Östersundomin metro pikaraitiotieksi?

Vs: Metro vai ratikka Östersundomiin

Tietynlaisessa kaupunkirakenteessa toki näin. Mutta pointti oli perustella miksi bussi joissain tapauksissa kuitenkin voi olla ratikkaa nopeampi.
Nauhamainen kaupunkirakenne toki on yhtälailla eduksi myös metrolle, joten se ei paranna ratikan asemaa metroon verrattuna.

Tässäkin on kuitenkin eroa, yritetäänkö jonkin suunnan joukkoliikennettä hoitaa yhdellä, neljällä-viidellä vai kymmenellä haaralla. Vrt. Länsimetro, Tramwest-suunnitelma ja nykyinen bussilinjasto Länsiväylän suunnalla. Bussijärjestelmän haittapuoli on se, että kun bussit ajavat "pikaosuuttaan" moottoritiellä, niin ne palvelevat silloin huonosti tai ei ollenkaan välille jääviä alueita.

Metron rakentaminen taas maksaa niin paljon, ettei sille oikein kannata tehdä haaroja.

Ja mitä Östersundomiin tulee, niin karttaa katsomalla voisi kuvitella että sieltä olisi enemmän tarvetta poikittaisbussille Tikkurilan ja lentokentän suuntaan kuin Jokeriin kytketylle ratikalle.

Nämäkin yhteydet voidaan toteuttaa raideliikenteeseen perustuen (l. pikaraitiotienä), kun ei haaskata kaikkia rahoja metroon. :biggrin:
 
En tiedä, olenko pessimisti vai realisti, vaiko vain äärettömän tympeä, mutta sanon silti: kaikki tämä keskustelu on ihan turhaa.

Jokainen meistä tietää, jos ihan tosissaan ajattelee, että Kaukoidän joukkoliikenne tullaan hoitamaan kymmenien vuosien ajan liityntäbusseilla Itikseen, kaikkine hyvine ja huonoine puolineen. Niin se vaan menee.

Helsinki väitti Kaukoitää halutessaan, että sinne tehdään omakotitalomattoa. Ja seuraavassa virkkeessä sanottiin, että metro pitää saada. Jokainen kadun tallaaja ymmärtää, että tässä ristiriidassa ei ole mitään tolkkua, metrolla ei tulla palvelemaan omakotimattoja, koska se on mahdollisimman väärä väline siihen. Eli joko tehokas kerrostalolähiönauha ja metro tai sitten omakotitalot eikä metroa. Käytännössä paine jälkimmäiseen lienee kovempi, varsinkin kun Kaukoidästä on paljastunut niin paljon luonnonsuojelutarpeita, ettei sinne päästäkään rakentamaan niin vapaasti kun oli ajateltu.

Ehkä sinne tehdään pari betonilähiötä haulikolla ampuen, ja sopivat alueet täytetään sitten niillä omakotitaloilla. Mutta ei sellaiseenkaan "kaupunki"rakenteeseen vielä ruveta metroa vetämään. Vaan se tehdään "sitten joskus". Ja siihen asti ajetaan "toistaiseksi" busseilla Itikseen.

Sekin on vielä virallisesti hyväksymättä, että se Kaukoitä nyt vaan on niin kaukana, ettei sieltä pääse puolessa tunnissa Helsingin keskustaan. Kunhan se ensin hyväksytään, niin kuin ennen pitkää väistämättä käy, hyväksytään kyllä sekin, että liityntäbussi ajaa "toistaiseksi" Itikseen asti.

Sanottakoon nyt vielä sekin, että Kaukoidän omakotiasukkaiden kannalta lie suurin piirtein samantekevää, ajaako se liityntäbussi Itikseen vai jollekin lähempänä olevalle, uudelle metroasemalle. Jos on pakko valita, varmaan se Itikseen ajava bussi voittaisi, kun sillä sentään pääsisi johonkin oikeaan kohteeseenkin eli Itiksen palveluiden äärelle.
 
