri ratkaisuista ns. sivistyneesti!

Itsekin mietin mitä petteri tuossa sanoi, että mitenkähän nämä pikaratikat mahtuu muutenkin ruuhkaiseen keskustaan. Varmaan täytynee toteuttaa liityntäyhteyksinä mm. Kalasatamaan. Vihdintien suunta sitten Pasilaan vai mitenkä (?) On totta, että Raidejokerilla 25km/h riittää kun matkat ovat lyhyitä, mutta en itse sanoisi sen riittävän säteittäisille/keskustaan suuntautuville matkoille. Tosin nyt kun Hämeentie jollain aikavälillä suljetaan läpiajolta niin ehkä pikaratikka olisi kilpailukykyinen.
 
Itsekin mietin mitä petteri tuossa sanoi, että mitenkähän nämä pikaratikat mahtuu muutenkin ruuhkaiseen keskustaan. Varmaan täytynee toteuttaa liityntäyhteyksinä mm. Kalasatamaan. Vihdintien suunta sitten Pasilaan vai mitenkä (?) On totta, että Raidejokerilla 25km/h riittää kun matkat ovat lyhyitä, mutta en itse sanoisi sen riittävän säteittäisille/keskustaan suuntautuville matkoille. Tosin nyt kun Hämeentie jollain aikavälillä suljetaan läpiajolta niin ehkä pikaratikka olisi kilpailukykyinen.

Ne mahtuvat, kun pannaan mahtumaan. Täällä on kymmenisen vuotta keskusteltu aiheesta ja nyt kaupungin Ratikkaprojekti on virallistanut sen, mistä täällä on puhuttu: ratikkalinjat jaetaan kahteen kategoriaan, pika- ja kantakaupungilinjoihin. Pikalinja on siis sellainen Vihdintieltä tuleva, suurivaunuinen ja kantakaupunkilinja on se Porthaninkadulla kiemurteleva kolmosen ratikka. Väylät jaetaan samalla tavalla ja niin, että pikaratikoille varataan Mansku, Hämeentie, Mäkelänkatu ja kantakaupungin linjat siivotaan niiltä pois. Tämä merkitsee käytännössä esimerkiksi sitä, että Manskun rinnalle tehdään Topeliuksenkadun rata, jonne siirretään vähintään 237, ehkä myös 4 riippuen siitä, miten Vihdintien linja linjastollisesti toteutetaan.

Pullonkaulaksi jää Kaivokatu–Hakaniemi, jossa kaikki ovat iloisesti sekaisin. Siksi onkin sääli, että jostain syystä väkisin ängettiin Laajasalo (pika) ja Kalasatama (kantakaupunki) Hakaniemeen Pohjoisrannan ja liikennevalottoman Aleksin sijaan.
 
Hei taas,
Itsekin mietin mitä petteri tuossa sanoi, että mitenkähän nämä pikaratikat mahtuu muutenkin ruuhkaiseen keskustaan. Varmaan täytynee toteuttaa liityntäyhteyksinä mm. Kalasatamaan. Vihdintien suunta sitten Pasilaan vai mitenkä (?) On totta, että Raidejokerilla 25km/h riittää kun matkat ovat lyhyitä, mutta en itse sanoisi sen riittävän säteittäisille/keskustaan suuntautuville matkoille. Tosin nyt kun Hämeentie jollain aikavälillä suljetaan läpiajolta niin ehkä pikaratikka olisi kilpailukykyinen.

Jos ollaan Mannerheimintiellä Töölön Tullin eteläpuolella tai Hämeentiellä Mäkelänkadun eteläpuolella Jokeri-tason 25 km/h tunnissa nopeuksiin on vaikea päästä. Tuolla jäätäneen parannuksillakin 20 km/h nurkille, jos pysäkkiväliä ei pidennetä rajusti. Toki kun ulompana päästään vähän helpompaan ympäristöön 25 km/h nopeustasolle päästään jos vuoroväli ja pysäkkiväli on riittävä.

