Metron soveltuvuus Helsinkiin

Vaihdot kulkuneuvosta toiseen ovat kuitenkin merkittävästi helpompia verrattuna vaihtoon lähijunasta metroon tai toisinpäin nykytilanteessa.
Niinpä; miten nykytilanteessa vaihdat metrosta lähijunaan (tai päinvastoin), jos kuljet lastenvaunujen kanssa tai pyörätuolilla?

Ensin täytyy mennä Rautatientorin laiturilta hissiin, jolla metron lippuhalliin, sitten toisella hissillä kerrosta ylemmäs asematunneliin... Mutta miten hitossa asematunnelista pääsee hissillä sisäkautta rautatieasemahalliin?
 
Niinpä; miten nykytilanteessa vaihdat metrosta lähijunaan (tai päinvastoin), jos kuljet lastenvaunujen kanssa tai pyörätuolilla?

Ensin täytyy mennä Rautatientorin laiturilta hissiin, jolla metron lippuhalliin, sitten toisella hissillä kerrosta ylemmäs asematunneliin... Mutta miten hitossa asematunnelista pääsee hissillä sisäkautta rautatieasemahalliin?
Hissillä pääsee kyllä Asema-aukiolle, ihan katutasolle saakka. Sisäkautta asemahalliin ei ole yhteyttä. Tosin busseihin ja raitiovaunuihinkin pitää mennä ulkokautta.
 
Mikäli "kouvolla" on epätietoisuutta integroinnin suhteen, lisätietoja löytyy mm. täältä. Muualla foorumissa on lisäksi todettu, että on olemassa myös brändien integrointia. Samoilla asemilla voisi siis pysähtyä kahden teknisesti erilaisen järjestelmän junia samoilla tunnusväreillä, vaikka kuljettaisiinkin eri raiteita.

Integrointia tuskin kuitenkaan kannattaa lähteä toteuttamaan muutaman kilometrin hukkaputken ehdoilla.

Mitä tulee brändien integroimiseen, niin matkustajan kannalta on täysin toissijaista se, minkä väriset karvanopat metron taustapeilissä roikkuvat, jos teknisillä ratkaisuilla on estetty järjestelmien toiminnallinen integrointi.
 
Mitä tulee brändien integroimiseen, niin matkustajan kannalta on täysin toissijaista se, minkä väriset karvanopat metron taustapeilissä roikkuvat, jos teknisillä ratkaisuilla on estetty järjestelmien toiminnallinen integrointi.
Lähde tuolle tiedolle?
 
Mikä siinä alikulkutunnelissa on vikana?

Junat pysähtyvät yleensä aika kauas Pasilan kummastakin alikulkutunnelista. Eteläinen tunneli on n 50 m päässä liukuportaista jonne 1 tai 2 runkoisen junan eteläpää jää, eli käveltävää (juostavaa) tulee n 100 m itse portaissa ja tunnelissa juoksemisen lisäksi.

t. Rainer
 
Junat pysähtyvät yleensä aika kauas Pasilan kummastakin alikulkutunnelista. Eteläinen tunneli on n 50 m päässä liukuportaista jonne 1 tai 2 runkoisen junan eteläpää jää, eli käveltävää (juostavaa) tulee n 100 m itse portaissa ja tunnelissa juoksemisen lisäksi.

Nopeampaa se silti on, kun liukuportaiden kautta. Eteläsuunnan junista jo 2-runkoisetkin pysähtyvät alikulun luokse. Totta kyllä on, että Pasilan aseman olisi voinut suunnitella vähän fiksumminkin.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mitä tulee brändien integroimiseen, niin matkustajan kannalta on täysin toissijaista se, minkä väriset karvanopat metron taustapeilissä roikkuvat, jos teknisillä ratkaisuilla on estetty järjestelmien toiminnallinen integrointi.