Jokainen meistä tietää, jos ihan tosissaan ajattelee, että Kaukoidän joukkoliikenne tullaan hoitamaan kymmenien vuosien ajan liityntäbusseilla Itikseen, kaikkine hyvine ja huonoine puolineen. Niin se vaan menee.

Hyvä, kuvaava nimivalinta. Tampereella on Amuri, Petsamo, Lappi (kaupunginosia) ja Siperia (rakennus). Helsingissä on nyt sitten oma Kaukoitä. ;)
 
Laskeskelin tässä lepopäivän ratoksi:

- Majvikin metro maksaa 700 miljoonaa. HLJ-luonnos liite 1, sivu 40, http://www.hsl.fi/FI/HLJ2011/Documents/HLJ_luonnos_261010_pienennetty.pdf

- Itäratikka Majvikiin saakka olisi varmaan noin 140 miljoonaa euroa.
- Raide-Jokeri Itäkeskus-Viikki on noin 20 miljoonaa yhteiskustannuksineen. http://www.raidejokeri.info/Raportti/Raide-Jokeri_raportin_liitteet_4_RAKENTAMISKUSTANNUKSET_web.pdf
- Tiedelinja Viikki - Otaniemi on 350 miljoonaa jos se tehdään Pasila-Meilahti välillä tunnelissa. HLJ, s. 44.
- Kamppi-Meilahti metro olisi noin 3 kilometriä, sanotaan 300 miljoonaa ja sovitaan että tunneliratikka maksaisi saman varmaan.
Eli yhteensä 810 miljoonaa, sanotaan pyöreästi 810 miljoonaa.

Eli jos hankitaan tohon putkeen oransseja ratikoita niin saadaan Kamppi-Östersundom metro ja kaupan päälle vielä Otaniemen haara. Tuo on tosin ihan yhtä hidas kuin se esitetty Itämetrokin, mutta kun tämä tehtäisiin keskustaan saakka ihan alusta niin voisi tehdä semmoisen radan että sillä voi ajaa pikavuoroja.
 
- Tiedelinja Viikki - Otaniemi on 350 miljoonaa jos se tehdään Pasila-Meilahti välillä tunnelissa. HLJ, s. 44.

Varoituksena tässä sekoittuvat nyt ihan eri tason kustannusarvaukset. Östersundomin metrosta on tehty jonkinlaiset "oikeat" suunnitelmat ja Majvikinkin metrosta sellaiset kohta valmistuvat. Tiedelinjan kustannukset on ennustettu excelin avulla. Tunnelivaihtoehdossa arvausten linjana olivat vastaavalle linjaukselle alustavasti suunnitellun metron kustannukset miinus sopiva prosenttiosuus ja pintavaihtoehdon osalta suunnilleen vastaaviksi tulkitut Jokerin osuudet. Olin mukana tekemässä molempia.

Näin arvauksia sisältävä karkea arvio muuttuu äkisti totuudeksi. Sitten itketään, jos kustannusarvio ei pidäkään paikkaansa. Vastaavasti vaikkapa raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksessä on käytetty ihan yhtä km-hintaa kaikille ratahankkeille. Mitään suunnittelua ei vielä ole tehty, joten kustannuksia ei voi oikeasti arvioida.

Tuo on tosin ihan yhtä hidas kuin se esitetty Itämetrokin, mutta kun tämä tehtäisiin keskustaan saakka ihan alusta niin voisi tehdä semmoisen radan että sillä voi ajaa pikavuoroja.

Ihan yhtä hidas vai hitaampi? Jokerilla on pintarata ja välipysäkkejä Itiksestä Viikkiin. Tiedelinja on pintalinja Viikistä Mäkelänkadulle. Nopeustaso voisi hyvin tehtynä olla 25 km/h ja reitti on kiertävä.
 
Varoituksena tässä sekoittuvat nyt ihan eri tason kustannusarvaukset. Östersundomin metrosta on tehty jonkinlaiset "oikeat" suunnitelmat ja Majvikinkin metrosta sellaiset kohta valmistuvat. Tiedelinjan kustannukset on ennustettu excelin avulla. Tunnelivaihtoehdossa arvausten linjana olivat vastaavalle linjaukselle alustavasti suunnitellun metron kustannukset miinus sopiva prosenttiosuus ja pintavaihtoehdon osalta suunnilleen vastaaviksi tulkitut Jokerin osuudet. Olin mukana tekemässä molempia.

Näin arvauksia sisältävä karkea arvio muuttuu äkisti totuudeksi. Sitten itketään, jos kustannusarvio ei pidäkään paikkaansa. Vastaavasti vaikkapa raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksessä on käytetty ihan yhtä km-hintaa kaikille ratahankkeille. Mitään suunnittelua ei vielä ole tehty, joten kustannuksia ei voi oikeasti arvioida.
OK, ja ymmärrän riskin, mutta karkea tuo mun laskelma on muutenkin. Tuo 300 miljoona Kamppi - Töölö - Meilahti ratikalle kun Kampin asema on jo louhittu ja Töölön voitaisiin tehdä Pisaran kanssa lienee yläkanttiin.

Ihan yhtä hidas vai hitaampi? Jokerilla on pintarata ja välipysäkkejä Itiksestä Viikkiin. Tiedelinja on pintalinja Viikistä Mäkelänkadulle. Nopeustaso voisi hyvin tehtynä olla 25 km/h ja reitti on kiertävä.
Kiertävä se on, siitä ei pääse mihinkään, se suora reitti kulkisi Itäväylää mut ku... Mutta nopeustasolle varmaan voisi tehdä jotain suht siedettävin lisäkustannuksin. Viikki - Itis välillä Viilarintien ja Viikintien ylitys eritasoon sekä Holkkitie kiinni niin se on käytännössä täyseristetty rata. En tiedä miten te olette Tiederatikan piirtäneet Viikistä Kumpulaan, mutta jos käyttäisi Lahdentien maakäytävää niin tuo olisi samoin nopea. Olennaista on nyt kuitenkin se että voisi ajaa pikavuoroja. Sen Kaukoidän pikajunan tota kautta pitäisi pysähtyä Östikan jälkeen Itiksessä, Viikissä ja Kumpulassa ennen Pasilaa, ei muualla. Ja jos se metro tehdään niin sama koskee sitä, jollain ihmeen ilveellä siinäkin pitäisi toteuttaa pikavuoro.
 
Viimeksi muokattu:
En tiedä miten te olette Tiederatikan piirtäneet Viikistä Kumpulaan, mutta jos käyttäisi Lahdentien maakäytävää niin tuo olisi samoin nopea. Olennaista on nyt kuitenkin se että voisi ajaa pikavuoroja.

Viilarintien kohdalla on sen verran jyrkkä mutka, että siinä ei liene suurta apua eritasosta. Holkkitien voinee sulkea tai käyttää puomeja. Viikintie vaatisi varmaankin sen eritason. Eiköhän nämä pysty tekemään. Viikintiellä tosin taitaa kaavallisena miinuksena olla tunnelikadun ramppivarauksia, mutta tuskin niihin maailma päättyy.

Viikistä Kumpulaan on hahmoteltu koko joukko vaihtoehtoja. Lahdenväylän eteläreunassa on periaatteessa Viiran varaus, joten sitä varmaankin pitäisi käyttää nopealle linjalle. On tosin paikoitellen käytännössä tukossa. Hämeentielle liityttäessä joudutaan väkisin olemaan pätkä muiden ratikoiden seassa. Kiepautus alas Vallilanlaaksoon täytynee tehdä vasemman kautta taaksepäin, mistä tulee jonkin verran aikasakkoa. Arabianrannan läpi ei löydy sen sujuvampaa reittiä ja Hermannin rantatielle vievän rampin vierustaa ei ilmeisesti mahdu. Kallion sisällä on kiihdytinlaboratorio, joten louhimaan ei pääse. En tiedä voisiko geometrisesti saada toimimaan sellaisen ratkaisun, että raitiotie kulkisikin maan tasossa eikä sillalla. Se voisi jopa olla hyvä.

