Pääkaupunkiseudun kanssa vertailukelpoiset kaupungit

Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

sm3 sanoi:

Urban Area on lähes kuin veteen piirretty viiva, eli siitä voisi joku alkaa kinastelemaan ja se muuttuu sitä mukaa kun uusia alueita rakennetaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Mutta kaupungithan muuttuvat jatkuvasti. Otetaan vaikka esimerkkinä Kauniainen. Vuonna 1940 Kauniainen tuskin kuului Helsingin metropolialueeseen, vaan oli erillinen taajama aika kaukana kaupungista. Nykyään se ei ole edes laidallakaan. Samalla lailla Kerava oli aika pitkän matkan päässä sijaitseva taajama, joka oli paljon metropolialueen ulkopuolella. Nykyään asutus on täysin yhtenäistä pääradan varressa Järvenpäähän asti.

Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

petteri sanoi:

Mutta kaupungithan muuttuvat jatkuvasti. Otetaan vaikka esimerkkinä Kauniainen. Vuonna 1940 Kauniainen tuskin kuului Helsingin metropolialueeseen, vaan oli erillinen taajama aika kaukana kaupungista. Nykyään se ei ole edes laidallakaan. Samalla lailla Kerava oli aika pitkän matkan päässä sijaitseva taajama, joka oli paljon metropolialueen ulkopuolella. Nykyään asutus on täysin yhtenäistä pääradan varressa Järvenpäähän asti.

Klikkaa laajentaaksesi...

Näinhän asia tietysti on. Tuo Helsingin seutu on kuitenkin hyvin selkeä ja varmasti yleisimmin käytössä oleva.

Voisin silti kyllä tutkia enemmänkin tuota Urban Area määritelmää, se kun on jäänyt minulta vähän sivummalle.

Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

sm3 sanoi:

Jäkimmäinen tapa 1,3 miljoonaa on enemmän standardin oloinen, jossa väärin käsityksen mahdollisuus on pienempi. Urban Area on lähes kuin veteen piirretty viiva, eli siitä voisi joku alkaa kinastelemaan ja se muuttuu sitä mukaa kun uusia alueita rakennetaan.

Klikkaa laajentaaksesi...

Onko puhtaasti mielivaltaisiin hallinnollisiin alueisiin perustuva määritelmä on todella parempi ja vähemmän veteen piirretty kuin todelliseen rakenteeseen ja rakentamiseen perustuva määritelmä? Ruudutetulla aineistolla yhtenäinen rakentaminen on mahdollista määritellä tarvittaessa täysin yksikäsitteisesti. Kuntarajoissa ei puolestaan ole maasta toiseen mitään yksikäsitteistä, koska kunnan hallinnollinen määritelmäkin vaihtelee maasta toiseen.

Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

late- sanoi:

Onko puhtaasti mielivaltaisiin hallinnollisiin alueisiin perustuva määritelmä on todella parempi ja vähemmän veteen piirretty kuin todelliseen rakenteeseen ja rakentamiseen perustuva määritelmä? Ruudutetulla aineistolla yhtenäinen rakentaminen on mahdollista määritellä tarvittaessa täysin yksikäsitteisesti. Kuntarajoissa ei puolestaan ole maasta toiseen mitään yksikäsitteistä, koska kunnan hallinnollinen määritelmäkin vaihtelee maasta toiseen.

Klikkaa laajentaaksesi...

En lyönyt lukkoon mitään ehdotonta mielipidettä asiasta. Urban Area- tapa voi hyvinkin olla parempi asian tarkasteluun.

Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

sm3 sanoi:

En lyönyt lukkoon mitään ehdotonta mielipidettä asiasta. Urban Area- tapa voi hyvinkin olla parempi asian tarkasteluun.

Klikkaa laajentaaksesi...

Tärkeintä on, että vertailuissa käytetään samoja määritelmiä vertailtavien asioiden kesken. Jos verrataan EU:n kaupunkiseutuja, lienee parasta käyttää EU:n tapaa tilastoida seudut, sillä siinä tavassa on ainakin pyritty yhtenäisyyteen. Kansalliset tavat voivat vaihdella.

Joukkoliikenteen kannalta eivät keskiarvot kuitenkaan kerro paljoa. Urbaania eli kaupunkimaista rakennetta voi olla väljä omakotitalomatto tai tiiviit monikerroksiset rakennuskeskittymät. Kun on miljoona ihmistä omakotitaloissa, joukkoliikenteen järjestäminen voi olla täysin mahdotonta. Mutta jos on 100.000 ihmistä ruutukaavakaupungissa, jossa rakennuskorkeus on 7 kerrosta, joukkoliikenne toimii hyvin mutta autoilu ei oikein enää toimikaan.

Ihan vain esimerkin vuoksi: Helsingin raitiotiekaupunki kattaa 190.000 asukasta. Ja kuten tiedetään, verkko on laajentunut erittäin vähän viimeisen 50 vuoden aikana. Sinä aikana autoilun määrä ja osuus ovat kasvaneet rajusti. Joten eipä miljoonan asukkaan saavuttamisesta ole juuri hyötyä ollut.

Antero

Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

Antero Alku sanoi:

Ihan vain esimerkin vuoksi: Helsingin raitiotiekaupunki kattaa 190.000 asukasta. Ja kuten tiedetään, verkko on laajentunut erittäin vähän viimeisen 50 vuoden aikana. Sinä aikana autoilun määrä ja osuus ovat kasvaneet rajusti. Joten eipä miljoonan asukkaan saavuttamisesta ole juuri hyötyä ollut.

Klikkaa laajentaaksesi...

Eikös tuolla raitiotiekaupungin alueella päinvastoin ole asukasluku laskenut aika radikaalisti 50 vuoden aikana?

Vs: HSL-lähijunaliikenteellä voisi olla jokin tunnus

Antero Alku sanoi:

Ihan vain esimerkin vuoksi: Helsingin raitiotiekaupunki kattaa 190.000 asukasta. Ja kuten tiedetään, verkko on laajentunut erittäin vähän viimeisen 50 vuoden aikana. Sinä aikana autoilun määrä ja osuus ovat kasvaneet rajusti. Joten eipä miljoonan asukkaan saavuttamisesta ole juuri hyötyä ollut.

Klikkaa laajentaaksesi...

Jos Töölön mummon vinkkelistä katsoo niin eihön se miljoona asukasta Helsinki ole hyvä juttu ollenkaan mutta meidän muiden mielestä jotka emme asu Töölössä vaan 20 km päässä sieltä, miljoonan asukkaan metropoli on hyvä juttu koska se tarjoaa enemmän vaihtoehtoja työhön- vapaa-ajan viettoon ja muihin elämänalueisiin kuin pikkukaupunki. Ja kun on maksajia on riittävästi niin joukkoliikennekin saadaan hoidettua nopeita raideyhteyksiä pitkin keskustaan päin mikä ei pikkukaupungeissa yleensä onnistu.

Max sanoi:

Eikös tuolla raitiotiekaupungin alueella päinvastoin ole asukasluku laskenut aika radikaalisti 50 vuoden aikana?

Klikkaa laajentaaksesi...

Niinhän se juuri on mennyt. Enää ei asu kokonaisia perheitä yksiössä tai hellahuoneessa kuten 100 vuotta sitten, eikä ole porvariskodeissa kotiapulaisia jne.


t. Rainer