Hämeentiestä ehkä joukkoliikennekatu Helsingissä

Sinänsä uusissa pyörätiesuunnitelmissa on kyllä jotain hyviä puoliakin. Viime aikoina pyöräkaistat on alettu siirtää samaan tilaan autojen kanssa kauemmas kävelijöistä, jolloin jalankulkuturvallisuus paranee kun pyöräilijät eivät niin helposti törmäile jalankulkijoihin, tuota linjaa on syytä jatkaa.

Olisi kiva tietää, miten iso ongelma jalankulkijoihin törmäilevät pyöräilijät oikein on?
 
Olisi kiva tietää, miten iso ongelma jalankulkijoihin törmäilevät pyöräilijät oikein on?

Ainakin Bulevardilla, Kaivokadulla ja Elielinaukiolla pyöräilijöiden äänetön hurjastelu aiheuttaa jatkuvia vaaratilanteita pyöräilykauden aikana.

Jalankulkijoille aiheutuneita pyöräilyonnettomuuksia ei kyllä nykyään taideta oikein kunnolla tilastoida. Kun auto osuu jalankulkijaan, poliisi on tosi herkästi paikalla. Toisaalta merkittävä osa vammojakin aiheuttavista pyöräkolareista jää käsittääkseni tilastoimatta.
 
Pyöräkaistoista on kyllä pelkkää haittaa joukkoliikenteellä kulkeville ja bussi- ja autokaistan yhdistämisestäkin on vaikea repiä parempaa joukkoliikennettä, ainakaan jos bussiliikennettä ei saada laajasti raiteille.

Pyöräkaista nopeuttaa bussiliikennettä siksi, että saadaan pyöräilijät pois bussien edestä. Alamäkeen Hämeentietä vielä polkee suunnilleen muun ajoneuvoliikenteen tahtia, mutta ylämäessä bussikaistaa polkevat pyöräilijät aiheuttavat bussiliikenteen matka-aikoihin satunnaista ehkä vajaan minuutin viivettä. Naapurikaista kautta ohittaminen kun ei aina onnistu, ja bussi saattaa siksi jäädä vihreästä aallosta.

Tuota melko pientä hyötyä suurempi merkitys on sillä, jos liikennevaloja voidaan vähentää ja/tai ohjelmoida uudelleen, kuten edellisessä viestissäni jo sanoinkin.
 
Ainakin Bulevardilla, Kaivokadulla ja Elielinaukiolla pyöräilijöiden äänetön hurjastelu aiheuttaa jatkuvia vaaratilanteita pyöräilykauden aikana.

Entäs vaikka Hollannissa tai Tanskassa? Kuinkas paljon äänetön hurjastelu aiheuttaa vaaratilanteita näissä maissa? Itse olen ainakin säilynyt ilman yhtäkään vauriota tai läheltäpititilannetta, vaikka olen vieraillut näissä maissa useaan otteeseen ja viettänyt reilusti aikaa kävellen kaupunkien katuja.
 
Entäs vaikka Hollannissa tai Tanskassa? Kuinkas paljon äänetön hurjastelu aiheuttaa vaaratilanteita näissä maissa? Itse olen ainakin säilynyt ilman yhtäkään vauriota tai läheltäpititilannetta, vaikka olen vieraillut näissä maissa useaan otteeseen ja viettänyt reilusti aikaa kävellen kaupunkien katuja.

Ehkä se johtuu siitä että siellä eivät pyöräilijät hurjastele vaan ajavat liikennesääntöjen mukaan ja huomioivat muita. Meillä pyöräilykultttuuri on käytännössä syntynyt uudestaan 2000-luvun alussa maastopyörien myötä ja hurjastelevat pyöräilijät ovat usein nuoria miehiä ja naisia joiden ykköskulkuneuvo on aiemmin ollut auto, ja ajotapa saman tyylinen, kesäisin he ajavat sitten polkupyörällä niin että he eivät muskeleita säästä mutta eivät myöskään jaruttele jos joku este on edessä.

t. Rainer
 
Entäs vaikka Hollannissa tai Tanskassa? Kuinkas paljon äänetön hurjastelu aiheuttaa vaaratilanteita näissä maissa? Itse olen ainakin säilynyt ilman yhtäkään vauriota tai läheltäpititilannetta, vaikka olen vieraillut näissä maissa useaan otteeseen ja viettänyt reilusti aikaa kävellen kaupunkien katuja.

Noissa maissa on hyväksytty liikennesuunnittelussa ajatus, että pyöräilijät ovat vaarallisia jalankulkijoille nopeutensa ja äänettömyytensä vuoksi. Siksi tuolla pyöräilijät pyritään vilkkailla alueilla yleensä eristämään selvästi jalankulkijoista, usein pyöräilijöillä on autojen kanssa samassa tasossa jaettu tila, jossa on kyllä pyöräkaista. Toinen perusratkaisu on ihan oma pyöräilyväylä, jossa ei myöskään ole jalankulkijoita ja suojatiet on merkitty ylittämään pyörätiet. Kävelytilassa pyöräily on myös kielletty ja tuota kieltoa myös valvotaan.

Suomessa jostain syystä on osassa ratkaisuista pyritty eristämään polkupyöräilijät autoilijoista ja siirtämään heidät jalankulkijoiden tilaan sillä seurauksella, että kovaa vauhtia kiitävät pyöräilijät muodostavat uhan jalankulkijoille varsinkin silloin kun jalankulku on vilkasta. Suomessa pyöräilijät eivät myöskään usein noudata liikennesääntöjä kuin ajoittain ja se vielä pahentaa tilannetta.
 
Viimeksi muokattu:
Sanoisin ennemminkin, että kaupunkipyöräily nykyisessä mittakaavassaan on vähän uusi juttu. Vaan kyllä vaikkapa 1930-1970 -luvuillakin pyöräiltiin, ei pyörakaistoilla eikä pyöräilijöiden omilla säännöillä, mutta suurissa määrissä pyöräiltiin kuitenkin. Pyöräily itsessään ei ole tuntematon juttu - ei nykyisille 80-vuotiaille eikä 20-vuotiaille. En siis osta tuota selitystä, että viimeiaikainen murros pyöräilykulttuurissa saa pyöräilijät käyttäytymään eri tavalla kuin Tanskassa tai Hollannissa. Tukholmakaan ei käsittääkseni ollut sen enempi pyöräilykaupunki kuin Helsinki, mutta nykyinen, astetta Helsinkiä pidemmälle vedetty kaupunkipyöräily, ei suinkaan ole täynnä vaaratilanteita saati onnettomuuksia.

Vai liekö kyse samoista asenteista kuin autoilussakin?

---------- Viestit yhdistetty klo 10:04 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 9:57 ----------

Noissa maissa on hyväksytty liikennesuunnittelussa ajatus, että pyöräilijät ovat vaarallisia jalankulkijoille nopeutensa ja äänettömyytensä vuoksi.

Noissa maissa jalankulkijan ei tarvitse välittää pyöräilijöistä, sillä heistä ei yksinkertaisesti ole jalankulkijoille haittaa, ei edes niillä alueilla, joissa tila on osittain tai kokonaan jaettu.

Suomessa jostain syystä on osassa ratkaisuista pyritty eristämään polkupyöräilijät autoilijoista ja siirtämään heidät jalankulkijoiden tilaan sillä seurauksella, että kovaa vauhtia kiitävät pyöräilijät muodostavat uhan jalankulkijoille varsinkin silloin kun jalankulku on vilkasta.

Ei ainakaan Bulevardilla tai Kaivokadulla, jotka aiemmin mainitsit. Niillä on (oli ainakin viimeksi, kun kävin) pyöräilijät eristetty paikoittain sekä autoliikenteestä että jalkakäytävältä.

Suomessa pyöräilijät eivät myöskään usein noudata liikennesääntöjä kuin ajoittain ja se vielä pahentaa tilannetta.

Kansallinen erityispiirre? Syy geeneissä?

Ei mene läpi. Sori!
 
Ei ainakaan Bulevardilla tai Kaivokadulla, jotka aiemmin mainitsit. Niillä on (oli ainakin viimeksi, kun kävin) pyöräilijät eristetty paikoittain sekä autoliikenteestä että jalkakäytävältä.

Bulevardin ja Kaivokadun pyörätieratkaisut ovat molemmat ihan mätiä. Bulevardilla ja Kaivokadulla pyöräilijät ajavat nykyään suojateillä jalankulkijoiden päälle lujaa tullen puskista ja katveista jalankulkutasosta. Molemmat ratkaisut pitäisi muuttaa niin, että pyörätiet ovat selvästi (eli ainakin kymmenen senttiä) eri tasossa kuin jalankulku, kuten autoilukin ja suojatiet on korotettu, pyöräilykaistaan nähden korotetut suojatiet varmaan hidastaisivat pyöräilijöiden nopeutta, hidastavathan korotetut suojatiet autojenkin nopeutta oikein hyvin esimerkiksi Kampissa.
 
Bulevardin ja Kaivokadun pyörätieratkaisut ovat molemmat ihan mätiä. Bulevardilla ja Kaivokadulla pyöräilijät ajavat nykyään suojateillä jalankulkijoiden päälle lujaa tullen puskista ja katveista jalankulkutasosta.

Eikö myös pyörätien suojatiellä ole jalankulkijan etukulkuoikeus? Pyöräilijöitä tulisi siis myös rankaista samalla tavalla kuin autoilijoita. Eiköhän suojatien eteen sitten aleta pikku hiljaa hidastaa ja pysähtyä.
 
Bulevardin ja Kaivokadun pyörätieratkaisut ovat molemmat ihan mätiä. Bulevardilla ja Kaivokadulla pyöräilijät ajavat nykyään suojateillä jalankulkijoiden päälle lujaa tullen puskista ja katveista jalankulkutasosta. Molemmat ratkaisut pitäisi muuttaa niin, että pyörätiet ovat selvästi (eli ainakin kymmenen senttiä) eri tasossa kuin jalankulku ja suojatiet on korotettu, pyöräilykaistaan nähden korotetut suojatiet varmaan hidastaisivat pyöräilijöiden nopeutta, hidastavathan korotetut suojatiet autojenkin nopeutta oikein hyvin esimerkiksi Kampissa.

Kyllä pyöräilijöilläkin on silmät päässä, eikä nuo nopeudet nyt niin kummoisia ole, etteikö pyörää saisi nopeasti pysäytettyä.

Eniten pyöräilijänä nuppii se, ettei kävelijät välitä pyöräkaistoista pätkän vertaa. On hyväksyttävä mennä seisomaan pyörätien ylittävälle suojatielle odottamaan vihreää valoa, koira saa hyvin kulkea pyörätiellä eikä niitä pyörätien ja kävelytien väliä sukkuloivia lapsiakaan tarvitse neuvoa pysymään kävelyalueella, kun ei vanhemmatakaan tätä tajua. Toki osaltaan on kyse huonosta suunnittelusta useiden pyöräväylien osalta, osaltaan taas kävelijöiden piittaamattomuudesta.

Ottaen huomioon kävelijöiden piittaamattomuuden aiheuttaa pyöräily (eli pyörätielle juoksevat jalankulkijat) suorastaan uskomattoman vähän onnettomuuksia. Kuvitteleppa miltä onnettomuustilastot näyttäisivät, mikäli jalankulkijat kunnioittaisivat autoväyliä yhtä heikosta kuin pyöräteitä! Ehkä juuri tästä syystä on autoteitä opittu kunnioittamaan, pyöräteitä ei kun niillä ei kerta tapahdu onnettomuuksia..
 
Kyllä pyöräilijöilläkin on silmät päässä, eikä nuo nopeudet nyt niin kummoisia ole, etteikö pyörää saisi nopeasti pysäytettyä.

Petteri on ihan oikeassa Bulevardin ja Kaivokadun pyöräteistä. Bulella on toiseen suuntaan neljä ja toiseen suuntaan kolme raitiovaunupysäkkiä. Näistä pysäkeistä varsinkin Aleksanteriteatteri ja Freda ovat hyvin vilkkaita pysäkkejä. Näiltä pysäkeiltä ei pääse pois muuten kuin menemällä pyörätien ylitse ja varsinkin keväisin ja syksyisin jaksavat pyöräilijät rimputtaa sitä kelloaan. Ei tunnu suurta osaa heistä kiinnostavan pätkääkään se jarruttaminen.

Bulelle saisi muuten pyöräkaistat ajoradalle varsin kätevästi kun kieltäisi pysäköinnin siellä. Auttaisi raitiovaunuliikennettäkin.
 
Eikö myös pyörätien suojatiellä ole jalankulkijan etukulkuoikeus? Pyöräilijöitä tulisi siis myös rankaista samalla tavalla kuin autoilijoita. Eiköhän suojatien eteen sitten aleta pikku hiljaa hidastaa ja pysähtyä.

On toki, ja kyllä tulisi rankaista samalla tavalla kuin autoilijoita. Nykyään sanomasi tosin valitettavasti tarkoittaa sitä, ettei pyöräilijöitäkään rankaistaisi kun ei autoilijoitakaan rankaista.. Toisin taitaa olla Ruotsissa?
 
Eikö myös pyörätien suojatiellä ole jalankulkijan etukulkuoikeus? Pyöräilijöitä tulisi siis myös rankaista samalla tavalla kuin autoilijoita. Eiköhän suojatien eteen sitten aleta pikku hiljaa hidastaa ja pysähtyä.

Periaatteessa kyllä. Vaikka kyllä suojateiden pitäisi olla myös selvästi rakenteellisesti havaittavissa. Nyt sekä Bulevardilla että Kaivokadulla jalankulkijoille on näkyvissä visuaalinen merkistö että suojatie päättyi jo tai alkaa kohta (autokadun reunakivestä). Kuitenkin nykyään pyöräilijöitä tulee katseen katveista päälle lujaa alueella jossa jo joko katsotaan autoliikennettä tai kuvitellaan suojatien jo loppuneen.

Myöskin pyöräilijöiden on varmaan samalla lailla vaikea havaita suojateitä, suojateiden korottaminen pyöräteiden tasoa korkeammalle ja pyöräteiden tiputtaminen samaan tasoon autojen kanssa (vaikka välissä olisikin koroke) olisi ihan eri tavalla selkeä merkki, että pyöräiljöiden pitää väistää jalankulkijoita.
 
Ehkä se johtuu siitä että siellä eivät pyöräilijät hurjastele vaan ajavat liikennesääntöjen mukaan ja huomioivat muita.

Suomessa pyöräilijät eivät myöskään usein noudata liikennesääntöjä kuin ajoittain ja se vielä pahentaa tilannetta.

Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että tämä johtuu pitkälti Suomen luokattomasti järjestetyistä pyöräilyolosuhteista. Suoraan sanoen aika kettumaiseksi pyöräily menisi jos näillä järjestelyillä vielä kaikkia liikennesäntöjäkin alkaisi noudattamaan.
 
Ei autoteitäkään kunnioitettaisi, jos ne olisivat erotettu jalkakäytävästä lähinnä tiemaalilla ja autot ajaisivat niissä tyypillisesti korkeintaan 20km/h.
 
Takaisin
Ylös