Ei se ehkäise kokonaan, mutta se lieventää ongelmia. Jos joku ottaisi ja pistäisi radat rullalle, niin näkisi vähitellen miten se vaikuttaisi yhdyskuntarakenteeseen. Rakennusliikkeet eivät enää suosisi radanvartta uudistuotannossaan ja muutaman vuoden päästä oltaisiin metsässä konkreettisesti.
Länsiväylän käytävää ei pidä itse väylän vuoksi ylistää. Se on isolla rahalla synnytetty Suomen Piilaakso. Jos Teknillinen korkeakoulu olisi päätetty 1950-luvulla sijoittaa Otaniemen sijasta vaikka Herttoniemeen tai Oulunkylään tai Leppävaaraan, niin Länsiväylän varsi olisi puoleksi rakentamatonta, olisi vain teollisuusalueta, huonekalulhalleja ja jokune metsälähiö kuten Lahdentien tai kehäkolmosen varrella, ja sen radan varsi johon TKK olisi sijoitettu, arvostettasiin aivan toisella tavalla kuin nyt.
t. Rainer
Saksan syöttötariffin esite, jossa on myös voimassa oleva hinnoittelu:
http://www.erneuerbare-energien.de/f..._broschure.pdf
Ja ministeriön www-sivun osoite, jolta tuokin esite löytyy:
http://www.erneuerbare-energien.de/inhalt/
Antero
Tämä juuri osoittaa, ettei ratkaiseva tekijä ole siinä, onko metro vai ei.
Kokemuksen perusteella tosin voi päätellä, että se on ratkaiseva tekijä, kun kerran idässä on tyhjiä tontteja aivan Itäväylän ja metroradan vieressä ja lännessä rakennetaan koko ajan lisää.
Antero
Kun lisätään rakentamista esimerkiksi Veikkolan, Rajamäen, Nurmijärven kirkonkylän, Röylän ja Boxin tapaisiin kyliin, se on hajarakentamista.
Kun laajennetaan nykyisiä pikkukaupunkeja esimerkiksi Klaukkalassa ja Nummelassa, eikä muualle kuin muutamiin nykyisiin ja rakentuviin kaupunkeihin sekä ratojen varteen saa rakentaa, se vahvistaa nykyisiä keskuksia.
Vanhasen kritiikki kohdistuu uusiin raideliikennehankkeisiin ja ratojen varteen rakentamiseen, ei vain raskasraiteisiin. Ja kun Vanhanen ei ymmärrä oikeastaan mitään joukkoliikenteestä ja yhdyskuntarakenteesta, tottakai siitä häntä voi ja pitää moittia.
Tietämättömyys asioista ei ole lieventävä, vaan raskauttava asianhaara, kun suuren puolueen puheenjohtaja linjaa puolueensa yhdyskuntasuunnittelu- ja liikennepolitiikkaa.
Nopeita muutoksia saadaan esimerkiksi nostamalla liikennepolttoaineiden verotus nykyisestä kymmenkertaiseksi muutamassa vuodessa ja korottamalla energiaverotusta muutenkin moninkertaiseksi.
En kyllä pidä noita keinoja mitenkään realistisina.
Viimeisin muokkaaja petteri; 10.09.2008 kello 13:21.
Osaatko nimetä ne tyhjät tontit ja miten paljon rakennusoikeutta niillä olisi? Olisikohan se, että niissä tonteissa on jotain muutakin vikaa kuin että ne ovat metron lähellä kun ne eivät ole kelvanneet? Onko se metron syytä että itä on köyhää ja länsi vaurasta? Kaikkien pohjoisen pallonpuoliskon suurkaupungeissa länsipuoli on vaurasta ja itä köyhempää, johtuen siitä että varakkaat rakensivat huvilakaupunginosansa sille ilmansuunnalle josta tuulet puhalsivat, ettei tehtaiden savupilvet häiritsisi. Se on ihan luettavissa Espoon Westendinkin syntyhistoriasta.