Pikavuorot vaativat ohitusraiteita ainakin joillekin pysäkeille. Varmaankin niille samoille, joilla tämä linja pysähtyy. Ei se ehkä mahdotonta olisi. Kaikkien linjojen pitää tosin sitten kulkea todellakin kuin elokuvissa. Leveä hihani kertoo, että ihannetapauksessa matka-aika Itiksestä Kumpulaan voisi olla ehkä 10-12 minuuttia, Kumpulasta Pasilaan noin 4 (lisäsin pysäkin Mäkelänkadulle ja sakkoa laaksoon pääsemisestä). Pasilasta Kamppiin on kai 6-8 minuuttia riippuen asemien määrästä. Joku voisi tarkistaa Töölön metron papereista. Koko roska 20-24 minuuttia. Parhaassa tapauksessa noin 5 minuuttia suoraa metroa hitaampi. Ei tarjoamiensa yhteyksien takia ehkä hassumpi, koska vaihdollinen yhteys metroonkin on tarjolla.
 
Viilarintien kohdalla on sen verran jyrkkä mutka, että siinä ei liene suurta apua eritasosta. Holkkitien voinee sulkea tai käyttää puomeja. Viikintie vaatisi varmaankin sen eritason. Eiköhän nämä pysty tekemään. Viikintiellä tosin taitaa kaavallisena miinuksena olla tunnelikadun ramppivarauksia, mutta tuskin niihin maailma päättyy.
Siinä on muistaakseni korkeuseroa sen verran että voisi toimia niin että se koko mutka olisi sillalla jolloin kaarresädekin olisi loivempi. Maksaa joo ja tekee pysäkin sijoittamisesta vähän hankalaa. Toisaalta jos se pysäkki olisi katua korkeammalla se voisi olla samassa tasossa kuin mahdollisesti tuleva uusi Roihupellon metroasema. Laiturin yli vaihto edes yhteen suuntaan.

Viikistä Kumpulaan on hahmoteltu koko joukko vaihtoehtoja. Lahdenväylän eteläreunassa on periaatteessa Viiran varaus, joten sitä varmaankin pitäisi käyttää nopealle linjalle. On tosin paikoitellen käytännössä tukossa.
Miksei se ratikka voisi vaan ajaa keskellä Lahdentietä ja nousta siitä sille uudelle sillalle. Siis jos ajatus on että välillä ei pysähdytä.

Hämeentielle liityttäessä joudutaan väkisin olemaan pätkä muiden ratikoiden seassa. Kiepautus alas Vallilanlaaksoon täytynee tehdä vasemman kautta taaksepäin, mistä tulee jonkin verran aikasakkoa. Arabianrannan läpi ei löydy sen sujuvampaa reittiä ja Hermannin rantatielle vievän rampin vierustaa ei ilmeisesti mahdu. Kallion sisällä on kiihdytinlaboratorio, joten louhimaan ei pääse. En tiedä voisiko geometrisesti saada toimimaan sellaisen ratkaisun, että raitiotie kulkisikin maan tasossa eikä sillalla. Se voisi jopa olla hyvä.
Onko siinä länsipuolessa ongelma ratageometria vai autokaistojen viemä tila? Jos jälkimmäinen niin olisi ehkä helpompaa autoille korvaava liittymä rantatielle. Joko ramppi sillalta tai sitten lyhyt tunnelinpätkä Kustaa Vaasankadun lopusta.

