Viestiketju: Asumisvalinnat ja joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla

Tässä ketjussa on jotain perin kiusallista. En tiedä johtuuko puuduttavuus siitä, että on harvinaisen epäselvää, mistä keskustellaan, vai siitä, että keskustelu kulkee ympyrää.

On tietenkin johdonmukaista, että joukkoliikennefoorumilla käsitellään joukkoliikenteen ekonomiaa eli sitä, miten ihmisten siirtymisestä saadaan mahdollisimman tehokasta. Ensimmäinen kysymys tietenkin on, pyritäänkö etupäässä vaikuttamaan ihmisten valintoihin vai sopeutumaan niihin. Tästä herää kysymys, mistä preferenssit muodostuvat ja miten niitä voidaan tulkita. Tämä on hankalaa, koska preferenssit ovat aina kompromisseja sen välillä, mitä halutaan ja mitä voidaan saada.

Neliökohtaiset hinnat ovat kaikkialla korkeimmat kaupungin ydinkeskustassa. Hinnan informaatioarvoa on vaikea kiistää; se osoittaa, että ydinkeskusta on eri alueista halutuin ja että useampi asuisi keskellä kaupunkia, jos se vain olisi mahdollista. Tähän on monia syitä. Kuten joku jo totesikin, ihmiset vaihtavat harvemmin asuntoa kuin työpaikkaa. Ydinkeskustassa asuminen tarkoittaa, että työpaikka pysyy kohtuullisesti saavutettavana paljon todennäköisemmin kuin jos asuisi haja-asutusalueella. Tämä on erityisen tärkeää niille pariskunnille, jotka joutuvat joka tapauksessa löytämään kompromissejä maantieteellisen sijoittautumisensa suhteen. Yksin asuville taas muut sosiaaliset suhteet ovat tärkeitä; sosiaalisen verkoston maantieteellinen sijoittuminen on tärkeä asia. Muitakin syitä on - joku arvostaa palveluja, joku toinen kulttuuririentoja, kolmas urbaania sykettä.

Mutta yksilötason lisäksi on tarkasteltava myös makrotasoa. Katsoimmepa sitten taloutta tai kulttuuria, molemmat ovat syntyneet ja kukoistavat nimenomaan kaupungeissa. Miksi? Koska molemmat ovat luonteeltaan vaihtoa. Siksi ei ole yllätys, että maailman rikkaimmat alueet ovat kaikki kaupunkeja, ja useimmiten erittäin tiiviitä sellaisia. Innovaatiot tapahtuvat yliopistoissa, jotka ovat kaupunkeissa; niiden tuotteistaminen tapahtuu kaupungeissa, koska maaseudulla pääoma ei kasaudu riittävällä tavalla. Kaupungeilla on skaalaetu maaseutuun nähden; koska innovaatiot liittyvät nekin vaihtoon, tuottavuuden kasvu, joka mahdollistaa talouskasvun ja joka perustuu nimenomaan innovaatioihin, kaupungeilla on jälleen etusija maaseutuun nähden.

Näistä syistä on typerää tekohengittää maaseutua, sillä sen lopputuloksena kaikilla menee huonommin. Suurena maana Suomen aluepolitiikka on ollut erityisen vahingollista. Ainoa lohtu lienee, että lähitulevaisuudessa maaseudulla ei asu enää kukaan, minkä vuoksi poliittinen paine aluepoliittisille tulonsiirroillekin katoaa. Poliittiselta kannalta Vanhasen ajatus onkin kiintoisa, sillä katoavan maaseuturälssin myötä katoaa keskustalta myös kannatus. Niinpä kannattajia etsitään ideologisista nurmijärveläisistä, jotka pitävät kansankunnan resursseja tuhlaavaa elämäntapaansa perusoikeutenaan.

Sen sijaan tulevaisuuskuvana Vanhasen fundeeraus on ankea. Vanhanen haluaa vähentää vaihtoa - hänen tulevaisuuskuvassaan ihmiset eivät liiku kuin työpaikalta kotiin ja takaisin. Jos vaihto vähenee, ei synny kulttuurillisia tai taloudellisia keskittymiä, jolloin innovaatioketjut katkeavat ja talouskasvu hiipuu. Erityisen penseästi suhtaudun ajatukseen matkailun loppumisesta - siis siihen, että suomalaiset matkailisivat etupäässä kotimaassaan; ulkomaalaisten kohdalla olisi tietenkin ilmeistä, ettei kukaan haluaisi käydä vanhaslaisessa Suomessa, koska kulttuuriton, nurkkakuntainen, köyhä maa ei kiinnostaisi enää ketään.

