Pääkaupunkiseudun kanssa vertailukelpoiset kaupungit

Vs: Automaattinen metro

jos nyt pitää joku mainita, jossa olen käynyt, ja jonka joukkoliikenteestä olen ollut melko vaikuttunut: Dresden. "Reilu miljoona" asukasta kaupunkiseudulla, itse kaupungissa reilu puoli miljoonaa ja urbaanilla alueella n. 800000, ja joukkoliikenne perustuu pitkälti katuratikoihin.

Dresden on maantieteeltään paljon Helsinkiä helpompi kaupunki eikä ilmeisesti niinkään tiheästi rakennettu kuin Helsinki. Dresden kaupunkialueella on noin 780000 asukasta eli merkittävästi Helsinkiä vähemmän ja kyseessä ei ole asukasluvultaan kasvava kaupunki.

Maantieteellinen, koko ja kehityskaarellinen (Helsinki kasvaa, Dresden ei kasva ja on vielä entistä Itä-Saksaa) ero on Helsingin ja Dresdenin välillä niin suuri, ettei se oikein käy vertailukohdaksi.

Maantieteellisiä eroja voi vaikka tiirailla näistä kartoista.

Dresden
http://maps.google.fi/maps?q=dresde...code_result&ct=image&resnum=4&ved=0CGkQ8gEwAw

Helsinki:
http://maps.google.fi/maps?q=helsin...code_result&ct=image&resnum=3&ved=0CE0Q8gEwAg
 
Vs: Automaattinen metro

Dresden on maantieteeltään paljon Helsinkiä helpompi kaupunki eikä ilmeisesti niinkään tiheästi rakennettu kuin Helsinki. Dresden kaupunkialueella on noin 780000 asukasta eli merkittävästi Helsinkiä vähemmän ja kyseessä ei ole asukasluvultaan kasvava kaupunki.

Maantieteellinen, koko ja kehityskaarellinen (Helsinki kasvaa, Dresden ei kasva ja on vielä entistä Itä-Saksaa) ero on Helsingin ja Dresdenin välillä niin suuri, ettei se oikein käy vertailukohdaksi.

Helsinki ei rannikkokaupunkina ole mitenkään poikkeuksellinen. Keskusta on pienoinen pussinperä, mutta ei se nyt ihan ylimaallisen hankala ole. Vaikeampiakin löytyy.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Automaattinen metro

Helsingissä yhtenäisellä kaupunkialueella (urban area) asuu noin 1,13 miljoonaa asukasta ja asukastiheys on 2300 henkeä neliökilometrille. (Lähde: United Nations: World Urbanization Prospects)

Kumma juttu, Tilastokeskus antaa Pääkaupunkiseudun väkiluvuksi 1 038 000. Tämä jaettuna Pääkaupunkiseudun pinta-alalla tekee 1330.8 asukasta neliökilometrille. Eikä oikein yllätäkään, että metsästä ei urbaaniutta löydy.

Miten Dresdenin kukkulainen jokilaaksomaisema on mielestäsi Helsingin tasamaata vähemmän haasteellinen? Dresdenissä on sentään ihan oikeasti jouduttu turvautumaan "köysiratoihin" (funikulaareihin). Kartoista ei valitettavasti näy sitä, mikä paikan päällä on itsestään selvää.
 
Vs: Automaattinen metro

Voi ne liityntäbussitkin jättää pois laskuista, mutta siitä huolimatta joukkoliikenne ei palvele tarpeeksi laajalti, tarpeeksi tiheällä aikataululla, on turvattoman tuntuista, ratikkaliikenne on hidasta, metron irvikuva periaattessa korvattavissa busseilla. Tähän päälle poikittaisliikenteen vähyys (melkein voi puhua puuttumisesta), sen melkein olemattoman poikittaisliikenteen (58, 550) täsmällisyys, pitkät kävelymatkat...
Toki jokaisella on oikeus mielipiteeseen, mutta minusta silti aika paksuja väittämiä.

Mä olen ajanut täällä bussia jo yli 20 vuotta (ja matkustanut joukkoliikenteellä yli 40 vuotta), eikä koskaan ole tullut vastaan ihmisiä, jotka hokisi tällaisia juttuja kun em. yleistykset. Kyllä mun kyydissäni on ollut pääasiassa tyytyväisiä ihmisiä.

Tuokin kohta: "Olematon poikittaisliikenne". Se, että sitä suoritetaan pääasissa busseilla, ei tee siitä "olematonta".