Pikavuorot vaativat ohitusraiteita ainakin joillekin pysäkeille. Varmaankin niille samoille, joilla tämä linja pysähtyy. Ei se ehkä mahdotonta olisi. Kaikkien linjojen pitää tosin sitten kulkea todellakin kuin elokuvissa. Leveä hihani kertoo, että ihannetapauksessa matka-aika Itiksestä Kumpulaan voisi olla ehkä 10-12 minuuttia, Kumpulasta Pasilaan noin 4 (lisäsin pysäkin Mäkelänkadulle ja sakkoa laaksoon pääsemisestä). Pasilasta Kamppiin on kai 6-8 minuuttia riippuen asemien määrästä. Joku voisi tarkistaa Töölön metron papereista. Koko roska 20-24 minuuttia. Parhaassa tapauksessa noin 5 minuuttia suoraa metroa hitaampi. Ei tarjoamiensa yhteyksien takia ehkä hassumpi, koska vaihdollinen yhteys metroonkin on tarjolla.
Se Itis - Östersundom pika toimisi minusta ihan hyvin niin että Itiksessä Raide-Jokeri kaartaa asemalle ja Pika menee suoraan, Raide-Jokerin pysähdykseen voisi jättää vähän väliä eli tuo olisi tavallaan päättäri. Varsinainen idea tuossa kuitenkin olisi että Östikasta pääsisi Pasilaan siedettävässä ajassa vaihdotta.

Mutta joo on tuo turhan pitkä. Pikalinja pitäisi mennä suoraan Itäväylää jos halutaan ydinkeskustaan nopeasti. Riittävän nopea yhteys saataisiin niin että ajettaisin Itäväylää vaikkapa Vartiokylän pyskiltä pysähtymättä Hakaniemeen, jonne se linja voisi nyt alustavasti päättyäkin ettei tarvitse mennä siihen ikuisuuskeskusteluun siitä että mihin sieltä sittten voisi pikaratikalla jatkaa. Jotain 10 minuuttia (n. 10 km). Itiksessä ei tarvitsi sen Pikajunan mennä kun sinne menisi Raide-Jokeri ja välilasemille pääsee vaihtamalla siitä metroon.

Metrolla tuo onnistuisi ehkä niin että välillä Mellunkylä - Majvik olisi yksi asema ja rata menisi suoraan Itäväylän vartta ja junat olisivat nykyistä nopeampia. Mutta sitten pitäisi taas palvella se muu alue jotenkin muuten...
 
Östersundomin raitiotietä varten voisi pohtia Laajasaloon tulevaisuudessa kulkevan radan jatkamista Yliskylästä itäänpäin. Reitti voisi kulkea Vartiosaaren ja Ramsinniemen kautta Rastilan metroasemalle ja siitä edelleen Vuosaaren lävitse mieluiten Kallvikintietä Östersundomiin.

Kalliiksihan tämä tietenkin tulisi; siltojen Reposalmen ja Ramsinsalmen ylitsi pitäisi olla pituudeltaan luokkaa 200m ja Ramsinniemen reitti vaatisi pengerryksiä maaston epätasaisuuden takia. Vastaavasti hyötypuolelle voisi laskea huomattavan ajansäästön, kartalla linjaus on metrorataa tai Itäväylää suorempi. Merirastilan ja Yliskylän välille ei välttämättä tarvitsisi yhtään pysäkkiparia, reilun kolmen kilometrin matkalle. Ehkä Vartiosaareen pitäisi pysäkki virittää, niin rata ei olisi kiinteistöille pelkkä haitta.

Vartiosaaren ja Ramsinniemen kiinteistönomistajat varmaan pistäisivät kampoihin luontoarvoihin vedoten samalla omaa rauhaa puolustaakseen. Mikäli Vartiosaaresta jätetään pysäkki pois, eikä kevyen liikenteen väyliä rakenneta silloille, ei rata muuta saaren luonnetta. Se pysyy yhtä vaikeasti saavutettavana kuin nykyään.
 
Östersundomin raitiotietä varten voisi pohtia Laajasaloon tulevaisuudessa kulkevan radan jatkamista Yliskylästä itäänpäin. Reitti voisi kulkea Vartiosaaren ja Ramsinniemen kautta Rastilan metroasemalle ja siitä edelleen Vuosaaren lävitse mieluiten Kallvikintietä Östersundomiin.