Muistuu väkisinkin mieleen, kun vaihdoin 9-vuotiaana Vuosaareen kouluun, joka oli kahden bussimatkan päässä. Isä opasti ensimmäisenä koulupäivänä bussien kanssa ja varoitti melko tiukasti menemästä punaiseen bussiin. Punainen bussi oli siis Oy Liikenne Ab:n punakeltainen 78 Mellunmäkeen eikä isäni tiennyt, että myös mellunmäen kautta olisin päässyt kotiin yhdellä vaihdolla ja suurinpiirtein samassa ajassa.

Luultavasti tästä kuitenkin jäi takaraivoon vähän sellainen olo, että värikoodaukseen pitää luottaa. Enkä usko olevani ainoa. Tukholma on siis erinomainen asuinkaupunki tämän vuoksi.
 
Tunneleiden hylkäämiselle viimeisen niitin antoi sitten uudeksi nopean liikenteen verkoksi on rakennettu uusi S-bahn, joka otettiin käyttöön vuonna 2003. Mm. Ludwigshafenin hbf:n, Ludwigshafen-mitten, Mannheim hbf ja Heibelberg hbf:n yhdistävä yhteys poisti lopunkin tarpeen hylätyiltä tunneleilta, kun Ludwigshafenin keskustaan tuli S-bahnasema (Ludwigshafen-mitte).

Eikö näille tunneleille olisi voitu keksiä jotain muuta käyttöä, kuten polkupyöräilyreitit tai autoväylät? Turhahan kalliita tunneleita on tyhjän takia tehdä, varsinkin kun se tunneleiden teko taitaa olla kertaluokkaa Suomea vaikeampaa muualla maailmassa heikkojen kallioiden vuoksi.
 
Itä-Helsingissä usean metroaseman ympäristön kehittämisestä löytyy suunnitelmia. Kävelyetäisyyden päähän metroasemista voi siis vielä tulla paljon rakentamista ja uusia asukkaita.

Herttoniemen metroaseman ympäristöstä on järjestetty ideakilpailu, joka on jo ratkennut ja josta löytyy uutinen:http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunkisuunnitteluvirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Ksv/fi/Uutiset/Tiedote_65_2008. Tässä on kilpailun voittaneesta työstä havainnekuva. Alueelle voisi tulla lisää asumista, hotelli, liiketilaa ja toimistoja.

Itäkeskuksen kohdalla on suunniteltu Itäväylän kattamista. Tässä on Helsingin Sanomien artikkeli aiheesta. Artikkelissa puhutaan muun muassa 16-kerroksisista asuintorneista.

Myllypuronkin osalta löytyy suunnitelmia esimerkiksi Helsingin kaupungin talous- ja suunnitelukeskuksen sivuilta. Tämän perusteella Myllypuron keskustaan voisi tulla 1000-1200 asuntoa.

Helsingin kaavoituskatsauksessa 2008 kerrotaan myös Kontulan ja Vuosaaren keskustojen kehittämisestä.

Vuosaaren keskustasta (esittelynumero 90, s. 35) kerrotaan:
Kaavoituskatsaus 2008 sanoi:
Vuosaarentien ja Tyynylaavantien väliselle alueelle on suunnitteilla toimitilaa ja asuntoja. Suunnittelulla pyritään eheyttämään kauppakeskus Columbuksen ympäristön ja koko Vuosaaren keskustan kaupunkirakennetta. Samalla tutkitaan kerrostalorakentamisen ja liike- sekä toimitilarakentamisen yhdistelmiä ja kehittämismahdollisuuksia.

Tyynylaavantie kulkee itä-länsisuuntaisesti metroaseman vieritse ja Vuosaarentie saman suuntaisesti hieman pohjoisempana, eli lisää asutusta olisi tämän mukaan tulossa Vuosaaren metroaseman pohjoispuolelle.

Kontulan keskustasta (esittelynumero 103, s. 37) kerrotaan:
Kaavoituskatsaus 2008 sanoi:
Kontulan keskustaan suunnitellaan uusia asuntoja ja työpaikkarakentamista sekä uutta paikkaa kirjastolle. Alueelle on laadittu suunnitteluperiaatteet vuonna 2006 ja niiden pohjalta suunnittelua jatketaan asemakaavaluonnokseksi.
 
Takaisin
Ylös