Akkusähköbussi

^ Tjoo, tuota samaa mietiskelin joku päivä sitten tuon kilpailutusketjun myötä. Päivän aikana lataaminen olisi kaupunkiliikenteessä kaikin puolin järkevää, koska se on mahdollista, mutta on siinä käytännön tasolla aika paljon haasteita. Ja ylivoimaisesti suurimpana se, että niin kauan kun bussit eivät liiku itsestään, kuskien aikaa ei saisi tärvätä hirveästi muuhun kuin linjasiivujen ajamiseen, muuten liikennöinnin kustannustaso nousee aika helposti.

Toinen on sitten se, että linjastoa voidaan joutua miettimään uusiksi, jos latauspaikkoja halutaan linjoille. Keskustassa ei ole tilaa, eikä toisaalta jokaiselle periferian päättärille kannata latausasemaa rakentaa, vaan olisi kustannustehokkaampaa, että useamman linjan bussit ladattaisiin samassa paikassa.
 
petteri sanoi:
Esimerkiksi Linkkerissä on ilmeisesti uutena 50-60 kwh akku, joka painaa kai jotain 400 kg luokkaa ja jonka maksimi kapasiteetti riittää 40-50 km ajoon.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kyllä se jonkin verran enemmän painaa, noin tonnin verran.

Yön yli ladattavissa vehkeissä onkin sitten jo ihan toisen kokoiset akustot. PL:n Yutong E12 -sähköbusseissa on 324 kWh:n akustot. Massaa ei suoraan ole ilmoitettu monessakaan paikassa, mutta vuonna 2017 tehdyssä silloisen Liikenneviraston selvityksessä "Selvitys sähköbussien edistämiseksi suomalaisilla kaupunkiseuduilla" kerrotaan, että LTO-akun energiatiheys on 70 - 115 Wh / kg ja näin ollen akku painaa 9 - 14 kg / kWh. 324 kWh:n akku / akusto voi siis painaa 2916 - 4536 kg.

Ajoneuvojen kantavuuslaskelmissa on perinteisesti käytetty kuljettajan ja matkustajien massana 70 kg per henkilö. Yli neljän tonnin akuston massa on siis samaa luokkaa kuin 60 matkustajan massa... Vajaan kolmen tonninkin kuorma vastaa noin 40 matkustajaa.
 
50-60 kwh ja 1000kg. Onko Linkkerissä lyijyakut? Ne ovat tuota luokkaa energiatiheydeltä. Vai onko kapasiteetti isompi?

Esimerkiksi Teslan 85 kwh Li-ion akku painaa muuten 540 kiloa eli 6,4 kg per kwh. Noille nurkille voidaan päästä isommallakin Li-ion akulla. Viime aikoina Li-ion akuista on kyllä saatu ylimääräistä painoa pois aika paljon.

Li-ion akkujen hinta taas vaihtelee ilmeisesti jossain 100-200 euroa per kwh välissä, toki tuo riippuu sopimuksista, akut ovat nykyään kysyttyjä kun henkilöauto puolella sähköautoilla on imua. Busseissa pienet sarjat voivat kyllä tuoda lisähintaa.
 
Viimeksi muokattu:
Rattivaunu sanoi:
Kyllä se jonkin verran enemmän painaa, noin tonnin verran.

Yön yli ladattavissa vehkeissä onkin sitten jo ihan toisen kokoiset akustot. PL:n Yutong E12 -sähköbusseissa on 324 kWh:n akustot. Massaa ei suoraan ole ilmoitettu monessakaan paikassa, mutta vuonna 2017 tehdyssä silloisen Liikenneviraston selvityksessä "Selvitys sähköbussien edistämiseksi suomalaisilla kaupunkiseuduilla" kerrotaan, että LTO-akun energiatiheys on 70 - 115 Wh / kg ja näin ollen akku painaa 9 - 14 kg / kWh. 324 kWh:n akku / akusto voi siis painaa 2916 - 4536 kg.