Ratikkaliikennekin on hidasta? Kuljen nyt melkein päivittäin nelosella Tukholmankadulta keskustaan ja olen pannut merkille, että helsinkiläinen ratikka on kuin onkin varsin hyvä kulkuväline: vuoroväli on tiuhaa ja nykyiset välipalavaunut ovat oikein tilavia. Helsinkiläinen katuliikenne asettaa niille rajoituksensa, mutta ei mielestäni mitenkään liikaa. Matkanopeudessa ei tosin ole juurikaan eroa bussiin verrattuna.

"Metron irvikuva"? Metro on helsinkiläisistä joukkoliikennevälineistä se kaikkein mukavin, mun mielestäni, ja esim. Herttoniemestä lähtee liityntäbusseja tänne Roihuvuoreen ihan riittävän tiuhaan. Ja jos sää on kiva ja muutenkin rento olo, niin usein kävelen Siilitieltä.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Automaattinen metro

jos nyt pitää joku mainita, jossa olen käynyt, ja jonka joukkoliikenteestä olen ollut melko vaikuttunut: Dresden. "Reilu miljoona" asukasta kaupunkiseudulla, itse kaupungissa reilu puoli miljoonaa ja urbaanilla alueella n. 800000, ja joukkoliikenne perustuu pitkälti katuratikoihin.
Katsos kun löysin kivan videon youtubesta, jossa näkyy dresdeniläistä joukkoliikennettä: ei kai siinä nyt vaan ajeta nivelbusseilla ja vieläpä ratikkakiskoilla:

http://www.youtube.com/user/timosha21#p/u/10/o68FRDnQgns

Braunschweigssäkin on varsin komeannäköisiä busseja ja bussikatuja, hienon raitiosysteemin lisäksi:

http://www.youtube.com/user/timosha21#p/u/12/lXXg5dDjjvo

Tahdon vain sanoa, että jokaisen ratikkakaupungin joukkoliikennejärjestelmään kuuluu myös hyvin hoidettu ja laadukas kaupunkibussiliikenne.
 
Vs: Automaattinen metro

Mä olen ajanut täällä bussia jo yli 20 vuotta (ja matkustanut joukkoliikenteellä yli 40 vuotta), eikä koskaan ole tullut vastaan ihmisiä, jotka hokisi tällaisia juttuja kun em. yleistykset. Kyllä mun kyydissäni on ollut pääasiassa tyytyväisiä ihmisiä.

Kyllä, mutta jos liikennejärjestelmä olisi toimivampi, niitä tyytyväisiä asiakkaita olisi enemmän. Ne jotka ovat tyytymättömiä, eivät kulje bussilla.

Tuokin kohta: "Olematon poikittaisliikenne". Se, että sitä suoritetaan pääasissa busseilla, ei tee siitä "olematonta".

Kyse ei ole pelkästään liikennevälineestä vaan myös tarjonnasta eli vuorovälistä, selkeydestä jne. En ole helsinkiläinen, joten en tunne linjoja kuin joiltakin osin. Silti tiedän pääasialliset säteittäiset yhteydet (raideliikennettä), mutta jos kysyisit poikittaisyhteyksistä, niin vastaus olisi iso kysymysmerkki. Ei ole yhtä selkeää kuin raideliikenne. Voisi se kyllä olla selkeää bussivetoisenakin, jos sen brändäykseen ja siitä infoamiseen panostettaisiin vastaavasti. Mutta kun ei panosteta, kenties Jokeria lukuunottamatta. Ja lieneekö siihenkään panostettu ihan niin paljon kuin voisi?

Ratikkaliikennekin on hidasta? Kuljen nyt melkein päivittäin nelosella Tukholmankadulta keskustaan ja olen pannut merkille, että helsinkiläinen ratikka on kuin onkin varsin hyvä kulkuväline: vuoroväli on tiuhaa ja nykyiset välipalavaunut ovat oikein tilavia. Helsinkiläinen katuliikenne asettaa niille rajoituksensa, mutta ei mielestäni mitenkään liikaa. Matkanopeudessa ei tosin ole juurikaan eroa bussiin verrattuna.

Tiedosssa kuitenkin on, että maailmalla on paljon nopeampaakin raitioliikennettä kuin Helsingin ratikat. Se että viittaat ratojen rajoitteisiin oikeastaan kuvastaa sitä, että koet tämän kritiikkinä. Mutta ei tässä ole tarkoitus ketään kritisoida vaan miettiä miten paljon parempaankin joukkoliikennettä voitaisiin tarjota, jopa samalla rahalla.

