Viestiketju: Asumisvalinnat ja joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla

Alunperin kirjoittanut Kani

Olen positiivisesti yllättynyt siitä, että Helsingin Sanomien omalla keskustelupalstalla http://www.hs.fi/keskustelu/Vanhasen...rt=100&start=0 lukuisat keskustelijat eivät nielaise sellaisenaan lehden propagandaa, vaan pääkaupunkiseudun betonikoneistosta poikkeavalle näkemyksille löytyy myös ymmärrystä.

Vähemmistössä Vanhasen mallin kannattajat ovat. Myös kilpaileviin lehtiin on saanut kirjoittaa asiasta, ja samansuuntainen on tulos.

Keskusteluja kun seuraa niin huomaa että vallitsevina on 4 eri ajatussuuntaa:

1) Ne jotka haluavat asua maaseutumaisesti ouutarhakaupungissa eivätkä välitä erityisesti Helsingin palveluista, pääasia että työpaikka löytyy läheltä ja pääsee asumaan omakotitalossa. Nämä ovat vilpittömimmät Vanhaen mallin kannattajat. Joukossa on myös sellaisia jotka uskovat että jos Helsingin päättäjät joustaisivat hieman, ja tuijottaisivat muuhun kuin omaan napaansa, niin malli voisi toimia.
2) Ne joille on tärkeä näyttävä talo, ja hieno auto. He uskovat myös että autoteollisuus tulee ratkaisemaan sähköautojen ongelmat ja pikaisesti. Helsinki merkitsee heille itä-eurooppalaistyylistä slummia jonne ei lähdetä vapaaehtoisesti. Oma työ on sellaista johon liittyy paljon ulkomaanmatkoja, joten kun käy monta kertaa vuodessa Lontoossa, Pariisissa ja Shanghaissa, niin Helsinkiin ei yksinkertaisesti huvita lähteä. Vanhasen idea on heidän mielestään kerrassaan mainio, Vapaavuoren kuluisi heidän mielestä erota kokoomuksesta ja liittyä demareihin tai kommareihin.
3) Ne jotka mielellään asuisivat puutarhakaupungissa, mutta haluavat sellaisten löytyvän enemmän ratojen varsilta lyhyen matkan päässä Helsingistä kuin keskeltä ei mitään. Näillä ihmisillä on usein sellainen koulutus että mahdollisuudet työllistyä pienemmällä paikkakunnalla on hankalaa, joten on pakko taipua sellaisen kompromissiin että perheestä ainakin toinen vanhempi käy töissä pk-seudulla, ja tekee matkat ennemin junalla tai metrolla, kuin autolla, jos sellaine mahdollisuus on. Nämä kannattavat Soininvaaran mallia.
4) Ne jotka eivät halua asua missään puutarhakaupungissa, vaan urbaanisti Helsingin kantakaupungissa, tai jossain arvokkaasti vanhentuneessa esikaupungissa, ja jotka eivät halua kulkea autolla töihin. Heille Helsingin tarjoamat vapaa-ajanviettomahdollisuudet ovat paljon tärkeämmät kuin maaseudun vastaavat. Siitä yksinkertaisesta syystä että maalla tai pikkukaupungissa ei voi harrastaa samoja asioita kuin suurkaupungissa.

Merkillepantavaa on myös että tyypillisissä lähiöissä asuu usein typpiä 1 ja 3, mutta aivan eri syistä, ja he näkevät oman kotilähiönsä aivan eri silmin.

Alunperin kirjoittanut Kani

Jatkuvat Espoota, Vantaata ja Nurmijärveä tölvivät artikkelit ovat osa Helsingin Sanomien kampanjaa, jonka tavoite on yhdistää kaupunkeja ja keskittää valtaa. On sinisilmäistä sivuuttaa se tosiasia, että kyseisen lehden omistaja on samalla myös merkittävä maanomistaja, jolla on aivan muut kuin journalistiset intressit Helsingin seudun "kehittämisessä". Helsingin naapurikuntien jatkuva ja tarkoituksellinen kalvaminen ovat tätä tunkkaista ja ahdasmielistä vallankäyttöä, joka näyttää kolahtavan osaan tämänkin foorumin keskustelijoista täysillä, jos tikkukaramelliksi saa metrokiskoja.

