Menoksin entisen päätoimittajan ominaisuudessa voin kertoa, että ilmaisia näytenumeroita kyseltiin, mutta todelliset tilaajat jäivät muutamaan tilaukseen. Siis kiinnostusta ei ollut niiden noin 2500 ihmisen joukossa, jotka saivat näytenumeron postissa omaan kotiinsa.Alunperin kirjoittanut kemkim
Lisäksi oli tiettyä hankaluutta saada käyttöön luvallisia osoitteita, vaikka niitä hankittiin lähteistä, joiden olisi luullut olevan nimenomaan joukkoliikenteen edistämisestä kiinnostuneita. Edes ilmaista näytenumeroa ei sallittu lähetettävän.
Lehteä painettiin yksi ainoa numero, julkaisijalla ei ole rahaa tehdä lehteä ilman tuloja. Verkkolehti ei asiaa ratkaise, sillä sekään ei synny ilmaiseksi, vaikka sitä ei paineta paperille. Mutta verkkolehdestä kukaan ei maksa mitään.
Itse olen pettynyt tilanteeseen. Kun Suomessa ei ole mitään mediaa, joka kertoisi operaattoreista ja heidän järjestöistään riippumattomasti joukkoliikenteestä ja kevyestä liikenteestä kuluttajan näkökulmasta, joukkoliikenteen alamäen jatkumiselle on hyvät edellytykset. Yirtys Menoks!-lehdestä osoitti myös alan omaa etuaan heikentävän eripuraisuuden. Vihollisena pidetään toista joukkoliikenteen harjoittajaa, ei autoilua.
Antero