Hiukan nykyistä nopeammat säteittäiset ratikat tarvitsevat tuekseen myös nopeampia, eristettyjä yhteyksiä, joihin voidaan vaihtaa ja jotka eivät matele kaduilla, vaan kulkevat täyseristettyinä. Iso Pisara tai Töölön metro pikaratikkakalustolla olisivat luonnollisimmat nopeiden yhteyksien kehityshankkeet.
 
Ne mahtuvat, kun pannaan mahtumaan. Täällä on kymmenisen vuotta keskusteltu aiheesta ja nyt kaupungin Ratikkaprojekti on virallistanut sen, mistä täällä on puhuttu: ratikkalinjat jaetaan kahteen kategoriaan, pika- ja kantakaupungilinjoihin. Pikalinja on siis sellainen Vihdintieltä tuleva, suurivaunuinen ja kantakaupunkilinja on se Porthaninkadulla kiemurteleva kolmosen ratikka. Väylät jaetaan samalla tavalla ja niin, että pikaratikoille varataan Mansku, Hämeentie, Mäkelänkatu ja kantakaupungin linjat siivotaan niiltä pois. Tämä merkitsee käytännössä esimerkiksi sitä, että Manskun rinnalle tehdään Topeliuksenkadun rata, jonne siirretään vähintään 237, ehkä myös 4 riippuen siitä, miten Vihdintien linja linjastollisesti toteutetaan.

Pullonkaulaksi jää Kaivokatu–Hakaniemi, jossa kaikki ovat iloisesti sekaisin. Siksi onkin sääli, että jostain syystä väkisin ängettiin Laajasalo (pika) ja Kalasatama (kantakaupunki) Hakaniemeen Pohjoisrannan ja liikennevalottoman Aleksin sijaan.

Teoriassa kuulostaa hyvältä, mutta käytännössä vaatisi aika paljon investointeja ja priorisointia. Itse olen petterin kanssa samaa mieltä, että tarvitaan joku sujuvampi yhteys (ei pakolla metro). Manskulla on paljon liikennevaloja, suojateitä, liikennettä ja työmaita, niin nykyisessä skenaariossa sinne ei ole mahdollista laittaa pikaraitiotietä, joka yleensä tarvitsee esteettömän kulun ja oman ratansa. Muuten siitä tulee samanlainen hidas ratikka jossa sitten körötellään. Laajasalossakin alku menee hyvin ja sutjakasti, mutta Helsingin sijainnin takia viimeisiin satoihin metreihin menee helposti puolet matka-ajasta. Siinä Kaisaniemen seudulla on nykyäänkin älyttömästi liikennettä, niin oli aika tyhmää Helsingiltä pistää siihen rakoon vielä tiheä ja ''nopea'' pikaratikka. Mitäs sitten kun Helsingin jokaista sisääntuloväylää ajaa taas lukuisten bussien ja normiratikoiden lisäksi pikaratikka? Voi vaan kuvitella sitä liikennemäärää mm. Kaivokadun ja Manskun risteyksessä kun ja jos pikaratikat ohjataan sen ympäristöön (nykyisellään siitä menee jo ruuhkaan 1-3min välein ratikka). Toinen vaihtoehto on sitten perusraitiolinjaston radikaali heikennys joka tuskin tulee saamaan suosiota ja lisää turhaa infraa ja kustannuksia jos toinen lähiöistä ihmisiä kuljettava ratikka änkeää Töölön ohi ja sitten viereistä katua ajaa ''hidas'' ratikka keräämässä paikalliset kyytiin.
 
Jos ollaan Mannerheimintiellä Töölön Tullin eteläpuolella tai Hämeentiellä Mäkelänkadun eteläpuolella Jokeri-tason 25 km/h tunnissa nopeuksiin on vaikea päästä.

