Viestiketju: Pääkaupunkiseudun kanssa vertailukelpoiset kaupungit

Jos halutaan hakea väestöltään Helsingin kanssa vertailukelpoisia kaupunkeja, on vastuutonta käyttää vain keskuskunnan väkilukua vertailuna. Kuntajaon perusteet ovat täysin erilaiset eri EU-maissa.

Seuraavista Wikipedian listoista saa paremman käsityksen kaupunkien kokovertailuista EU:ssa.

Yhtenäiset kaupunkialueet EU:ssa

Metropolialueet EU:ssa

Alunperin kirjoittanut Mikko Laaksonen

Jos halutaan hakea väestöltään Helsingin kanssa vertailukelpoisia kaupunkeja, on vastuutonta käyttää vain keskuskunnan väkilukua vertailuna. Kuntajaon perusteet ovat täysin erilaiset eri EU-maissa.

Seuraavista Wikipedian listoista saa paremman käsityksen kaupunkien kokovertailuista EU:ssa.

Yhtenäiset kaupunkialueet EU:ssa

Metropolialueet EU:ssa

Mielestäni ylempi lista antaa vähän kummallisia tuloksia. Ei oikein niele väitettä että Prahan kaupunkialue olisi asukkailtaan pienempi kuin Helsingin.

Jos kaukki Euroopan suurkaupunkialueet, myös EU:n ulkopuoliset, kiinnostaa, niin tässä vielä luettelo niistä:

Suurimmat metropolialueet koko Euroopassa

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut petteri

Jokainen normaalijärkinen ihminen ymmärtää, että laskutapa, jossa vaikka Moskovan 12 metrolinjaa, joilla on 1,8 miljardia matkustajaa vuodessa ja Mulhousen ratikka, jossa yhdellä linjalla on 1,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa molemmat esitetään luvulla 1 antaa täysin järjettömiä tuloksia.

No joo, mutta miten sitten kuvataan vaikka Helsingin tynkämetro? Itse ainakin ymmärrän tuon kuvion lähinnä suuntaa antavana, kyllä sitä nyt voi tilaston lukijaltakin jotain odottaa.

Järkevä vertailu olisi seuraava: raskasraiteet, keskiraskaat ja kevyet, ja sitten niiden uusien linjojen matkustajamäärät, ja vielä erikseen suurkaupungeissa (+3 miljoonaa kaupunkiseudulla), miljoonakaupungeissa (+1) ja pienemmissä kaupungeissa.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Mielestäni ylempi lista antaa vähän kummallisia tuloksia. Ei oikein niele väitettä että Prahan kaupunkialue olisi asukkailtaan pienempi kuin Helsingin.

Samaa kokoluokkaa joka tapaukessa, toki Keski-Euroopassa nuo kaupungit ovat niin kylki kyljessä että on vaikea sanoa mistä yksi alkaa ja toinen päättyy.

Alunperin kirjoittanut vristo

Katsos vaan, Helsinki on Wikipedian mukaan toisena nopeimmin kasvavien yhtenäisten kaupunkialueiden listalla (EU-alueella).

Yleisesti ottaen maailmalla trendi on se että koviten kasvaa myös taloudellisesti 1 - 2 miljoonan kaupungit. Tuossa kokoluokassa kaupunki on jo niin iso työssäkäyntialue että se mahdollistaa työvoiman korkean erikoistumisasteen, mutta ei vielä niin iso että matkat venyisivät kohtuuttoman pitkiksi.

Alunperin kirjoittanut petteri

Tilastosi on helppo osoittaa informaatioltaan arvottomaksi ja epämoraalisesti esitetyksi. Kuten on jo monta kertaa aikaisemmin todettu.

Sinä olet todennut?

Alunperin kirjoittanut petteri

Jokainen normaalijärkinen ihminen ymmärtää, että laskutapa, jossa vaikka Moskovan 12 metrolinjaa, joilla on 1,8 miljardia matkustajaa vuodessa ja Mulhousen ratikka, jossa yhdellä linjalla on 1,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa molemmat esitetään luvulla 1 antaa täysin järjettömiä tuloksia.

Esitä mielestäsi oikea tapa verrata kaupunkien joukkoliikennejärjestelmien valintoja!