Suomessa on lehdistövapaus, ja mikä tahansa lehti saa kehua tai haukkua yksittäisen politikon tai puolueen tai vallanpitäjän mielipiteitä. Vanhanen ei itse ole koskaan sen enempi asunut Helsingissä kuin kehunut Helsinkiä mistään ja tehnyt sen jo aikaisemmin selväksi. Pääministerin virka-asuntoakin Meilahdessa hän on käyttänyt vain kesämökkinä tai "vieraidensa" majoittamiseen.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut kuukanko

Minä en ainakaan näe tuosta tekstistä, että siinä oltaisiin vain raskasta raideliikennettä vastaan, vaan nimenomaan korostetaan joukkoliikenteen perustuvan busseihin.

On kyllä todellakin omituinen tulkinta, että Vanhanen olisi vain raskasta raideliikennettä vastaan. Vanhanen ilmoitti kannattavansa Länsimetroa sekä Kehärataa ja ymmärtääkseni näiden lisäksi vain Sipoon metro ja Espoon kaupunkirata ovat sellaisia pääkaupunkiseudun raskasraidehankkeita, joita olisi edes teoriassa mahdollista päästä rakentamaan lähimmän 10 vuoden aikana.

Ennemmin pitäisi tehdä johtopäätös, että Vanhanen on nimenomaan kevyttä raideliikennettä vastaan, koska hän sanoi raideliikenteen rakentamisen olevan järkevää vain muutamalle paikalle pääkaupunkiseutua. Näinhän asia raskaan raideliikenteen osalta varsin pitkälle onkin.

Alunperin kirjoittanut vompatti

Annahan joku linkki saksalaisiin kotisivuihin, jotka asiaa käsittelevät. Haluan lisätietoja.

Jos maltat pari päivää, niin saan ehkä hieman enemmän materiaalia tästä aiheesta. Mutta kun on kyse nolla- tai negatiivisen energian talosta, myytävä sähkö ei synny ostetulla polttoaineella, vaan esim. aurinkopaneeleilla. Eli sellaisessa rakennuksessa ei ole lämmityskattilaa.

Alunperin kirjoittanut vompatti

Miksi ihmeessä generaattori tarvitsee invertterin? Ei ydinvoimalassakaan ole generaattorin perässä invertteriä.

Voimalaitoksessa vaihtovirran taajuus syntyy generaattorin pyörimisnopeudesta. Kun generaattori on suoraan turbiinin akselilla, voimalaitoksessa vakioidaan turbiinin pyörimisnopeus ja tehoa säädetään höyryn määrällä. Ydinvoimalahan on höyryvoimala, jos joku ei sitä tiedä.

Kotivoimalaitoksessa lienee helpompaa sallia turbiinille ja generaattorille pyörimisnoepuden vaihtelu, koska generaattorin kuormitusvaihtelut ovat luultavasti huomattavan suuret suhteessa generaattorin tehoon. Taajuusmuuttajalla huolehditaan siitä, että tuotetun sähkön taajuus on tahdistettuna sähköverkon kanssa.

Alunperin kirjoittanut vompatti

Voidaanko puhua suomea? Invertteri on suomeksi kääntäjästä riippuen joko taajuusmuuttaja tai vaihtosuuntaaja. Taajuusmuuttaja pitää sisällään aina vaihtosuuntaajan (poikkeus on syklokonvertteri, jonka taajuusalue on hyvin rajallinen). Tarkoitat tässä tapauksessa invertterillä varmaan taajuusmuuttajaa?

Voidaan puhua kansankieltä tai kevyttä ammattikieltä. Ajattelen, että foorumin lukijat ymmärtäisivät sanan invertteri, koska se on nykyään yleinen sähkökulkuneuvojen komponentti, ja invertteri-nimitystä käytetään suomenkielisessä alan kirjallisuudessa.