Se on totta että pk-seudulla on tehty aikoinaan ratkaiseva virhe kun pk-seudun muutenkin kaupungin kokoon nähden hyvin harvan rautatie- ja metroverkon varrelle rakennettiin etupäässä vain teollisuutta ja sosiaalista asuntotuotantoa. Se on synnyttänyt keskiluokkaisten ja varakkaiden ihmisten joukossa illuusion että ratojen varsilla asuu vain roskasakkia, ja että auto tai bussi ovat paljon turvallisempia tapoja liikkua.
Ratojen varsista ainoastaan rantarata erottuu hieman "siistimpänä". Se johtuu siitä että sen varrella on ainoastaan yksi isompi sosiaalisen asuntotuotannon keskittymä. Espoo on siinä mielessä toiminut fiksusti että se ei ole sijoittanut kaikki kaupungin vuokratalolähiöt ketjumaisesti radan varteen (eikä myöskään länsiväylän varteen), vaan ihan kirjaimellisesti roiskinut nekin kuin haulikolla ympäri kaupunkia, je sen takia rantaradan junissa ei esiinny sellaista häiriköiden massavaellusta kuin pääradan varrella koko matkan Malmin ja Korson välillä tai ymmärtääkseni itämetrossa esiintyy. Ja siksi ei myökään länsimetrossa eikä sen varren asuinalueissa tule sen jälkeen kun metro on alkanut kulkea, olemaan mitään isompia järjestyksenpito-ongelmia.
Helsingin ensimmäinen metrolinja olisi aikoinaan pitänyt rakentaa jo Castrénin aikoihin, Erottajalta Töölön, Meilahden, Munkkiniemen ja Munkkivuoren kautta Haagoihin, eikä itään. Se olisi tuonut matkustajiksi keskiluokkaista väkeä ja herättänyt alusta alkaen aivan toisenlaista kiinnostusta kun se on sittemmin herättänyt. Helsingistä ei voida käden käänteessä tehdä mitään Freiburgia eikä Strasbourgia koska täällä ei radat ole rakennettu eliittiä varten. Mutta voisi yrittää edes tehdä jonkinlaista korjausliikettä, ettei synny sellaista hillitöntä pakoilua pois kaupungeista kehyskuntiin.
t. Rainer
Mitä mieltä olette kopsaamieni lakipykälien muutoksista?
Minusta vaikuttaavat hyviltä, esim tuo pakollinen pk-seudun yleiskaava.
Mitenköhän tuo pitäisi ymmärtää, niinkö, että Vanhasen mukaan etäisyydetkään eivät ole mikään yhdyskuntarakenteen ongelma?Alunperin kirjoittanut HS/Matti Vanhanen
Toki se, ettei Vanhanen ja keskusta kannata paljon mitään perusrakennusoikeuden ja kuntien kaavoitusoikeuden rajoituksia on ollut pitkään tiedossa.
Onko keskustan linjana todellakin, että kaikki kunnat kaavoittakoot mihin vaan huvittaa. Halvat rakennuspaikat ovat pääasia, millään muulla ei ole mitään väliä?
Viimeisin muokkaaja petteri; 10.09.2008 kello 13:57.
Ihan hyvältä näyttää, en tosin tunne ko. lainsäädäntöä niin hyvin että osaisin asiaan oikein mitään sanoa. Ja kun kuntayhteistyö nyt on semmoisia pienimmän yhteisen nimittäjän hakemista, niin vähän epäilen että tuota Pääkaupunkiseudun yhteistä kaavaa.
En suoraan sanoen oikein pysynyt kärryillä mitä tuo erityisasema asemille tarkoittaa, mutta pidän julkisuudessa esitettyä ideaa kieltää työpaikkarakentaminen muualle kuin n metrin päähän asemasta vähän ongelmallisena. Ei jokainen asemakaan ole aina niin hyvä paikka, parempi olisi järjestely jossa arvioitaisiin työpaikka- ja palvelurakentamisen liikenteelliset vaikutukset, ja kaavoitettaisiin mahdollisimman hyviin paikkoihin. Näin siksi että ongelma ei ole niinkään rakenne sinänsä vaan mitoitus, meillä on asemanseutuja joissa on toimitiloja tyhjillään ja toisaalta taas paikkoja joissa voisi olla enemmänkin työpaikkarakentamista suuremmalla teholla. Esim. Itä-Helsingissä voitaisiin luopua yrityksistä kehittää Herttoniemestä, muista pienkeskuksista puhumattakaan, työpaikka-alueita ja keskittää Itäkeskukseen.
Näissä lainauksissa vetoat mm. siihen, että Vanhanen puhuu "raskaasta raideliikenteestä". Kuitenkin näistä teksteistä ja omista selityksistäsi täällä käy ilmi, ettei Vanhanen tiedä tuon taivaallista raideliikenteestä. Siksi epäilen vahvasti, että Vanhasen mielestä raideliikenne on aina raskas ratkaisu eikä hän todellakaan viittaa tuossa vain metroon tai juniin. Tietysti se on mahdollista ja jopa todennäköistä, ettei Vanhanen voi kuvitella kuin junia ja metroa Helsingin ulkopuolisiksi raideliikennevälineiksi, mutta lieventävä asianhaara se ei ole, kun tämän tason lausuntoja annetaan.
Kyllä Länsiväylän varrella yhdyskuntarakenne on selvästi hajautuneempaa kuin raideliikennekäytävien varsilla. Tämän olen huomannut selvästi tutkimistani rakentamisen tiheyttä kuvaavista kartoista. Länsiväylän varrella rakentaminen on tasaisen harvaa, kun taas raideliikenteen varrella on asemien lähellä tiheää rakentamista ja kauempana niistä harvempaa rakentamista. Tämä on minusta terveempi vaihtoehto.
Olen myös sitä mieltä, ettei oman puolueen johtajan päättömiä lausuntoja tarvitse kompata väkisin sen takia, että kuuluu samaan puolueeseen hänen kanssaan. Saa olla myös eri mieltä. Jos on eri mieltä johtajan kanssa linjoista, niin minusta tämän voi reilusti sanoa ääneen puolueen jäsenenä.
Yöbussissa on tunnelmaa
Eipä tietenkään Vanhanen puhu raskaasta raideliikenteestä, kun hän sanoo raskas raideliikenne. Ja Vanhanen tarkoittaa haja-asutus kun hän sanoo hajakeskitys. Sinä ja HS tietävät paremmin mitä Vanhanen ajattelee ja tarkoittaa riippumatta siitä, mitä sanoja hän käyttää. Viittaan tässä HS:n otsikointiin tämän päivän lehdessä.
On turhaa kinata siitä, mitä joku oikeasti ajattelee, jos ei ole keinoa tai edes halua selvittää sitä. Media tekee mitä haluaa, esimerkiksi sanoo kahden kansanedustajan vaatineen Hangon–Hyvinkään radan rakentamista kun edustajat puhuvat sähköistämisestä. Maarit Feldt-Ranta ja Matti Saarinen ovat SDP:n kansanedustajia, joka tiedoksi tulkoon, ennen kuin taas eriväriset liput kansantuomioistuimessa heiluvat.
Minusta on mielekkäämpää keskustella asiasta. Mutta ehkä minullakin on vapaa oikeus määritellä, mitä joku tänne kirjoittaja oikeasti ajattelee vaikka kirjoittaisikin jotain aivan muuta. Eli on parempi pitää keskustelu poissa itse asiasta, koska asiasta puhuttaessa joutuisi häviölle.
