Viestiketju: Akkusähköbussi

Alunperin kirjoittanut sane

Eikös Tuomas aiemmassa viestissään kirjoittanut, että Linkkerillä pääsee jopa kolme kierrosta ilman lataamista. Ja jos latauspisteet tulee reitin molempiin päihin, on varsin helppo kuvitella, ettei lataukselle tarvitse varata ylimääräistä päättäreille?

Linkkerillä tosiaan olen päässyt jopa kolme kierrosta ilman latausta, mutta täytyy muistaa, että se oli tavallista hiljaisempana sunnuntaiyönä, ja ulkolämpötilakin oli sellainen, ettei lämmitystä tai viilennystä tarvittu. Vaikka olen saman työvuoron ajanut myöhemminkin, en ole samanlaisessa saavutuksessa toista kertaa onnistunut.

Aina olosuhteet eivät ole yhtä ihanteelliset. 23 on ruuhkainen linja, Sturenkatu ja Pasila saattavat hidastaa matkaa merkittävästi, ja liikennevalojakin on rutkasti. Käytännön elämässä Linkkerillä on mahdollista ajaa noin 1½ - 2 kierrosta yhdellä latauksella, ja useimmat kuljettajat lataavat bussin joka kerta Invalidisäätiöllä ollessaan.

Ehkä parempi tapa ajatella asiaa olisi se, että Linkkerin sähkö riittää reilusti yhteen kierrokseen 23:sta. Jos jollakin kierroksella sattuu jäämään vain kaksi minuuttia aikaa päätepysäkille, niin eihän sitä akkua ole täyteen asti pakko ladata. Sitten vasta tulee ongelmia, jos joka kierroksella jää liian vähän aikaa lataamiselle. Rautatientorin latauspiste helpottaa tätäkin asiaa.

Alunperin kirjoittanut sane

Onko foorumilla muuten tietoa, kuinka nopeasti näitä sähköbusseja meinataan ruveta ottamaan isommissa määrin käyttöön HSL-liikenteessä?

Linjoille h14 ja h18 tulee seuraavalla kilpailutuskierroksella 30 sähköbussia. Lähde: HS:n sähköbussiartikkeli 13.1.2017.

Alunperin kirjoittanut iiko

Olen jostain kuullut, että tuon Linkkerin lataamisessa tulee helposti ongelmia, jos lataa ja ottaa samaan aikaan matkustajia kyytiin. Sanovat, ettei latauslaite tahdo pysyä paikoillaan kun auto heiluu. Onko tällä jotain faktapohjaa?

Linkkerissä virroitin on rakennettu niin, että sillä on sivusuunnassa tilaa liikkua noin 30 senttiä kumpaankin suuntaan (koulutuksessa saamieni tietojen mukaan). Jos linja-auto on ajettu keskelle "pistorasiaa" ja suoraan, niin ei sen niin paljon pitäisi kallistella, että lataus keskeytyisi.

Koulutusajojen yhteydessä kyllä saatiin pantografi tippumaan alas bussin liiallisen heilumisen seurauksena, mutta se johtui siitä, että Invalidisäätiön pysäkkiä oli levennetty, eikä lataustolppaa vielä ollut siirretty vastaavasti, mikä vei suuren osan 30 sentin pelivarasta. Eli kyllä se varojärjestelmä on kuitenkin uskoakseni olemassa.

Täytyy kyllä todeta, että tämä ei ole tiukkaa faktaa.

Alunperin kirjoittanut Tuomas

Linkkerillä tosiaan olen päässyt jopa kolme kierrosta ilman latausta, mutta täytyy muistaa, että se oli tavallista hiljaisempana sunnuntaiyönä, ja ulkolämpötilakin oli sellainen, ettei lämmitystä tai viilennystä tarvittu. Vaikka olen saman työvuoron ajanut myöhemminkin, en ole samanlaisessa saavutuksessa toista kertaa onnistunut.