Ajoneuvojen kantavuuslaskelmissa on perinteisesti käytetty kuljettajan ja matkustajien massana 70 kg per henkilö. Yli neljän tonnin akuston massa on siis samaa luokkaa kuin 60 matkustajan massa... Vajaan kolmen tonninkin kuorma vastaa noin 40 matkustajaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Siis mitä tapahtuu, jos tuulilasikuormassa oleva Yutong ajaa poliisin vaakaratsiaan?
 
petteri sanoi:
50-60 kwh ja 1000kg. Onko Linkkerissä lyijyakut? Ne ovat tuota luokkaa energiatiheydeltä. Vai onko kapasiteetti isompi?
Klikkaa laajentaaksesi...
Linkkerissä on litium-titanaatti-akusto (LTO), ja sellaisen energiatiheys ei ole suurimmasta päästä. Bussiin halutaan sellainen ratkaisu, joka on optimoitu siihen, että sitä ladataan ja puretaan tiheästi. Etenkin pikaladattavissa malleissa tämä vaatimus korostuu. LTO:lla on siis pitkä syklikesto ja se on turvallinen. Lisäksi sen kerrotaan pystyvän pitämään 80 % varauksen jopa -30 celsiusasteen lämpötilassa.

Kiinalaisella BYDillä on ainakin LiFePO4-akuilla varustettuja täyssähköbusseja. Tällaisissa litium-rautafosfaattiakuissa on suurempi energiatiheys, luokkaa 90 - 120 Wh / kg (LTO:ssa lukema on siis 70 - 80 Wh / kg). BYDiä ei olekaan tarkoitettu ladattavaksi tyyliin kerran tunnissa tai parissa, vaan pikemminkin 1 - 2 krt / vrk. Litium-rautafosfaattiakuissa itsepurkautuminen on muita litiumioniakkuja suurempaa, mikä voi aiheuttaa ongelmia akun vanhetessa.
 
Tässä taidetaan siis päästä suunnilleen seuraaviin todellisiin kulkuneuvoissa käytettävien akkupakettien painoihin:

LiCoO2 6,5-7,5 kg per kwh.(Tesla Model 3 / Audi e-tron)

Li2TiO3 18 kg per kwh (Linkker)

LiFePO4 on sitten jossain ilmeisesti tuossa välissä, ehkä 11-12 kg per kwh luokkaa.

Nämä ovat siis todellisten akkupakettien painoja. Jos koko päivän ajettavaan autoon tarvittausiin esimerkiksi 400 kwh akku, kun käytetään talvella lisälämmitintä, akulle painoa tulisi LiCOO2 akulla noin 3000 kg(2 m3), LiFePO4 akulla noin 4500 kg(3 m3) ja Li2TiO3 akulla noin 7000 kg(5 m3).

LiCoO2 ja LiFePO4 akut pitää vielä ladata ja operoida lämpiminä, jotta noihin lukuihin päästään. Noiden akkujen pitää siis olla autossa matkustamotilan lämmössä ja autot pitää talvella ladata lämpimässä tallissa. Muuten tarvitaan vielä isompi akku.

Kerran vuorokaudessa ladattavassa bussissa näyttää olevan jonkin verran painohaasteita. Tuo 400 kwh:kaan uutena ei ole kovin paljon kun akut menettävät tehoa iän mukana. Jos varaudutaan siihen, että auto kuluttaa huippupäivänä ilmastoinnin ollessa päällä vaikka 1,4 kwh per km(lämmitys hoidetaan webastolla) ja että akkupaketin varauskyky tipahtaa elinaikana 25%, ollaan 400 kwh akulla auton iän loppupuolella 220 km päivittäisessä maksimisäteessä ilman varmuusvaroja. Kun akun loppuminen on varsin kiusallista, voi olla että 200 km olisi käytännön 400 kwh akun maksimi.

Toki akkua voidaan laittaa enemmänkin autoon, mutta sitten paino kasvaa ja akun hinta nousee.
 
Viimeksi muokattu:
Pohjolan Liikenteen Alangon arvion mukaan 20 vuoden kuluttua dieselbusseja ei enää ole. Traficomin Otto Lahti taas laskeskelee, että sähköbussien osuus taajamaliikenteessä nousee kymmeniin prosentteihin 2020-luvun kuluessa.

Lue lisää HS:n uutisesta 22.10.2019.
 