Vaikka pääsisikin, aikasäästö esimerkiksi välillä Töölön tulli - Ylioppilastalo ei ole mikään valtava, alle kaksi minuuttia (7 min, 12 sek versus 9 min). Nuo on sellaisia aikoja, jotka menee helposti tason tai liikennevälineen vaihdossa, kun liikutaan maanalaisella.
 
Vaikka pääsisikin, aikasäästö esimerkiksi välillä Töölön tulli - Ylioppilastalo ei ole mikään valtava, alle kaksi minuuttia (7 min, 12 sek versus 9 min). Nuo on sellaisia aikoja, jotka menee helposti tason tai liikennevälineen vaihdossa, kun liikutaan maanalaisella.
Maanalaisellla kestäisi 4 minuuttia kyseinen matka jos 2 asemaa välissä. Maanalaisen ero raitiovaunuihin tai busseihin on se että sillä pääsee nopeasti kauemmaskin eikä se ole tarkoitettu pelkästään keskustojen sisäisiin matkoihin vaikka siihenkin se soveltuu.

Mutta jos raitiotielle annetaan mahdollisuus korvata maanalainen, lähiöihin suuntautuvilla matkoilla, se on saatava nopeammaksi ja ennenkaikkea täsmällisemmäksi myös keskustan alueella. Sen takia ns keskustan hitaat raitiolinjat ja nopeat pikaraitiotielinjat on pidettävä erillään toisistaan.

t. Rainer
 
Kuten nyt monet onkin tässä sanonut niin ratikalla matka ajat ei ainakaan keskustan alueella eroa hirveästi raskaasta raideliikenteestä. Yksi suurista kysymyksistä mikä itseä huolettaa on ehkä enemmin Helsinginniemen kapasiteettiongelma. Käytännössä vaihtoehtoja on 2.

ve1: tuodaan pikaratikat osaksi nykyistä ratikkajärjestelmää ja se kerää myös nykyisten ratikkareittien varrelta matkustajia, kustannustehokas mutta paljon hitaampi, ei voi puhua pikaratikasta

ve2: pikaratikat nykyisen linjaston lisäksi, nopeat yhteydet mutta tulee älyttömiä jonoja ja raideverkoston kapasiteetti Keskustassa sekä päätepysäkkien vähäisyys ja kapasiteetit ongelmia.

Helsingin eteläisessä suurpiirissä asuu n. 110 000 asukasta, joten heidänkin yhteydet tulee pysyä vahvoina ja yhtä hyvinä, vaikka tulisi pikaratikat. Uskoisin Helsingissä kysyntää riittävän metrolinjalle, mutta ehkä kuitenkin joku eri raideratkaisu olisi järkevä. Manskullekkaan ei saa kunnon pikaratikkaa, sillä kuten jo aiemmin sanoin niin siellä on liikaa muuta liikennettä ja hidasteita vaikka normiratikat otettaisiinkin sieltä pois.

Yksi vaihtoehto voisi olla, jossei metro nyt käy, niin jonkintyyppinen pikaratikoiden käytävä Töölönlahden alueella, ehkä nykyisten junaraiteitten vieressä. Päätepysäkki voisi tulla Kansalaistorin alueelle, ainoa ongelma on ettei siitä ole ihan kyljessä jatkoyhteyksiä vielä.
 
Maanalaisellla kestäisi 4 minuuttia kyseinen matka jos 2 asemaa välissä.

Vain kaksi asemaa ja pitkät etäisyydet. Joukkoliikenteen pitäisi olla myös houkuttelevaa, muuten siitä ei ole paljon hyötyä.

Se kolmen tai viiden minuutin hidastus tulee äkkiä takaisin, kun pääseekin suoraan työpaikan ovelta ratikkaan, joka ajaa lähelle kotiovea. Tätä ei tunnelijuna tarjoa.
 
Takaisin
Ylös