Antero

Alunperin kirjoittanut PNu

On kyllä todellakin omituinen tulkinta, että Vanhanen olisi vain raskasta raideliikennettä vastaan.

Etkö ole lukenut HS:n artikkelia ja tämän ketjun aiempia viestejä?

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Mutta lainaanpa tähän nyt toimittajan kirjoittamaa tekstiä sanasta sanaan:

Alunperin kirjoittanut HS / Riku Jokinen

Vanhanen vastustaa etenkin Helsingissä vallalla olevaa ajatusta , että Helsingin seudulle saa rakentaa vain tiiviisti metro- ja juna-asemien ympärille.

Metro ja junat eivät ole kaikki raideliikenne, jonka Vanhanen ”kategorisesti tyrmää”. Vaan kyse on nimenomaan raskaasta raideliikenteestä.

Ja edelleen:

Alunperin kirjoittanut HS / Riku Jokinen

Toimiva joukkoliikenne on yksi Vanhasen ratkaisuista kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi.
Raskaita raideratkaisuja voidaan tehdä vain pääkaupunkiseudulla. Muualla valinta on käytännössä bussiliikenne.
”Omakotiasuminen puutarhakaupungissa ei ole mikään este joukkoliikenteen järjestämiselle”, hän uskoo.
Samalla liikenteen tarvetta on kuitenkin vähennetävä. Vanhasen vastaus tähän ovat juuri puutarhakaupungit, joissa työpaikat ja palvelut ovat ihmisten lähellä.

Antero

Välillä vähän muuta asiaa: Eduskunta saa käsiteltäväkseen maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen.
Siinä on monta mielenkiintoista seikkaa.
http://217.71.145.20/TRIPviewer/show...unta.fi&f=WORD

Muutettavan §110 perustelut:

110 §. Kehittämisalueet. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi 4 momentti, jonka mukaan kehittämisalueeksi voidaan nimetä sellainen rakentamaton tai rakennettu alue, joka sijaitsee tai tulee sijaitsemaan raideliikenneaseman läheisyydessä, milloin alueen rakentamisen tai uudistamisen tavoitteet ja kehittämistarpeet ovat aseman toteuttamisesta johtuen muuttumassa.

Säännös mahdollistaisi kehittämisalueen nimeämisen olemassa olevan tai suunnitteilla olevan raideliikenteen aseman läheisyyteen. Raideliikenteellä tarkoitetaan juna-, metro- ja raitiotieliikennettä. Säännöksen soveltaminen edellyttäisi lisäksi, että alueen rakentamisen tai uudistamisen tavoitteet ja tarpeet ovat aseman läheisyydestä johtuen muuttuneet tai muuttumassa. Raideliikenteen toimintaedellytysten varmistaminen vaatii usein rakentamisen tehokkuuden nostamista ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä aseman vaikutuspiiriin kuuluvalla alueella.

Säännöksen tavoitteena on edistää kunnan maapoliittisten keinojen käyttöä raideliikenteen vaikutuspiirissä olevien alueiden maankäytön tehostamisessa. Tavoitteena on tätä kautta myös raideliikenteen toimintamahdollisuuksien parantaminen. Tehokkaalla joukkoliikenteellä on merkitystä ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta.

Kaukolämpöasiaa:
57 a §.

Kaukolämpöverkkoon liittymisvelvollisuus. Lakiin ehdotetaan otettavaksi säännös mahdollisuudesta antaa asemakaavassa määräys rakennuksen liittämisestä kaukolämpöverkkoon. Arvioitaessa mahdollisuutta määräyksen ottamiseen kaavaan lähtökohtana on kaavan tehtävä alueiden käytön ja rakentamisen ohjaamisessa. Kaukolämpöverkostoa ja sen toteuttamista voidaan pitää sellaisena alueen käyttöön liittyvänä kysymyksenä, johon liittymisestä määräämisen voidaan katsoa soveltuvan asemakaavaan, kunhan määräykselle on maankäyttö- ja rakennuslaista lähtevät perusteet. Edellytyksenä tällaisen määräyksen antamiselle olisi, että määräys on tarpeen energian tehokkaan ja kestävän käytön, tavoiteltavan ilman laadun tai kaavan muiden tavoitteiden kannalta.