"Metron irvikuva"? Metro on helsinkiläisistä joukkoliikennevälineistä se kaikkein mukavin, mun mielestäni, ja esim. Herttoniemestä lähtee liityntäbusseja tänne Roihuvuoreen ihan riittävän tiuhaan. Ja jos sää on kiva ja muutenkin rento olo, niin usein kävelen Siilitieltä.

Metro on teknisesti hieno ja toimiva, mutta ylimitoitettu ja siksi liian kallis. Sen vuoksi sitä herkkua ei voida tarjota kuin hyvin rajoitetusti. Vähän kuin ravintola, joka tarjoaa hanhenmaksaa mutta vain 10 ensimmäiselle asiakkaalle. Loput saavat mustaamakkaraa, ei valitusoikeutta. Ja hinta on sama kaikille. Olisiko kuitenkin parempi tarjota vaikka pienikin pihvi kaikille?
 
Vs: Automaattinen metro

Kumma juttu, Tilastokeskus antaa Pääkaupunkiseudun väkiluvuksi 1 038 000. Tämä jaettuna Pääkaupunkiseudun pinta-alalla tekee 1330.8 asukasta neliökilometrille. Eikä oikein yllätäkään, että metsästä ei urbaaniutta löydy.

Tilastokeskus varmaankin tilastoi vain virallisten rajojen puitteissa, joita on kuntarajat ja korkeintaan viralliset kaupunginosarajat. Tuo "oikea" tapa mitata kaupunkialuetta on kuitenkin tuo täysin epävirallinen "urban area". Koska vain se antaa edes jotenkin vertailukelpoisia lukuja. Tuo "urban area" siis määritellään siten, että valitaan alue, jossa asutustiheys on riittävä (tyyliin maksimissaan x metriä rakennusten välillä), eikä oteta huomioon virallisia rajoja eikä harvemmin asuttujen alueiden erottamia satelliittitaajamia, vaikka ne kuuluisivatkin virallisesti määriteltyyn kaupunkialueeseen ja olisi kaupunkikeskuksen työssäkäyntialuetta.
 
Vs: Automaattinen metro

Kyse ei ole pelkästään liikennevälineestä vaan myös tarjonnasta eli vuorovälistä, selkeydestä jne. En ole helsinkiläinen, joten en tunne linjoja kuin joiltakin osin. Silti tiedän pääasialliset säteittäiset yhteydet (raideliikennettä), mutta jos kysyisit poikittaisyhteyksistä, niin vastaus olisi iso kysymysmerkki. Ei ole yhtä selkeää kuin raideliikenne. Voisi se kyllä olla selkeää bussivetoisenakin, jos sen brändäykseen ja siitä infoamiseen panostettaisiin vastaavasti. Mutta kun ei panosteta, kenties Jokeria lukuunottamatta. Ja lieneekö siihenkään panostettu ihan niin paljon kuin voisi?

"Käyttökelvotonta" on parempi sana. Poikittaisbussit kulkevat niin soosimaisesti, ettei niitä tee mieli käyttää. 50-sarjan bussit kulkevat niin satunnaisesti, että harvoin pystyy tietämään onko saapuva bussi se vuoro jonka aikataulusta katsoi, vai onko se aikasempi vai myöhäisempi. Jokeri on poikkeus, mutta sekin vain sen takia että 5 minuutin vuorovälin tuplaantuminen 10 minuuttiin ei ole yhtä paha homma kuin 15 minuutin 30 minuuttiin.
 
Vs: Automaattinen metro

Väestöntiheys sillä alueella, johon tuo "reilusti yli miljoona" kuuluu on säälittävät 446 asukasta / neliökilometri. Sitä ei pahemmin voi kaupungiksi kutsua. Helsingin vajaat 600000 asukasta ja naapurikunnista ehkä parisataatuhatta lähellä kuntarajoja voisi olla parempi kaupunkiseutu. Loppu, lähinnä harvaan asuttua lähiöä, sattuu kuulumaan pääkaupunkiseudun rajojen sisälle, mutta nämä voisi hyvinkin korjata kuntien pirstomisilla tai Suur-Helsingin muodostamisella jättäen reuna-alueet ulkopuolelle. Sellaisia, tosin paljon tiheämmällä asutuksella, taitaa löytyä tuolta eräästä maaiman suurimmasta saksankielisestä maasta muutamakin, ja monta sellaistakin, joiden joukkoliikenkeen rungot perutuu raitio-/duoraitiolinjoihin.

jos nyt pitää joku mainita, jossa olen käynyt, ja jonka joukkoliikenteestä olen ollut melko vaikuttunut: Dresden. "Reilu miljoona" asukasta kaupunkiseudulla, itse kaupungissa reilu puoli miljoonaa ja urbaanilla alueella n. 800000, ja joukkoliikenne perustuu pitkälti katuratikoihin.