Tässä ketjussahan on aiheena pohtia sitä, mikä on vertailukelpoista Helsingin seudun kanssa. Esimerkkisi osoittaa, että et ymmärrä vertailukelpoisuuden käsitettä, kun vertaat Moskovaa ja Mulhousea. Pitäisikö mielestäsi Mulhousessa olla 12 metrolinjaa vai Moskovassa ainoastaan yksi raitiolinja? Kumpi on kummalle vertailukelpoinen esimerkki?

Tästä asetelmastahan on tämäkin keskustelu alkanut: Monet väittävät, että Helsingissä pitää olla metro siksi, kun sellainen on Lontoossa, New Yorkissa, Pariisissa tai vaikka Moskovassa. Mihin tällainen väite perustuu?

Alunperin kirjoittanut petteri

Voihan sitä vaikka minkälaisia tilastoja esittää, jos ei ole itsekritiikkiä. Kuvion laskutapa on absurdi ja siksi sen antamat tulokset ovat roskaa.

Eivät ole millään tavoin roskaa, vaikka et haluakaan hyväksyä omien mielipiteittesi vastaista totuutta. Tuo on vain yksi tapa tilastoida hallinnollisten yksikköjen tekemiä päätöksiä joukkoliikennejärjestelmistä. Se osoittaa, että ylivoimainen enemmistö eurooppalaisista joukkoliikenteestä vastuussa olevista hallintoelimistä on päätynyt perustamaan raitiotien ja pieni vähemmistö metron. Kullakin hallintoelimellä on tietenkin syynsä päätöksiinsä, niihin ei tilastossa ole olettu kantaa.

Alunperin kirjoittanut petteri

Suunnilleen tuon metrotilaston informaatiotason väitteen saa myös aikaan kun vertaa vaikka Länsiväylän ruuhka-ajan liikennettä ajoneuvojen lukumäärän mukaan ja käyttää sitä auto- ja bussiliikenteen välisen merkittävyyden mittarina. Silloin saadaan autoliikenteen osuudeksi yli 95 % ja linja-autojen osuus on mitätön.

Olet aivan oikeassa. Linja-autojen osuus on mitätön Länsiväylän ajoneuvoliikenteestä - mutta huomattavasti merkittävämpi Länsiväylän välittämälle henkilömäärälle. Linja-autoilla ei ole suurta merkitystä tien kuormitukselle, vaikka sillä on suuri merkitys henkilövälityskyvylle. Onko tämän asian ymmärtäminen mielestäsi arvotonta tai peräti epämoraalista?

Antero

Alunperin kirjoittanut petteri

Kun joku henkilö ei ymmärrä, miten valtava systemaattinen virhe sisältyy esitystapaan, jossa Moskovan 12 metrolinjaa, joilla on 1,8 miljardia matkustajaa vuodessa ja Mulhousen ratikka, jossa yhdellä linjalla on 1,5 miljoonaa matkustajaa vuodessa molemmat esitetään luvulla 1 ja vielä tilastoidaan ensimmäisen linjan liikenteen aloittamisvuodelle, en voi kuin ottaa osaa.

Tämä nyt riippuu kokonaan siitä mitä luvuilla haetaan. Antero pyrkii esittämään kaupunkien valintoja ja silloin kaupunki on aina vain yksi. Esimerkkisi eri kokoisista kaupungeista oikeastaan havainnollistaa tätä hyvin: Kaksi eri kokoista kaupunkia ovat valinneet itselleen sopivan kulkumuodon mm. kokonsa perusteella.

Tietysti on myös muita mittoja, mutta ei tätä voi täysin merkityksettömänä pitää. Mittari kertoo, että Euroopassa on rajallinen määrä sellaisia kaupunkeja, jotka ovat päätyneet metroon. Syy voi olla hyvinkin siinä, että tarpeeksi suuria kaupunkeja ei riitä ja silloin tieto on relevantti: Meillä keskustelussa usein vedotaan siihen, että Helsingin kokoisella seudulla sopii jo olla metro ja koko on itsessään jokin perustelu asialle.

Kiinnostavaa voisi olla luokitella kaupungit koon mukaan ja katsoa moniko on päätynyt metroon ja moniko raitiotiehen. Varsinkin, jos mukaan saataisiin aikaulottuvuus. Tällaisessa monimutkaisessa esityksessä joudutaan toisaalta nopeasti ottamaan kantaa myös yksityiskohtiin, kuten kunkin raitiotien rooliin: museoliikennettä vai varsinaista joukkoliikennettä?