Yhteistuotantoon perustuvaa kaukolämpöä voidaan pitää ympäristöystävällisenä tapana tuottaa lämpöenergiaa, varsinkin jos se tuotetaan käyttäen polttoaineena uusiutuvaa energiaa. Yhteistuotantoon tai enimmäkseen uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön perustuvaan kaukolämpöverkkoon liittymisellä pyritään parantamaan energian tehokasta ja kestävää käyttöä sekä ilman laatua.

Määräystä sovellettaisiin uuteen rakennukseen, jonka rakennuslupaa haettaessa kaukolämpöverkko on toteutettu siten, että siihen liittyminen on mahdollista rakennuspaikan välittömässä läheisyydessä. Säännöksellä varmistettaisiin se, että kaukolämpöverkko on valmiina siinä vaiheessa kun rakennus on tarpeen liittää lämmitysjärjestelmään. Välittömällä läheisyydellä tarkoitettaisiin likimain samaa etäisyyttä kuin vesihuoltoverkkoon liittymisessä eli noin 20 metriä tontin rajasta. Kaavan valmistelun yhteydessä on varmistettava, että oikeus liittymiseen on turvattu määräyksen kattamalla alueella.

Poikkeuksen kaukolämpöverkkoon liittymisvelvollisuudesta muodostaisivat rakennukset, joiden lämmitystapa on vielä kaukolämpöäkin tehokkaampi. Tarkoituksena on, että vaihtoehtoista lämmitysjärjestelmää verrataan paikkakunnalla tarjolla olevaan kaukolämpöverkkoon ja sen päästöihin. Pykälän 3 momentin ensimmäisessä kohdassa tarkoitetaan ns. matalaenergiarakennusta, jonka ominaisuudet on kuvattu Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D3 kohdassa 2.2.1. Tarkoituksena on, että vertailulämpöhäviö seuraa kulloinkin voimassa olevaa määräystasoa.

Pykälän 3 momentin toisen kohdan mukaisella uusiutuviin energialähteisiin perustuvalla vähäpäästöisellä lämmitysjärjestelmällä tarkoitetaan lämmitysjärjestelmää, joka perustuu merkittäviltä osin aurinkoenergiaan, täyden tehon maalämpöpumppuun tai vähäpäästöisiin biopolttoaineisiin.

Kaukolämpöverkkoon liittymisvelvollisuudella ei ole tarkoitus muuttaa kaavoitettavalla alueella jo olevien rakennusten lämmitysjärjestelmiä. Mikäli rakennukseen tehdään rakennuslupaa edellyttävä korjaus- tai muutostyö taikka sitä laajennetaan, ei tässä yhteydessä ole tarpeellista vaihtaa jo aiemmin valittua lämmitysjärjestelmää. Rakennuspaikalla olevaa lämmitysjärjestelmää ei myöskään tarvitse vaihtaa tilanteessa, jossa rakennetaan olemassa olevaan asuinrakennukseen liittyvä talousrakennus.

Pääkaupunkiseudun yleiskaava olisi pakollinen:

46 a §. Pääkaupunkiseudun yleiskaava. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös pääkaupunkiseudun kuntien (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) yhteisestä yleiskaavasta (pääkaupunkiseudun yleiskaava).

Tavoitteena on muiden pääkaupunkiseudun kehittämiseen tähtäävien toimenpiteiden ohella edistää ja tehostaa pääkaupunkiseudun kuntien maankäytön tavoitteiden yhteensovittamista.

Säännösehdotuksen sanamuodon mukaan yhteisen yleiskaavan laatiminen pääkaupunkiseudulla olisi sen kuntien velvollisuus, mutta se voitaisiin laatia oikeusvaikutteiseksi tai oikeusvaikutuksettomaksi. Pääkaupunkiseudun yhteisestä yleiskaavasta olisi voimassa se, mitä maankäyttö- ja rakennuslain 6 luvussa säädetään kuntien yhteisestä yleiskaavasta. Siten pääkaupunkiseudun kunnat voisivat antaa yhteisen yleiskaavan laatimisen ja hyväksymisen maakunnan liiton, tehtävään soveltuvan muun kuntainliiton, kuten esimerkiksi pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan, tai kuntien muun yhteisen toimielimen tehtäväksi.