Kalliiksihan tämä tietenkin tulisi; siltojen Reposalmen ja Ramsinsalmen ylitsi pitäisi olla pituudeltaan luokkaa 200m ja Ramsinniemen reitti vaatisi pengerryksiä maaston epätasaisuuden takia. Vastaavasti hyötypuolelle voisi laskea huomattavan ajansäästön, kartalla linjaus on metrorataa tai Itäväylää suorempi. Merirastilan ja Yliskylän välille ei välttämättä tarvitsisi yhtään pysäkkiparia, reilun kolmen kilometrin matkalle. Ehkä Vartiosaareen pitäisi pysäkki virittää, niin rata ei olisi kiinteistöille pelkkä haitta.

Vartiosaaren ja Ramsinniemen kiinteistönomistajat varmaan pistäisivät kampoihin luontoarvoihin vedoten samalla omaa rauhaa puolustaakseen. Mikäli Vartiosaaresta jätetään pysäkki pois, eikä kevyen liikenteen väyliä rakenneta silloille, ei rata muuta saaren luonnetta. Se pysyy yhtä vaikeasti saavutettavana kuin nykyään.
Hyvä ehdotus, ja parantaa kulkuyhteyksiä. Linjat 90 ja 96 saadaan korvattua tällä + yhdellä Vuosaaren metron haaralla Vuosaaren asemalta Uutelan kanavan vartta Aurinkolahden rannan itäpäähän ja pidentämällä ysikasia Porslahdentielle.

Joka toinen juna voisi pysähtyä Ramsinniemessä ja Kallvikintien pohjoispäässä ja joka toinen Vartiosaaressa ja Meri-Rastilassa, näillä on harvemmin matkustajia, jotka haluaisivat esim. Meri-Rastilasta Ramsinniemeen tai Ramsinniemestä Vartiosaareen, joiden matka hidastuisi tällä järjestelmällä. Ei vaatisi lisäraiteita tai uutta kalustoa. Vartiosaareen riittäisi varmasti 20 minuutin vuoroväli.
 
Östersundomin raitiotietä varten voisi pohtia Laajasaloon tulevaisuudessa kulkevan radan jatkamista Yliskylästä itäänpäin. Reitti voisi kulkea Vartiosaaren ja Ramsinniemen kautta Rastilan metroasemalle ja siitä edelleen Vuosaaren lävitse mieluiten Kallvikintietä Östersundomiin.
Jos Vartiosaari gryndattaisiin niin voisi taloudellisesti toimia, muuten nyt ehkä kuitenkaan ei. Toisaalta ihan asematon Laajasalo-Merirastila ratikkatunnelikin on suhteessa Itämetroon ihan kannattava, mutta mikäpä ei olisi. :)
 
Östersundomin yleiskaava Helsingin Kaupsussa, http://www.hel.fi/hki/Ksv/fi/P__t_ksenteko/HelaContentKsv?doc=Ksv_2011-02-24_Kslk_05_El

Esityslistalta, kirjaimet minun:
KSV sanoi:
Lähivuosikymmeninä toteuttamiskelpoinen raidejärjestelmä on metro sen (a) seudullisten ominaisuuksiensa ja (b) suuren kuljetuskapasiteettinsa takia. (c) Metroradan korkeusasemaan yleiskaavaluonnos ei ota vielä kantaa, koska siihen on monia vaihtoehtoja ja lopullinen korkeusasema tulee vaikuttamaan paljon metron kustannuksiin.
a) Seudullinen? Kuinka paljon matkustajia menee Espooseen saakka? Siinä metroselvityksessä tuo taisi olla muutamia prosentteja ja siinä sentään maankäyttö tuki metroa. KSV täsmentänee mitä seudullinen ihan tarkalleen ja määrällisesti ottaen tarkoittaa. Enkä ymmärrä miten tämä metro kiinnittyy muka hyvin junaverkkoon, yhteydet Pasilaan joka on sen hubi ovat umpisurkeat.