Sama taitaa olla tarkoitus julkisessakin keskustelussa sanomisten vääristelyllä ja pääministerin haukkumisella. Siksi ei kommentoida ollenkaan sitä, että Matinkylän metro ei vähennä autoilua eikä päästöjä. Eikä sitä, kun kaavoitetaan radanvarsilähiöitä ihmisille, jotka haluavat pientaloja, ne eivät väkisin kerrostalokolmiota osta vaan rakentavat taloja kaavoittamattomalle maalle kun ei ole kaavoitettua tarjolla.
Nämä ovat todellisia ongelmia, mutta tietenkään niiden aiheuttajat eivät halua pitää niitä esillä, minkä vuoksi tarvitaan keinoja kohdistaa mielenkiinto johonkin epäolennaiseen.
Antero
Eiköhän raideliikenteen käsite Suomessa ole nimenomaan juna- ja metro, eli raskas raideliikenne. Raitiovaunu on jotain muuta, jota on vain Helsingissä. Sille, mikä ei ole metro (täkäläisen käsitteen mukaan) eikä raitiovaunu (täkäläisen käsitteen mukaan) ei edes ole sanaa.
Tunnet varmaan itsekin hyvin ongelman siitä, millä sanalla pitäisi kutsua sitä raideliikennettä, joka sopisi Espooseen mutta joka ei ole metro. Käsitteiden sekavuus on ongelmallista myös siten, että yleisö ei ymmärrä, mitä tarkoittaa jokin heille vieras sana. Jos haluaa yleisön ymmärtävän mitä tarkoitetaan, pitäisi käyttää käsitteitä jotka yleisöllä on. Mutta kuitenkaan ei pitäisi käyttää yleisön väärin ymmärtämää käsitettä, vaikka se olisikin ainoa käsite, minkä yleisö ymmärtää.
Antero
Eiköhän tämä keskustelun rönsyily ja epätarkkuudet (siis ei täällä Jlf:ssä niin paljon kuin muissa foorumeissa) johdu siitä että näistä kaavoitusasioista ei ole keskusteltu erityisen paljon aikaisemmin. Ennen on pidetty itsestäänselvänä että jokainen kunta niin Helsingin seudulla kuin muuallakin saa kaavoittaa sellaisia alueita kuin huvittaa sellaisia asukkaita varten kuin huvittaa, ja tehtyjä ratkaisuja ei ole voitu/saatu kritisoida.
Nyt kun alkaa kasaantua paineita suunnitella kokonaisvaltaisemmin ja ottaa ilmastonmuutos-asiat ja muut autoliikenteen ongelmat huomioon, niin alkaa esiintyä mitä kummallisempia mielipiteitä niin asiasta kuin asiasta, ja on otettava huomioon että kaikki, korkeasta asemastaan huolimatta, eivät ole mitään ammattilaisia näissä asioissa. Vanhasen mielipide nyt oli yksi monien joukosta.
Minä luotan kuitenkin sellaisten, joilla on enemmän kokemusta itse kaupunkisuunnittelusta, kuten Osmo Soininvaaran, mielipiteiden paikkansapitävyyten todellisuuden kanssa. Yhtä lailla luotan myös esim Antero Alkun ja Mikko Laaksosen mielipiteisiin, mutta en ihan samoista asioista kuin Soininvaaran.
Näiden foorumeiden tarkoitus on ajanvietteen lisäksi että jokainen esittää oman kanstansa miksi joku ratkaisu on hyvä ja joku toinen huono, ja seuraten keskustelua rakentaa oman mielipiteensä asioista. Jokainen voi sitten vaikka oman paikkakuntansa vaikutuskanavia käyttäen tuoda valmiksi ajateltuja mielipiteitään esille päättäjille ,jos katsoo sen tärkeäksi. Täällä Jlf:ssä itsessään ne eivät juuri etene ideatasoa pidemmälle, mutta on hyvä että keskustelu etenee joka tapauksessa.
t. Rainer