Kävin hiljattain muuten Kööpenhaminassa, ja olin hieman kateellinen. Siellä sai hieman osviittaa siitä, miten moni asia voisi olla toisin.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Eli oli ihan hyvä, että Sipoosta liitettiin osia Helsinkiin, koska Sipoo ei hyvää kaupunkia halua tuottaa.

Metrorata ei ole hyvän kaupungin mittari. Vai onko kaikkialla muualla kuin Itäväylän, Vuotien ja Kontulantien varrella Helsingissä huonoa kaupunkia?

Kuinka Sipoo edes pystyisi maksamaan metrosta, kun ei siihen pysty Espookaan, jossa on enemmän kuin 10 kertaa Sipoon verran asukkaita. Ja kun Helsinki rakentaa pakkoliitosalueelle seuraavat 20 vuotta, miksi ketään kiinnostaisi muuttaa metrolähiöön vielä kauempana Helsingistä?

Antero

Alunperin kirjoittanut kemkim

Eli oli ihan hyvä, että Sipoosta liitettiin osia Helsinkiin, koska Sipoo ei hyvää kaupunkia halua tuottaa. Tästä paljastui Sipoon oikea luonne. Jotkuthan esittivät, että Sipoo olisi itsekin pystynyt samaan mitä Helsinki, mutta eipä näin ollutkaan.

Näin on. Vaikka pakkoliitos herätti kiivasta keskustelua ja moni pelkäsi kunnallisen itsemääräämisvallan murentuvan, niin lopputulota ajatellen lienee parasta että Helsinki sai vähän lisää tonttimaata itämetron jatkoa ajatellen edullisella paikalla, jonne voi rakentaa kerros- ja rivitalokoteja paisuvalle asukasmäärälleen, ja Sipoo sai pitää suurimman osan niistä maista mitä Helsinki alunperin havitteli, että voi kehitellä omia kulttuurimaisemiaan, pursisatamilla ja golf-kentillä maustettuina. Ei kaupunkia ja maaseutua voi yhdistää vaan ne on pidettävä erilleen, että ihmiset savat selvän käsityksen mitä ne asumisvaihtoehdot käytännössä merkitsevät.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Kuinka Sipoo edes pystyisi maksamaan metrosta, kun ei siihen pysty Espookaan, jossa on enemmän kuin 10 kertaa Sipoon verran asukkaita. Ja kun Helsinki rakentaa pakkoliitosalueelle seuraavat 20 vuotta, miksi ketään kiinnostaisi muuttaa metrolähiöön vielä kauempana Helsingistä?

Parin-kolmen aseman maanpäällinen pidennys lähes asumattomalle alueelle, mitä Sipoon etelä-osat ovat ei maksa kuin 100 miljoonan euron luokkaa ja valtiokin osallistuu kustannuksiin. Tuohon Sipoolla olisi hyvin varaa.

Alunperin kirjoittanut petteri

Parin-kolmen aseman maanpäällinen pidennys lähes asumattomalle alueelle, mitä Sipoon etelä-osat ovat ei maksa kuin 100 miljoonan euron luokkaa ja valtiokin osallistuu kustannuksiin. Tuohon Sipoolla olisi hyvin varaa.

Millä perusteella? Jaa summat asukasluvulla, joka kuvaa kustannusten rasittavuutta kunnalle.

Siksi toiseksi miksi ihmeessä pitäisi käyttää 100 miljoonaa, jos tarvittava tai parempi palvelu on järjestettävissä ilman sitä? Vain siksi, että tästä rahan tuhlaamisesta on tehty itsetarkoitus, jota yritetään perustella katteettomasti esim. ympäristösyillä.

Antero

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Näin on. Vaikka pakkoliitos herätti kiivasta keskustelua ja moni pelkäsi kunnallisen itsemääräämisvallan murentuvan, niin lopputulota ajatellen lienee parasta että Helsinki sai vähän lisää tonttimaata itämetron jatkoa ajatellen edullisella paikalla, ...

Siinäpä se taisi ollakin todellinen syy osakuntaliitokselle - itämetron jatko.

Kuntien ja valtion vastuullisen rahankäytön kannalta metron laajentamisen rajat ovat käytännössä jo tulleet vastaan. Myös liikenteellisesti rajat alkavat paukkua ainakin idän suunnassa. Metroahan ei voi jatkaa Porvooseen asti.

Alunperin kirjoittanut kouvo

Kuntien ja valtion vastuullisen rahankäytön kannalta metron laajentamisen rajat ovat käytännössä jo tulleet vastaan. Myös liikenteellisesti rajat alkavat paukkua ainakin idän suunnassa. Metroahan ei voi jatkaa Porvooseen asti.

Itämetron jatkamisen ainoa vaihtoehto olisi ollut HELI-rata, ja se olis ollut monessa mielessä parempikin vaihtoehto, mutta sen yli on käytännössä pyyhitty henkselit. Turha tässä on jossitella.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Itämetron jatkamisen ainoa vaihtoehto olisi ollut HELI-rata, ja se olis ollut monessa mielessä parempikin vaihtoehto, mutta sen yli on käytännössä pyyhitty henkselit. Turha tässä on jossitella.

Itämeron jatkamiselle hyvä vaihtoehto on Laajaslon raitiotien ja Jokerin (JOukkoliikenteen KEhämäinen Raide Investointi) jatkaminen sekä edelleen haaroittaminen liitosalueella. Palvelee monipuolisemmin ja saadaan enemmän kattavuutta radeliikenteelle. On kilapilukykisemi autoliikenteelle, koska voisi tarjota vaihdotonta yhteyttä myös kehäsuunnille, mihin metro ei tarjoa mitään. Ei maksa niin paljon kuin metro ja vähentää liikenteen energiankulutusta ja päästöjä toisin kuin metro. Voidaan silloin myös toteuttaa sitä liitoksen toista lupausta halutusta pientalorakentamisesta.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Mitä jos lukisit Vanhasen itsensä kirjoituksen Hesarista..

Alunperin kirjoittanut Resiina

Siinä olkaa hyvä

Luettuani tuon Vanhasen puutarhakaupunkimallin viimeisen kannatuspuheenvuoron, pitää valitettavasti todeta että en löytänyt siitä mitään uutta valaisevaa.

Mitä hän mainitsee raitioteistä, niin hänen mielestään tarvitaan raskaiden raideliikenneratkaisujen ohella kevyempiä ja halvempia raitiotieratkaisuja jotka sopivat muuallekin kuin Helsinkiin. Tämä pitää ymmärtää joko Helsingin nykyisiä raitioteitä kevyempiä ratkaisuja (jota epäilen että on edes olemassa) tai että Suomen muihin kaupunkeihin pitäisi rakentaa suurin piirtein sellaisia raitioteitä jollaisia Helsingissä on nyt. Ehkä hän myös tarkoitti että Helsinkiinkin pitäisi rakentaa ennemin raitioteitä metron tms sijaan, mutta se ei todellakaan käy puheenvuorosta ilmi.

Joka tapausksessa Helsingin seutu poikkeaa skaalaeronsa takia niin paljon muusta Suomesta että pienissä kaupungeissa hyväksi koettuja malleja ei voi kopioida tänne, ja että Helsingin paisuttamine autoliikenteestä riippuvaiseksi pikukaupunkien verkostoksi johta vielä pahempiin ongelmiin, koska se lisää aina liikkumistarvetta, päästöjä ja öljyn kulutusta, jos ei raideliikennettä tai muuta sähköistä joukkoliikennettä ole käytettävissä.

Tämän viestin, kuten aikaismpien, pääsanoma oli se, että ihmisten pitää saada vapaasti valita asuinpaikkansa ja mahdollistettava asuminen omakotitaloissa, ja liikkumisesta pitää ensisijaisesti autojen ja bussien huolehtia, ja että työpaikkojen pitäisi muuttaa sinne minne ihmiset asuvat.

Nimenomaan tämä viimeinen vaatimus on sellainen jonka takia en usko malliin. Maailman sivu on ollut niin, että työpaikat ovat päättäneet itse sijoittua minne katsovat että on parasta, ja koska töissä käyminen on lähestulkoon pakko, ihmiset joko muuttavat työpaikkojen läheisyyteen tai kulkevat joka päivä kauempaa niihin töihin. Yrityksen jonka tavoitteena on kasvaa ja menestyä on oltava siellä missä on riittävän paljon ihmisiä tyydyttääkseen työvoimatarpeen. Mielummin liian isolla paikkakunnalla kuin liian pienellä, niin ei tarvitse aina muuttaa. Toki kaivos ja metsäteollisuuden on työvoimakeksittymän sijaan oltava lähempänä raaka-aine-lähdettä, mutta pk-seudun työssäkäyntialueen tapauksessa sellaisista ei nyt ole kysymys.

Vanhasen ihannemallissa, jossa asutaan pikkukaupungeissa pk-seudun ulkopuolella, kaikessa sympaatisuudessan huolimatta, tarjoaa nykyisessä työmarkkinatilanteessa työpaikkoja kodin läheisyydessä vain terveydenhoitoalan ihmisille, jos ei ole valmis jonottamaan vapautuvaa oman koulutuksen/ammattipätevyyden työpaikkaa vuosia tai perustamaan oma yritys. Oman firman pyörittäminen pienessä kaupungissa pääkaupuniseudun ulkopuolella taas ei vähennä matkustamisen tarvetta yhtään enempää, kuin jos olisi varsinaisesti töissä pk-seudulla, koska asiakkaita joutuisi kuitenkin hankkiman sieltä missä on isoja firmoja,eli pk-seudun sisältä. Vanhasen malli toimii vähemmällä liikkumisella jos perheen toinen puoliso jää pysyvästi kotiin, toisen käydessä töissä siellä mistä töitä saa, mutta kahden ansaitsevan aikuisen perhemallissa liikkumistarve hajakeskitysmallissa on pahimmillaan moninkertainen kuin jos perhe asuisi tkehäkolmosen sisäpuolella.

Vanhanen sotkee malliinsa iloisesti myös Tapiolan, Klaukkalan. Lohjan ja Hyvinkään. Yhteistä näillä on ehkä se että niissä on nättejä rivitaloja isoine puutarhoineen, mutta muuten eroavat niin paljon kuin vain voi. Tapiola on ensinnäkin vain 5 km päässä Helsingin keskustasta, eli käytännössä niin lähellä että päivittäisen työmatkan sinne voi vaikka kävellä, jos huvittaa. Tapiola ei myöskään olisi mitään muuta kuin uinuva betoninukkumalähiö ilman Otaniemeä ja Keilaniemeä. Mitä Klaukkalaan tulee niin tämän päivän Hesarin NYT-viikkoliite kertoo osuvasti mikä se on, vaikka juttu oli hieman huumorimielessä tehty. Jutun sanoma oli kuitenkin se, että klaukkalaiset vaikuttajat olivat haastatteluhetkellä Helsingissä töissä, ja Klaukkalasta ei voi ostaa edes talvitakkia, vaan senkin joutuu käydä ostamassa Vantaan Jumbosta, ja että rautatietä sinne ei kunnanjohtaja ikinä halua, koska junan mukana tulevat narkkarit. Eli se siitä Vanhasen kotipaikkakunnasta.

Hyvinkää ja Lohja ovat ainoa näistä keskuksista jotka ansaitsisivat omavaraisen puutarhakaupungin tittelin, tietyin varauksin. Molemmat ovat nimittäin syntyneet teollisuuden ansiosta, ja niissä muualta tulleiden on vaikea työllistyä ellei hyväksy ns "yhden työnantajan paikkakunnan" haitat. Näistä Hyvinkääläisten on helpompi järjestää asioitaan jos työpaikka lähtee alta, koska junalla pääsee, toki ympäristöä ajatellen täysin väärällä tavalla, töiden ääreen Helsinkiin.

Sen kanssa olen Vanhasen kanssa samaa mieltä että raideliikenne parantaa liikenteen sujuvuutta, ja se on yksi sen tärkeimmistä eduista, ja että Suomeen pitäis luoda yhtenäinen joukkoliikennelippujärjestelmä.

Autoveromuutosten ja autoteollisuden mahdollisuuksiin vähentää hiilidioksidipäästöjä en usko niin optimistisesti kuin Vanhanen. Autoveromuutos siirsi ostajien kiinnostuksen vain kalliimpiin autoihin, ja nekin jotka ostivat vähemmän kuluttavia, ulosmittaavat hyödyn ajamalla enemmän. Autojen aiheuttamiin päästöihin eivät mitkään moottoritekniikan uutudet vaikuta elleivät ihmisten ajotavat muutu. Autoihin pitäisi asentaa tehorajoittimet, mutta yksikään politikko ei uskalla tosissaan ehdottaa sitä.

t. Rainer