b) Suurempi kapasiteetti verrattuna mihin, Jouko-linjaan? 5 minuutin vuorovälillä mikä matskuissa vilahtelee metron kapasiteetti on tunnissa HKL:n mitoitusohjeen mukaan 3 096 istumapaikkaa ja 3 792 istumapaikkaa eli yhteensä 6 888 matkustajaa tunnissa. Pidempiä junia ei ole teknisesti mahdollista ajaa ja vuoroväli voi kiristää ehkä korkeinteen neljään minuuttiin, Pikaratikka esitetyllä 2,5 min vuorovälillä ja kahden vaunun junilla tarjoaa 3 360 istumapaikkaa ja laskutavasta riippuen 3 840 - 6 240 seisomapaikka eli yhteensä 7 200 - 9 600 matkustajaa tunnissa. ON vaikea ymmärtää miten alle 600 matkustajaa kuljettava juna viiden minuutin vuorovälillä tarjoaa enemmän kapasiteettia kuin 400 matkustajaa 2,5 minuutin vuorovälillä kuljettava juna. Mutta toki KSV:llä on tuon väitteen tueksi laskelmat. :)

c) En ymmärrä miten "korkeusasema" tulee vaikuttamaan kustannuksiin, mutta kun tuosta ollaan vakuutteneita niin tähänkin varmasta löytyy luvut perusteluiksi.

Vaadin parempaa huuhaataa ihan myötähäpeän välttämiseksi!

Ohessa kuva kaavasta johon yritän lisätä 600 metrin säteiset ympyrät, vähän vaiketa ihan noin maaston perusteella mutta suurinpiirtein noin. 600 metriä kartalla vastaa noin kilometrin kävelymatkaa. Punertavat alueet on rakennettuja, pinkimmätkin ihan tiivistä pientaloaluetta. Hauskaa on myös se että muissa kohdin viitataan esiselvitykseen jonka ennusteet perustuivat vielä jotenkin tolkulliseen maankäyttöön.

Sen autoarmaadan mitä tuollaisesta suunnitelusta seuraa kustannus-, melu- ja päästövaikutukset varmastikin löytynet jostain, mutta niin pitkälle en ole päässyt.
 

Liitetiedostot

  • asemat.jpg
    asemat.jpg
    159.7 KB · Lukukerrat: 181
Enkä ymmärrä miten tämä metro kiinnittyy muka hyvin junaverkkoon, yhteydet Pasilaan joka on sen hubi ovat umpisurkeat.

Pisaran valmistuttua metrolinjasta on hyvät vaihtoyhteydet juniin. Vaikka Östersundomin metropidennys ei minun joukkoliikennehankkeiden prioriteeteissa pääse kauhean korkealle.

Laajasalon ratikka, Pisara, Raide-jokeri, Kivenlahden metro ja Lentorata menevät minun prioriteettijärjestyksessäni Östersundomin metrojatkeen edelle. Minä selvittäisin lisää jonkinlaista liityntäratikkaratkaisua.
 
Ihan oikeesti, onko tämä joku värikynäharjoitus tehtävänannolla "Kuvaa liikennejärjestelmä jossa yhdistyy maksimaaliset kustannukset minimaaliseen palvelutasoon?"

Dokkarista se mitä minulla on asiasta sanottavaa löytyy asemapallukoineen kaikkineen, ei tietenkään ole tuotu käsittelyyn kun tieto lisää tuskaa : Östersundomin yleiskaavan tie- ja pääkatuverkkoselvitys, http://www.hel2.fi/ksv/julkaisut/yos_2011-7.pdf Kustannukset noista tielaajennuksista tosin puuttuu, samoin päästö- ja melulaskelmat. Joukkoliikenteen osuus 23%, kevyen 20% ja henkilöauton 56%, joka on ihan hyvää taka-espoolaista tasoa.

Näin meillä. 2010-luvulla.
 
Takaisin
Ylös