En tiedä kuinka kauan olet asunut Tukholmassa mutta minä muistan että Tukholmassa asui 1970-luvun puolivälissä suurin piirtein saman verran asukkaita kuin Helsingissä nyt, sekä itse kaupunki että naapurikunnat mukaanlaskettu. Tukholmassa oli 1970-luvun puolivälissä jo 3 metrolinjaa lukuisine haaroineen. Kummassahan kaupungissa mahtaa olla "liian" raskas joukkoliikennejärjestelmä? Ja entäs Oslo sitten? Yhtä pieni kaupunki kuin Helsinki mutta monta kertaa enemmän metroa.

Dresden on vähän huono vertailukohde koska se ei ole pääkaupunki ja sen väestönkasvu on enemmän tai vähemmän pysähtynyt. Mutta on siellä myös S-Bahn eli lähijunasysteemi moneen eri suuntaan ja rautatie menee keskustan läpi eristetyllä penkallaan ja keskustassa on useampi kuin 1 asema josta pääsee kyydistä pois. Saksassa metron korvaa useassa Helsingin kokoisessa kaupungissa S-Bahn.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Automaattinen metro

En tiedä kuinka kauan olet asunut Tukholmassa mutta minä muistan että Tukholmassa asui 1970-luvun puolivälissä suurin piirtein saman verran asukkaita kuin Helsingissä nyt, sekä itse kaupunki että naapurikunnat mukaanlaskettu. Tukholmassa oli 1970-luvun puolivälissä jo 3 metrolinjaa lukuisine haaroineen. Kummassahan kaupungissa mahtaa olla "liian" raskas joukkoliikennejärjestelmä? Ja entäs Oslo sitten? Yhtä pieni kaupunki kuin Helsinki mutta monta kertaa enemmän metroa.

Sen mitä olen havainnoinut, Tukholman metro on teknisesti jonkin verran kevyempi kuin Helsingin metro. Lisäksi Ruotsi on rikas maa verrattuna Suomeen, oli varsinkin 50-luvulla kun metroa tehtiin. Koska siellä on ollut varaa tehdä enemmän linjoja, se ei ilmeisestikään ole ollut samalla tavoin yliraskas järjestelmä verrattuna maksukykyyn kuin Helsingin metro. Sopii tietysti kysyä olisiko Tukholmassakin päästy parempiin tuloksiin nykyaikaisilla raitioteillä. Veikkaan että olisi. No, 50-luvulla kunnollisia esimerkkejä ei vielä ollut ja ratkaisut tehtiin silloin. Niissä tosin ei ole pitäydytty yhtä jääräpäisesti kuin Helsingissä vaan Tukholmaan on tehty paljon kevytraidetta viime vuosina. Helsingissä ei sentään lakkautettu raitioteitä, mutta eipä niitä pitkään aikaan juuri kehitettykään.

Samankaltaisuuksia löytyy, mutta niin erojakin. Molemmissa kupungeissa on tehty virheitä, mutta myös oikeita asioita.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Automaattinen metro

Sen mitä olen havainnoinut, Tukholman metro on teknisesti jonkin verran kevyempi kuin Helsingin metro.
Vihreän linjan osalta kyllä ja punaisen linjan vanhimman osuuden osalta kyllä. Sininen linja ja punaisen uudemmat osuudet ovat toteutukseltaan Helsingin metron veroisia. Ja yhteispituus niillä pidempi kuin Helsingin metolla länsimetro mukaanlaskettu.

Samankaltaisuuksia löytyy, mutta niin erojakin. Molemmissa kupungeissa on tehty virheitä, mutta myös oikeita asioita.

Yhteistä on se että Tukholman ja Helsingin lähiöt rakennettiin 1960-80 luvuilla samaan tapaan, kauas keskustasta pistemäisesti. Tukholmassa niihin rakennettiin metro niihin jo alusta alkaen, Helsingissä tuli viiveellä joa osaan ei tule ollenkaan. Tukholmassa ja Helsingissä on sekin yhteistä että ei olla lähdetty purkamaan vanhoja betonilähöitä kuten joissakin eteläisemissä kaupungeissa. Se todistaan sen että niistä ei tullutkaan niin pahoja slummeja kuin pelättiin aikoinaan.

t. Rainer
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Vs: Automaattinen metro

Toki jokaisella on oikeus mielipiteeseen, mutta minusta silti aika paksuja väittämiä.

Minusta ei siltikään yhtään aiheettomia.

Tuokin kohta: "Olematon poikittaisliikenne". Se, että sitä suoritetaan pääasissa busseilla, ei tee siitä "olematonta".

Poikittaisliikenne on mielestäni liian vähäistä, Helsingin seudulla on panostettu säteittäiseen liikaa ja unohdettu poikittaiset yhteydet. 550:n suosio on hyvä esimerkki tästä. Mutta valitettavasti 550 ei ole saatu busseilla kunnolla toimimaan ja ratikasta ei tunnuta olevan kiinnostuneita. Eikä tämä liene ainoastaan minun mielipide. Olen sekä 58:n että edesmennen 522:n entinen vakikäyttäjä. 550:kään ei todellakaan ole tuntematon. Parhaimmat linjat, jotka seudulta löytyy, kuten myös metro, ainut poikittainen raideyhteys.

Helsingissä arvostetuin liikenneväline on metro, arvatkaas mikä Tukholmassa on saanut parhaat pisteet.

Ratikkaliikennekin on hidasta?

Miten sen nyt sitten kukin ottaa. 14 km/h on hidasta, kulki kaupungissa tai ei. Surullisinta on, että potentiaalia tosiaan löytyy, mutta niillä suorillakaan pätkillä ei haluta päästellä. Hesarilla, Mechelininkadulla ja Paciuksenkadulla saa ratikasta katsella autojen peräpäitä. Ainutlaatuista!

"Metron irvikuva"? Metro on helsinkiläisistä joukkoliikennevälineistä se kaikkein mukavin, mun mielestäni, ja esim. Herttoniemestä lähtee liityntäbusseja tänne Roihuvuoreen ihan riittävän tiuhaan. Ja jos sää on kiva ja muutenkin rento olo, niin usein kävelen Siilitieltä.

Olen samaa mieltä, että metro on toimiva ja mukava väline, varsinkin kun siellä on niin väljää. Itse metrojuna ei suinkaan ole se irvikuva, Helsingin metroliikenne (kokonaisuus) on. Ihan oikeasti, 17 asemaa ja niin raskas infra, silti valtava liityntätarve. Olen rehellinen: ihan vitsihän se on, vaikka nyt muutama lisäasema länteen olisikin tulossa. Jo astetta kevyempi tukholmalainen olisi taipunut jo koko seudulle ainakin 50 asemalla kattamaan suurimman osan liikkumistarpeita. Ja ilman niitä massiivisia liityntäverkostoja. Ja kyllä kai raskaastakin metrosta voisi kelpovälineen koko seudulle saada, jos se ei olisi niin pirskatin kallista. Nyt kun olisi pakko lyhentää junia Länsimetron lyhyiden asemien takia, ei niintä suinkaan tehdä kevennysmielessä, vaan halutaan edelleen vaikeuttaa laajennusmahdollisuuksia automaatioilla ja muilla älyttömyyksillä.

Jos metro olisi tehty edes vähänkään kunnolla, ei Roihuvuoren kokoinen alue ei jäisi radasta sivuun, eikä Herttoniemen ostari.

---------- Viesti lisätty kello 9:57 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:55 ----------

Tahdon vain sanoa, että jokaisen ratikkakaupungin joukkoliikennejärjestelmään kuuluu myös hyvin hoidettu ja laadukas kaupunkibussiliikenne.

En ole muuta väittänytkään. En ymmärrä, miten tuo liittyy mihinkään, mitä olen kirjoittanut.

---------- Viesti lisätty kello 10:23 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:57 ----------

En tiedä kuinka kauan olet asunut Tukholmassa mutta minä muistan että Tukholmassa asui 1970-luvun puolivälissä suurin piirtein saman verran asukkaita kuin Helsingissä nyt, sekä itse kaupunki että naapurikunnat mukaanlaskettu. Tukholmassa oli 1970-luvun puolivälissä jo 3 metrolinjaa lukuisine haaroineen. Kummassahan kaupungissa mahtaa olla "liian" raskas joukkoliikennejärjestelmä? Ja entäs Oslo sitten? Yhtä pieni kaupunki kuin Helsinki mutta monta kertaa enemmän metroa.

Tukholman metro on ylimitoitettu, ollut jo sen alkuajoista lähtien. Mutta sitä ei kuitenkaan ole tehty niin raskaaksi, ettei laajentamiset olisi liki mahdotonta tai kestäisi 40 vuotta tehdä siitä päätöksiä, jolloin sitä on mahdotonta rakentaa sinne, missä ihmiset liikkuvat. Tukholman vihreä linja on valtaosin pintarataa (lasken mukaan myös kuoppaan tehdyn cut-and-coverin), joka mahdollisti halvemman rakentamisen jo silloin kuin asuinalueet olivat vielä rakenteilla tai nuoria. Lisäksi vihreä linja seuraa pitkälti vanhaa pikaratikkarataa, joissain paikoissa metrorataa oli ollut valmiina jo 40-luvulta, Södermalmin alitus jopa 30-luvulta. Näin saatiin metroasemat sinne, missä matkustajatkin ovat, jolloin liityntäliikenteen tarve ei ole niin suuri. Järvensalmet alittavat tunnelit on betonitunneleita, niitä ei siis olla kaivettu syvälle pinnan alle, vaan upotettu järven pohjaan. 50-luvulla oli varmasti halvempaa tehdä näin.

Oslon t-bana on valitettavasti vähän tuntematon minulle. Ymmärtääkseni siellä kuitenkin on jotakuinkin samankaltainen historia kuin Tukholmassa.

Dresden on vähän huono vertailukohde koska se ei ole pääkaupunki ja sen väestönkasvu on enemmän tai vähemmän pysähtynyt. Mutta on siellä myös S-Bahn eli lähijunasysteemi moneen eri suuntaan ja rautatie menee keskustan läpi eristetyllä penkallaan ja keskustassa on useampi kuin 1 asema josta pääsee kyydistä pois. Saksassa metron korvaa useassa Helsingin kokoisessa kaupungissa S-Bahn.

Niinhän se "S-bahn" voisi Helsingissäkin ottaa metron roolia. Mutta ei vahingossakaan järjestetä niin, että näin olisi. Vähän vaikea välttää raiteiden olemassaoloa, kun iso osa suurista kaupungeista sattuu olemaan rautatien piirissä. Miksei siis käyttäisi sitä hyväksi?
 
Poikittaisliikenne on mielestäni liian vähäistä, Helsingin seudulla on panostettu säteittäiseen liikaa ja unohdettu poikittaiset yhteydet.
Itse olen nyt myös poikittaisliikenteen käyttäjä, kun vien arkiaamuisin poikani täältä Roihuvuoresta Meilahden ala-asteen koululle (Jalavatie 6) ja yleensä käytämme siihen sinne suoraan meneviä bussilinjoja h58/h58B. Niiden vuoroväli on niin tiheä ruuhka-aikaan, ettei aikataulua tarvitse etukäteen katsoa, vaan menemme vain pysäkille odottamaan seuraavaa saapuvaa bussia. Kyyti on sujuvaa; onhan liikennöitsijänä seudun arvostetuin bussiliikennöitsijä ;).

Näin matkustajan näkökulmasta kyllä näkee parhaiten noiden matkustusmukavuuteen vaikuttavat ongelmat ja yksi niistä on jopa telibussien liian pieni kapasiteetti: yleensä aina viimeistään Pasilassa on erittäin täyttä. Kuljettajan (ja palvelunlaadun) näkökulmasta taas matkaa hidastavat liikaa muutamat ongelmakohdat (mm. Herttoniemen liikenneympyrän liikennevalot, koko Pasilan liikennealue yms.).

Vaikka nykyisen muotoisessa poikittaisliikenteessä on siis ongelmansa, on se myös samalla erittäin suosittua ja ainakin "58/58B-runkolinjahan" on toiseksi suosituin bussilinja, heti h65A:n jälkeen. Samaten h59 on suosittu ruuhka-aikaan, mutta muuten matkustajamäärät ovat vaatimattomampaa tasoa.