Rattivaunu sanoi:
Pohjolan Liikenteen Alangon arvion mukaan 20 vuoden kuluttua dieselbusseja ei enää ole. Traficomin Otto Lahti taas laskeskelee, että sähköbussien osuus taajamaliikenteessä nousee kymmeniin prosentteihin 2020-luvun kuluessa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Herran jestas mitä asiantuntijoita. Kyllähän sen sokea Reettakin ymmärtää että paikallisliikenteessä 2020-luvulla tullaan entistä enemmän liikennöimään sähkökalustolla ja dieselit poistuu pikku hiljaa. Maakaasu lienee myös vahvoilla.

Kaukoliikenteessä kalusto sen sijaan tuskin niin nopeasti vaihtuu sähköisiin. Ensin pitäisi päästä kaasulaitoksiin mutta Suomessa (ja muullakin) pääbussiasemalle ei kaasukalustolla ole asiaa.

Pohjolan liikenteeltä olen odottanut avausta sähkökaluston suhteen myös maaseutuliikenteessä.
 
Viimeksi muokattu:
kallio843 sanoi:
Herran jestas mitä asiantuntijoita. Kyllähän sen sokea Reettakin ymmärtää että paikallisliikenteessä 2020-luvulla tullaan entistä enemmän liikennöimään sähkökalustolla ja dieselit poistuu pikku hiljaa. Maakaasu lienee myös vahvoilla.

Kaukoliikenteessä kalusto sen sijaan tuskin niin nopeasti vaihtuu sähköisiin. Ensin pitäisi päästä kaasulaitoksiin mutta Suomessa (ja muullakin) pääbussiasemalle ei kaasukalustolla ole asiaa.

Pohjolan liikenteeltä olen odottanut avausta sähkökaluston suhteen myös maaseutuliikenteessä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Helsingin Sanomien artikkeli ei ole tehty joukkoliikenteen nippeli#unkkareille vaan normaaleille ihmisille joille asia voi olla uutinen. Ja voi olla että tulevaisuudessa kaasubussit ajavat vaikka Käpylän terminaaliin joten ei ole tarvetta mennä pääbussiasemalle....
 
R.Silfverberg sanoi:
Miksi linja-auto joutuisi vaakaratsiaan? Tietysti on joitakin painorajoitettuja siltoja mutta reitit kai suunnitellaan niin etteivät kulje niiden kautta.

t. Rainer
Klikkaa laajentaaksesi...

Laissa määrättyä ajoneuvon kokonaismassaa ei saa ylittää, eikä linja-auto ole poikkeus tässä asiassa. En ole ikinä nähnyt poliisiin ajattavan linja-autoa vaakojen päälle Suomessa, mutta Ruotsissa kylläkin.(siis kyllä vaakojen, poliisi käyttää erillistä vaakaa joka pyörän/paripyörän alla)
Jos jonkin linja-automallin todettaisiin ajavan jatkuvasti liian suurella kokonaismassalla, siihen varmasti puututtaisiin. Korostan, että en väitä esim Yutongin kohdalla asian olevan näin, vaan halusin saada tietoon missä suunnilleen mennään massojen kohdalla.
 
Joko Vuosaaren lataustolppa on toiminnassa? Vastaus on varmasti kyllä, mutta mistä alkaen pikalataus on ollut siellä mahdollista? Avoimen datan perusteella TLL #10 ja #11 ovat esimerkiksi tänään olleet aamusta alkaen yhtäjaksoisesti ajossa tänne iltapäivään saakka - ja kokopäiväistä liikennöintiä on näköjään ollut edeltävinäkin päivinä.
 
Rattivaunu sanoi:
Joko Vuosaaren lataustolppa on toiminnassa? Vastaus on varmasti kyllä, mutta mistä alkaen pikalataus on ollut siellä mahdollista? Avoimen datan perusteella TLL #10 ja #11 ovat esimerkiksi tänään olleet aamusta alkaen yhtäjaksoisesti ajossa tänne iltapäivään saakka - ja kokopäiväistä liikennöintiä on näköjään ollut edeltävinäkin päivinä.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vuosaaren pikalataustolppa saatiin muutaman epäonnisen vaiheen jälkeen lopulta käyttöön viime viikolla.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös