Viestiketju: Kummallisia käytäntöjä Ruotsissa

Alunperin kirjoittanut Jouni Seilonen

Kaikilla kerroilla huomiotani kiinnitti se, etteivät matkan varrelta kyytiin pyrkineet heilutelleet käsiään lainkaan. Näytti siltä, että riitti seisoa paikallaan tien laidassa ja katsoa linja-auton tulosuuntaan. Kaikkien tällaisten kohdalle bussi pysähtyi ja kaikki myös nousivat kyytiin.

Jos tiellä kulkee vain yksi linja niin silloin kuljettaja voi olettaa että pysäkillä olijat haluavat kyytiin. Miksi he muuten pysäkillä seisoisivat. Olen huomannut että Lappeenrannassa pysähtymismerkin näyttäminen ei ole kovin yleistä. Esimerkiksi Skinnarilankadulla tuskin tulee epäselvyyttä mihin bussiin matkustaja haluaa koska kaikki bussit vievät keskustaan, tosin hieman eri reittiä. Bussit 1 ja 5 kulkevat yleensä 15 minuutin välein joten pysäkillä oleva matkustaja tuskin odottaa 15 minuutin kuluttua saapuvaa bussia. Helsingintietä kulkevat paikallisliikenteen lisäksi seutuliiikenne ja kaukoliikenne. Juttelin kerran erään kuljettajan kanssa ja hän sanoi että Helsingintiellä kuljettaja ei voi tietää haluaako matkustaja nousta paikallisbussiin vai Expressbussiin. Mielestäni Helsingintien pysäkeille pitäisi laittaa juliste jossa lukisi että pysähtymismerkki olisi syytä näyttää.

Alunperin kirjoittanut Jouni Seilonen

Toinen kummallisuus oli se, ettei taajamien ulkopuolella ollut merkittyjä pysäkkejä juuri ollenkaan. Levikkeitä tolppineen oli (tuolloin) vain muutamassa risteyksessä. Kun oli tottunut suomalaiseen käytäntöön, että levikkeitä ja tolppia on yleisten teiden varrella haja-asutusalueella melkein jokaisessa risteyksessä, nämä tien varren seisoskelijat olivat kummallinen näky. Bussi pysähtyi ajoradalle kaistalleen näitä matkustajia varten.

Suomessa pysäkkejä on runsaasti pienillä teilläkin joiden numero on kolminumeroinen. Se on tietysti vain hyvä asia että haja-asustusalueellakin pysäkkejä on tiheään.

Baltiassa bussit pysähtyvät aina, jos ei ole varmaa, ettei kukaan tule kyytiin tai jää pois. Kerran ajoin Vilnassa pysäkin ohi, kun oli vähän väkeä. STOP-nappia ei tarvitse painaa, mutta tyhjähkössä bussissa pitää mennä keskiovelle seisomaan, jotta kuljettaja näkee, että joku on jäämässä. Busseille ei näytetä pysäkeillä merkkiä.

Ilmeisesti ainakaan ennen Ruotsissakaan ei näytetty pysähtymismerkkiä. Ainakin olen kuullut tarinan Suomeen muuttaneesta henkilöstä, joka meni sitten Helsingissä kotinsa lähelle ison väylän varteen hiljaiselle pysäkille, oli siellä seisoskellut aikansa ja mennyt takaisin kotiin, kun yksikään bussi ei pysähtynyt. HKL:n neuvontaan soittamalla ongelma kai oli selvinnyt.

Tuo pysäkkien rakentaminen automaattisesti tuntuu vähän hassulta. Tietöitten yhteydessä olen nähnyt tehtävän monimutkaisia järjestelyitä pysäkin saamiseksi uuteen risteykseen. On kivetty reuna ja muutakin kiveystä, kevyenliikenteen väylääkin pätkä. No pysäkin kautta ei mene bussia, ei ole koskaan mennyt bussia eikä varmaan jatkossakaan mene. Joskus kuuntelin maalla mummojen valitusta, kun lähes joka ristyksessä on pysäkki, muttei heidän kohdallaan. Maanteillä pysäkkien välit ovat vieläpä usein varsin pitkiä. Kuulemma kummankaan suunnan lähipysäkiltä ei kulje edes koululaisia, kylän ainoat bussimatkustajat joutuvat aina kauppatavaroidensa kanssa kävelemään sitten tienpiennarta. Yhteydenotot tienpitäjään eivät tuoneet helpotusta.