Mutta nyhän meillä on uutta verta HSL:n suunnittelussa ja heti ovat alkaneet erilaiset suunnitelmat, mm. poikittaisliikenteen sekä runkolinjaston kehittämissuunnitelmat nostaa päätään. Katsotaan, mitä ne tuovat tullessaan.

Helsingissä arvostetuin liikenneväline on metro, arvatkaas mikä Tukholmassa on saanut parhaat pisteet.
Yhtään tutkimatta nettiä, arvelisin, että Tvärbana?

Miten sen nyt sitten kukin ottaa. 14 km/h on hidasta, kulki kaupungissa tai ei. Surullisinta on, että potentiaalia tosiaan löytyy, mutta niillä suorillakaan pätkillä ei haluta päästellä. Hesarilla, Mechelininkadulla ja Paciuksenkadulla saa ratikasta katsella autojen peräpäitä. Ainutlaatuista!
Nyt on vain tosiasia, että nopeusrajoitukset koskevat raitiovaunujakin, enkä usko yhdenkään kunnanpäättäjän, viranomaisen tai pelastustoimen lämpenevän ajatukseen, että Helsingin raitiotieradoilla voisi ajaa muuta liikennettä suuremmalla nopeudella, puhutattakaan, että noita ratoja pitäisi ruveta aitaamalla eristämään. Kyllä mä näen, että liikennevaloetuudet ovat ainoa keino nopeuttaa raitioliikennettä, mutta aivan kantakaupungissa 100% etuudet lienevät mahdottomuus suurien liikennemäärien vuoksi. Kylmä tosiasia vaan on, että autoliikenteen sujumista pidetään myös tärkeänä, eikä näköpiirissä ole kovinkaan pian muutoksia tuohon asiaan. Johan nyt yhden kävelyskeskustan toteuttaminen vaikuttaa aivan mahdottomalta ja vaatisi suuria poliittisia lehmänkauppoja (esim. kävelykeskusta keskustatunnelista).


Jo astetta kevyempi tukholmalainen olisi taipunut jo koko seudulle ainakin 50 asemalla kattamaan suurimman osan liikkumistarpeita. Ja ilman niitä massiivisia liityntäverkostoja.

Muistutan nyt kuitenkin, että Tukholman läänin alueella on bussiliityntä moninverroin massiivisempaa kuin Suur-Helsingin alueella: esim. Nacka, Lidingö, Märsta, Eckerö. Myös liityntäterminaaleja on paljon. Nämä syöttävät joko tunnelbanalle tai pendeltågille. HSL-alueella on otettu pitkälti mallia SL-alueelta.

Jos metro olisi tehty edes vähänkään kunnolla, ei Roihuvuoren kokoinen alue ei jäisi radasta sivuun, eikä Herttoniemen ostari.
Jos, jos ja jos...
Jos Helsingissä olisi toteutettu Castrénin metro, niin silloin Roihuvuorikin olisi sen piirissä. Mutta kun ei toteutettu. Ehkäpä osittain onneksi, sillä Castrénin metro olisi todennäköisesti hävittänyt myös nykyisenlaiset katuraitiotiet.

Väitän kuitenkin, että nykyisen metron radanvarsialueet tulevat vielä kehittymään nykyisestä.

En ole muuta väittänytkään. En ymmärrä, miten tuo liittyy mihinkään, mitä olen kirjoittanut.
Se liittyi siihen vertaukseesi Dresdenistä; toki siellä raitiotie näyttelee tärkeää osaa, mutta bussiliikennekin näyttää tasokkaalta. Kuten hyvin monissa muissakin Saksan kaupungeissa, myös Dresdenin alueella, S-Bahn (3 linjaa, 103 km, 38 asemaa) on merkittävä seudullinen joukkoliikenneväline.

(linkin lähde: http://sl.se/)
 
Nyt on vain tosiasia, että nopeusrajoitukset koskevat raitiovaunujakin, enkä usko yhdenkään kunnanpäättäjän, viranomaisen tai pelastustoimen lämpenevän ajatukseen, että Helsingin raitiotieradoilla voisi ajaa muuta liikennettä suuremmalla nopeudella,

Eihän ratikoiden nopeusrajoitusten nostaminen nopeuttaisi ratikkaliikennettä mitenkään, eikä ratikkaliikenne missään yksinkertaisesti voisi ajaa muuta liikennettä suuremmalla nopeudella, ellei lasketa seisovien kaistojen ohittamista.
 
Takaisin
Ylös