Sinä taas haluaisit ilmeisesti kuvaajat, joissa esitettäisiin järjestelmien matkustajamäärät. Sellaisenkin voisi tehdä, mutta kaupunkien keskinäistä vertailua se tosiaan haittaisi juuri sanomastasi syystä: Moskovan miljardiluokan matkustajamäärillä ei ole mitään relevanssia muun kokoisten kaupunkien valintojen suhteen. Moskovan metron merkitys Moskovan kaupunkialueen kannalta ei ole matkustajamäärien suhteessa suurempi kuin Mulhousen raitiotien merkitys Mulhousen kaupunkialueelle.

Lopuks: Onko Mulhousessa tosiaan vain yksi linja 1,5 miljoonaa matkustajaa vodessa? Eikö siellä pitäisi olla kaksi linjaa ja matkustajamääräksikin kuvittelisin jotain kertaluokkaa suurempaa.

Alunperin kirjoittanut late-

Tietysti on myös muita mittoja, mutta ei tätä voi täysin merkityksettömänä pitää. Mittari kertoo, että Euroopassa on rajallinen määrä sellaisia kaupunkeja, jotka ovat päätyneet metroon. Syy voi olla hyvinkin siinä, että tarpeeksi suuria kaupunkeja ei riitä ja silloin tieto on relevantti: Meillä keskustelussa usein vedotaan siihen, että Helsingin kokoisella seudulla sopii jo olla metro ja koko on itsessään jokin perustelu asialle.

Kiinnostavaa voisi olla luokitella kaupungit koon mukaan ja katsoa moniko on päätynyt metroon ja moniko raitiotiehen. Varsinkin, jos mukaan saataisiin aikaulottuvuus. Tällaisessa monimutkaisessa esityksessä joudutaan toisaalta nopeasti ottamaan kantaa myös yksityiskohtiin, kuten kunkin raitiotien rooliin: museoliikennettä vai varsinaista joukkoliikennettä?

Täytyy muistaa että on myös hyvin isoja kaupunkeja Euroopassakin joilla ei ole kumpaakaan, ei raitiotietä eikä metroa. Niissä saattaa sitten rautatielähiliikennettä eskaupunkeihin, mutta ei varsinaista kaupungin liikennelaitoksen toimesta hoidettua raidejoukkoliikennettä.

Jotta voi verrata miten jokin liikennejärjestelmä sopii johonkin kaupunkiin,niin siihen vaikutaa asukasluvun lisäksi mm maantieteelliset seikat, miten väestö on levittäytynyt kaupungissa ja ympäröivällä seudulla, millainen on autoilun asema kyseisessä yhteiskunnassa, mikä on yleinen elintaso ja taloudellinen tilanne, mikä on elinkeinorakenne jne.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Täytyy muistaa että on myös hyvin isoja kaupunkeja Euroopassakin joilla ei ole kumpaakaan, ei raitiotietä eikä metroa.

Tällaisia kaupunkeja olisi ihan terveellistä listata tähän.

On kuitenkin syytä huomata, että esimerkiksi pohjoismaissa käytännössä kaikilla yli 500 000 asukkaan kaupunkiseuduilla on raitiotietä tai metroa, ja useimmille yli 200 000 asukkaan seuduille suunnitellaan parhaillaan pikaraitiotietä (Bergen, Stavanger, Århus, Odense, Malmö, Linköping, Lund, Helsingborg, Tampere ja Turku).

Paikallisjunien merkitys seudun rakenteelle vaihtelee. Skånessa ei ole raitioteitä tai metroa, mutta koko maakunnassa junilla on suurehko merkitys. Liverpoolissa ei ole metroa, mutta paikallisjunien merkitys on varsin suuri.

En nyt lähde tekemään listaa yksityiskohtaisesti, mutta lähtekää vain - esim. suurimmasta alkaen - listaamaan Euroopan kaupunkeja, joissa ei ole metroa tai raitiotietä, ja mielellään samalla toteamaan, onko kaupungeissa kuitenkin johdinautot tai merkittävä paikallisjunaverkko.