Aina olosuhteet eivät ole yhtä ihanteelliset. 23 on ruuhkainen linja, Sturenkatu ja Pasila saattavat hidastaa matkaa merkittävästi, ja liikennevalojakin on rutkasti. Käytännön elämässä Linkkerillä on mahdollista ajaa noin 1½ - 2 kierrosta yhdellä latauksella, ja useimmat kuljettajat lataavat bussin joka kerta Invalidisäätiöllä ollessaan.

Ehkä parempi tapa ajatella asiaa olisi se, että Linkkerin sähkö riittää reilusti yhteen kierrokseen 23:sta. Jos jollakin kierroksella sattuu jäämään vain kaksi minuuttia aikaa päätepysäkille, niin eihän sitä akkua ole täyteen asti pakko ladata. Sitten vasta tulee ongelmia, jos joka kierroksella jää liian vähän aikaa lataamiselle. Rautatientorin latauspiste helpottaa tätäkin asiaa.

Nyt en tiedä miten pitkä matkana tuo linjan 23 siivu on, mutta paino sanalla olosuhteet sekä kuuluisa HSL-alueen mantra: kiire, kiire ja kiire. Tiedätkö sattumalta kuinka paljon keskiverrolla sähköautolla sen rangeen vaikuttaa olosuhteet, joko talven kylmyys tai kesän kuumuus - tai ihan vain huonot olosuhteet (niinkin pienet asiat kuin lasinpyyhkimien käyttö koko matkan, sateella kosteudesta huurtuvan ohjaamon tuuletus kovalla, ym.)? Voin kertoa lähipiiristä että melkoisesti. Sitten pitääkin kysyä tiedätkö kuinka paljon tuollaisen linja-auton pelkkä jäähdytys (tai lämmitys) kuluttaa energiaa, saatika kaikki muut vipstaakkelit?

Mielenkiinnolla odottelen nykyisen HSL-alueen junien, metron, spårien säännöllisen satunnaisen takkuilun päälle suuremmassa mittakaavassa sähköbussien kanssa sekoilua kun lastentautien kanssa painitaan jopa vuosia. Mahtaa olla kuskeilla hymy naamalla kun ensiksi istut penkissä sen 45-60min siivun ja tämän jälkeen istut 10-15min lataamassa bussia vain lähteäksesi siitä taas siivulle. Koska noitahan ei saa missään tapauksessa ladata ellei kuljettaja ole fyysisesti autossa valvomassa tilannetta. Eli entistä enemmän siinä penkissä istumista, aivan kuin jo nykyinen määrä ei olisi tarpeeksi.

Minun mielestä vanhassa vara parempi niin pitkään kunnes sähkötouhu on varmasti lyönyt itsensä läpi. Aika hölmöläisen hommaa lähteä tälläisellä alueella kuin mitä pk-seutu on, pioneerinä testailemaan sähkölinja-autojen toimintaa käytännössä.

Alunperin kirjoittanut Kale

Nyt en tiedä miten pitkä matkana tuo linjan 23 siivu on, mutta paino sanalla olosuhteet sekä kuuluisa HSL-alueen mantra: kiire, kiire ja kiire. Tiedätkö sattumalta kuinka paljon keskiverrolla sähköautolla sen rangeen vaikuttaa olosuhteet, joko talven kylmyys tai kesän kuumuus - tai ihan vain huonot olosuhteet (niinkin pienet asiat kuin lasinpyyhkimien käyttö koko matkan, sateella kosteudesta huurtuvan ohjaamon tuuletus kovalla, ym.)? Voin kertoa lähipiiristä että melkoisesti. Sitten pitääkin kysyä tiedätkö kuinka paljon tuollaisen linja-auton pelkkä jäähdytys (tai lämmitys) kuluttaa energiaa, saatika kaikki muut vipstaakkelit?