Vaikka säännös pääkaupunkiseudun yleiskaavan laatimisesta olisi velvoittava, lakiin ei otettaisi säännöstä siitä, missä ajassa tämä kaava olisi hyväksyttävä. Se riippuisi kunnista itsestään ja siinä voitaisiin ottaa huomioon se, että suuri osa voimassa olevista pääkaupunkiseudun kuntien yleiskaavoista on suhteellisen nuoria. Säännös ilmaisisi kuitenkin selvän tavoitteen, johon on päästävä.

Oikeusvaikutteisen pääkaupunkiseudun yleiskaavan vahvistaisi ympäristöministeriö soveltaen, mitä maakuntakaavan vahvistamisesta lain 31 § 1 momentissa säädetään. Maakuntakaavan ja pääkaupunkiseudun yleiskaavan suhteesta olisi voimassa, mitä maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan suhteesta säädetään lain 48 §:ssä. Muutoin pääkaupunkiseudun yleiskaavaan sovellettaisiin, mitä yleiskaavasta laissa säädetään.

Jos pääkaupunkiseudun yleiskaava vahvistettaisiin oikeusvaikutteisena, pääkaupunkiseudun kuntiin ei sovellettaisi maankäyttö- ja rakennuslain kehittämiskeskusteluja koskevaa 8 §:ää eikä oikaisukehotusta koskevaa 195 §:ää. Lisäksi poikkeamisvalta siirtyisi niille Uudenmaan ympäristökeskukselta lain 171 §:n 2 momentissa mainituissa tapauksissa. Perusteena näille muutoksille olisi ennakkovalvonnan vähentäminen pääkaupunkiseudun kuntien yhteen sovitettua yleiskaavansa, pääkaupunkiseudun erityispiirteet ja sen kaavoitus- ja rakennushallinnon kehittyneisyys sekä se, että kaava olisi ympäristöministeriön vahvistama.

Lain 35 §:n 3 momentin mukaan yleiskaava voidaan laatia myös vaiheittain tai osa-alueittain. Tämä koskisi myös pääkaupunkiseudun yleiskaavaa. Edellä kuvattuja poikkeamisvaltaa ja oikaisukehotusta koskevia muutoksia sovellettaisiin vaihe- ja osayleiskaavojen alueilla, mutta kehittämiskeskustelusta luopuminen tulisi tarkoituksensa mukaisesti kuitenkin sovellettavaksi vasta koko kunnan alueen tultua oikeusvaikutteisen pääkaupunkiseudun yleiskaavan piiriin.

Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n 3 momentin mukaan yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Oikeusvaikutteinen pääkaupunkiseudun yleiskaava korvaisi siten aiemmat kuntien hyväksymät yleiskaavat, mutta kaavaa hyväksyttäessä siihen voitaisiin sisällyttää päinvastaista vaikutusta koskeva määräys. Tämä tekisi mahdolliseksi sen, että jo laadittuja aiempia yleiskaavoja voitaisiin määrätä jäämään voimaan. Pääkaupunkiseudun asemakaavoihin pääkaupunkiseudun yleiskaava vaikuttaisi lain 42 §:n 1 momentissa säädetyn asemakaavan laatimista tai muuttamista koskevan vaikutuksen osalta silloin, kun pääkaupunkiseudun yleiskaava on korvannut aiemman kunnan oikeusvaikutteisen yleiskaavan tai kunnan yleiskaava on oikeusvaikutukseton

.


Kommentteja?

Alunperin kirjoittanut petteri

Ehdotus Helsingin seudun kasvun suuntaamisesta...

Tulkitsenko oikein, että ehdotuksesi tarkoittaa käytännössä, että Helsingin työssäkäyntialueella on parisenkymmentä taajamaa, joiden olemassaolevan yhdyskuntarakenteen jatkoksi saa rakentaa ja haja-asutuksen perustaminen on kielletty?