23:n pituus on 9,7km. Linkker painaa 9,5 tonnia kun taas keskiverto sähköauto kuten Nissanin Leaf painaa 1,5. Voi karkeasti sanoa että lasinpyykijöiden vaikutus on 1/6. Luuletko oikeasti ettei lämmityksen vaikutusta ole otettu huomioon kun on laskettu sähköbusseille kiertoaikalisiä tai ettei insinööri tiedä että Suomessa on joskus talvisin kylmä? Näitä sähköbusseja on kokeiltu useamman talven Espoon linjalla 11. Kyllä siinä ajassa tällaiset muuttujan on huomattu.

Alunperin kirjoittanut Kale

Mielenkiinnolla odottelen nykyisen HSL-alueen junien, metron, spårien säännöllisen satunnaisen takkuilun päälle suuremmassa mittakaavassa sähköbussien kanssa sekoilua kun lastentautien kanssa painitaan jopa vuosia. Mahtaa olla kuskeilla hymy naamalla kun ensiksi istut penkissä sen 45-60min siivun ja tämän jälkeen istut 10-15min lataamassa bussia vain lähteäksesi siitä taas siivulle. Koska noitahan ei saa missään tapauksessa ladata ellei kuljettaja ole fyysisesti autossa valvomassa tilannetta. Eli entistä enemmän siinä penkissä istumista, aivan kuin jo nykyinen määrä ei olisi tarpeeksi.

Raideliikenteessä junat ja raitiovaunut joutuvat noudattamaan ratojen kulkua. Ne eivät voi ohittaa hajonnutta vaunua kuin vaihteista ja hajonnutta vaunua ei voida ajaa tiensivuun kuten bussiliikenteessä, joka pussiittaa vastaan ja takanatulijat odottamaan ohittamista tai jopa hinausvaunua. Junissa ja Metrossa vikatilanteissa vaikuttaa myös suojavälien noudatus ja turvalaitteiden viat. Raitioliikenteessä haittaavat väärinpysäköidyt autot ja muun liikenteen onnettomuudet joita ei niin vain ohiteta raiteita pitkin.
Huomasit varmaan, että nämä ovat kaikki asioita jotka eivät vaikuta sähköbusseihin eikä matkan viivästymisen pitäisi olla sen suurempi kuin dieselbussilakaan. Laataaminen on laskettu lisäksi kierrosaikoihin ja ne eivät ole pois kuljettajien taukoajoista. Linkkerit kuluttavat nimellisesti 1kwh/km vaikka se olisi kaksinkertainen ääriolosuhteissa ei se tuon 23:n matkan jälkeen 300kW latauslaitteella ole kuin parin minuutin latausaika, olettaen että akut latautuvat lineaarisesti, ja vaikka eivät niin tuplakin tuosta on vain 5 min.
En kyllä usko, että kuljettaja, jonka työnkuvaan kuuluu istuminen 6 tunnin vuoroissa välittävää onko tahti 45min ajamista, 10min istumista ilman ajamista ja normaali tauko vai 45min ajamista ja normaali tauko.

Alunperin kirjoittanut Kale

Minun mielestä vanhassa vara parempi niin pitkään kunnes sähkötouhu on varmasti lyönyt itsensä läpi. Aika hölmöläisen hommaa lähteä tälläisellä alueella kuin mitä pk-seutu on, pioneerinä testailemaan sähkölinja-autojen toimintaa käytännössä.

No nyt ei puhuta enää testailusta pioneerinä, busseja on testattu käytännössä ja nyt ollaan päätetty, että vuoteen 2025 mennessä sähköbussien osuus kasvatetaan 1/3 kaikista busseista. Nyt kun ollaan lähdetty ajoissa mukaan on saatu kotimaiselle bussivalmistajalle asiakasperusta, jonka pohjalta se voi lähteä myymään ulkomaille, kuten onkin. Jos olisi odotettu mitä muualla tehdään ja katsottu tuloksia, nämä työpaikat olisivat menneet Puolaan Solarikselle tai Kiinaan. Muutenkin jos Turku ja Tamperekkin ovat jo lähteneet hankkimaan sähköbusseja, niin mikä pääkaupunkiseudussa on niin huonoa, etteivät ne täällä toimisi?