Vanhasen pallukkakartta ei taida paljon tästä poiketa, mutta olethan ehdotuksessasi ollut toki paljon yksityiskohtaisempi. Toisaalta minusta Vanhasenkin ajatuksissa on yksityiskohtia, jotka hän HS:n artikkelin mukaan on kuitenkin määritellyt subjektiivisina tavoitteina kuten ”Lähikauppa pitäisi olla jokaisella kävelymatkan päässä”. Sinulla on normatiivinen määrittely, kuten ”1 km raideliikenteen asemasta/pysäkistä” tai haluat asettaa ”minimikaavoitustiheyden”.

Viittaat visiokilpailun voittajatyöhön, Emeraldiin. Kilpailun muutkin työt olivat varsin samanhenkisiä periaatteiltaan. Monissa töissä oli raskasta raideliikennettä täydennetty kevyellä raideliikenteellä, kuten Emeraldissakin.

Minä en kuitenkaan ole merentäyttöjen kannalla. Miksi rakennettaisiin kalliisti täyttömaalle, kun on valmista maata käytettävissä käytännössä rajattomasti? Meri ja rannikko ovat arvoja sinänsä, ja monet ihmiset haluavat säilyttää ne ja maksavat niistä esim. rannassa olevien asuntojen hinnassa.

Täydennysrakentaminen on yhdyskuntarakenteen tiivistämistä tai eheyttämistä, tilanteesta riippuen. Mutta sen ekologisuuden kanssa on syytä olla tarkkana. Jos ihmiset eivät pääse kävellen ulkoilemaan ja ajavat ulkoillakseen autolla esim. Luukkiin, se ei ole todellakaan ympäristöystävällistä. Mikrotason kaupunkitilan suunnittelu ei yleensä kuulu tämäntapaisiin pohdintoihin, muutta koko kaavan onnistuminen voi olla kiinni lähiympäristön laadusta. Samalla maankäytön tehokkuudella voidaan rakentaa hyvin ja viihtysästi tai huonosti ja epäviihtyistästi, jolloin virkistys ei ole mahdollista edes virkistykseen varatuilla paikoilla.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Etkö ole lukenut HS:n artikkelia ja tämän ketjun aiempia viestejä?

Eikös tuosta alla olevasta lainauksesta käy varsin selvästi ilmi, että Vanhasen mielestä joukkoliikenne voidaan hoitaa raskaalla raideliikenteellä osalla pääkaupunkiseutua ja muuten busseilla?

Alunperin kirjoittanut HS / Riku Jokinen

Toimiva joukkoliikenne on yksi Vanhasen ratkaisuista kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi.
Raskaita raideratkaisuja voidaan tehdä vain pääkaupunkiseudulla. Muualla valinta on käytännössä bussiliikenne.

Alunperin kirjoittanut PNu

Eikös tuosta alla olevasta lainauksesta käy varsin selvästi ilmi, että Vanhasen mielestä joukkoliikenne voidaan hoitaa raskaalla raideliikenteellä osalla pääkaupunkiseutua ja muuten busseilla?

Se ei tarkoita sitä, että Vanhanen ajattelisi ristiin raskaan raideliikenteen olevan ratkaisu kun hän moittii, ettei se ole ratkaisu.

Julkisuudessa olevan uutisoinnin perusteella Vanhasen mielestä raskaalle raideliikenteelle ei ole edellytyksiä muualla kuin pääkaupunkiseuduilla, mutta täälläkään se ei ratkaise maankäytön hajaantumisen ongelmaa, vaikka sitä täällä ylipäätään on mahdollista jossain määrin käyttää. Se on siis Vanhasen mielipide kirjoittelun perusteella.

Minun mielestäni raskaalle raidelliikenteelle paikallisjunan muodossa on menestymisen mahdollisuuksia monessakin paikassa Suomessa, mutta tämä keskusteluhan koskeekin vain pääkaupunkiseutua.

Siinä olen Vanhasen kanssa samaa mieltä, ettei raskas raideliikenne ratkaise pääkaupunkiseudun hajaantumisen ongelmaa. Sillä on ollut puoli vuosisataa aikaa estää hajaantuminen, mutta se ei ole sitä tehnyt. Jos verrataan Länsiväylän käytävää muihin päälikennekäytäviin, erityisesti raidekäytäviin, yhdyskuntarakenteessa ei ole mitään merkittävää positiivista eroa, joka tekisi raidekäytävät paremmiksi. Ei tehokkaampaa rakentamista, tiiviimpää maankäyttöä tai monimuotoisempaa yhdyskuntarakennetta. Itse asiassa Länsiväylän käytävä on raidekäytäviä parempi.

Antero

Alunperin kirjoittanut petteri

Ensimmäinen suuri ero on kaavoituskielto.

Vanhasen ajatukset eivät kokonaisuutena näytä olevan näin yksityiskohtaisella tasolla. Tosin kaavoituskielto ei ole mikään yksityiskohta, vaan keskeinen ja suuri asia. Arvelen tosin, ettei sellainen kategorinen kielto ole meillä mahdollinen ns. perusrakennusoikeuden vuoksi. Se onkin oma ongelmansa, tosin äkkiä sitäkin kierretään tekemällä Landbon kaltaisia kaavaplänttejä keskelle metsää.

Alunperin kirjoittanut petteri

Vanhasen mallissa lisätään kaavoitusta kehyskuntiin ja samalla annetaan nykyisen villin rakentamismallin jatkua.

Jos periaate on vahvistaa nykyisiä keskuksia, niin silloin periaate ei ole edistää hajarakentamista.

Alunperin kirjoittanut petteri

Toinen suuri ero on panostus raideliikenteen rakentamiseen, joka Vanhas-kantaisessa yhdyskuntasuunnitelmassa on kokonaan tyrmätty.

Vanhasen kriitiikki kohdistuu raskaaseen raideliikenteeseen, jota ei voi rakentaa kyllin tiheästi. Jos Vanhanen ei ole perillä nykyaikaisista raideliikenneratkaisuista ja -trendeistä, niin ei sitä voi kovin moittia. Eihän niistä ole perillä moni sellainenkaan, jonka ammattinsa tai tehtäviensä vuoksi pitäisi olla perillä. Vanhanen on pääministeri, ei liikenne- tai kaavoitusministeri.

Alunperin kirjoittanut petteri

Kolmas suuri ero on panostus täydennysrakentamiseen. Ja toki erona ovat myös merentäytöt.

Eikö olemassa olevien keskusten yhteyteen rakentaminen ole täydennysrakentamista?

Olennainen asiasta käydyssä keskustelussa unohtunut seikka on aika. Yhdyskuntarakennetta ei voi muuttaa muutamassa vuodessa, joka on aika, jolloin pitäisi saada CO2-päästöt alenemaan. Vaikka kaikki omakotiasukkaat suostuisivat muuttamaan heti kerrostaloihin metroasemalle, niitä metroja ja kerrostaloja ei rakenneta heti. HKL:n aiempi toive oli, että joka vuosi olisi 70 M€ metrorakentamiseen. Sillä saa yhden asemavälin. Entä kuka maksaa tyhjäksi jäävän rakennuskannan? Tai sen uuden, eihän omakotiasujalla ole varaa ostaa sitä kerrostaloasuntoa, jos ei ole ostajaa entiselle talolle.

Yhdyskuntarakenteen kehitys muuttaa rakennetta 1–2 % vuodessa, ja sekin menee väestön- ja rakennuskannan kasvun tarpeeseen. Autokanta vaihtuu Suomessa 18 vuodessa. Nopeat muutokset on haettava muusta kuin metrosta, sähköautoista tai rakennustsen purkamisunelmista.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Siinä olen Vanhasen kanssa samaa mieltä, ettei raskas raideliikenne ratkaise pääkaupunkiseudun hajaantumisen ongelmaa.

Siis eihän Vanhasen mukaan mitään hajautumisongelmaa ole, kun hän nimenomaan kannattaa asutuksen hajauttamista.