Asumisvalinnat ja joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla

Itämeron jatkamiselle hyvä vaihtoehto on Laajaslon raitiotien ja Jokerin (JOukkoliikenteen KEhämäinen Raide Investointi) jatkaminen sekä edelleen haaroittaminen liitosalueella.

Koska Sipoon metron aikaansamiseksi ei ole lapio vielä heilunut, niin tämäkin vaihtoehto, vaikka se ei heti ensimmäisenä mieleen tullut, kannattaa ihan tosissaan selvittää. Ei se edellytä edes Laajasalon kytkemistä siihen vaan pelkkä Jokerikin riittää aluksi.

t. Rainer
 
hänen mielestään tarvitaan raskaiden raideliikenneratkaisujen ohella kevyempiä ja halvempia raitiotieratkaisuja jotka sopivat muuallekin kuin Helsinkiin. Tämä pitää ymmärtää joko Helsingin nykyisiä raitioteitä kevyempiä ratkaisuja (jota epäilen että on edes olemassa) tai että Suomen muihin kaupunkeihin pitäisi rakentaa suurin piirtein sellaisia raitioteitä jollaisia Helsingissä on nyt.

Eiköhän tuo pitäne lukea " kevyempiä ja edullisempia ratkaisuja eli raitiotieratkaisuja". Minusta tuossa ei ratkaisujen laatuun oteta kantaa muuten kuin että ne ovat metroa kevyempiä, mikä tarkoittaa suurin piirtein skaalaa maa–taivas. "Muualle kuin Helsinkiin" on viittaus raskaan raideliikenteen soveltumattomuuteen muualle kuin Helsinkiin, ei Helsingin raitioteihin.

Eihän Helsingin raitioteitä kevyempiä ratkaisuja ole mahdollista tehdä, kun Helsingin raitioteitä on suunniteltu mahdollisimman kevyin perustein...

Disclaimer: minusta lähijunaliikennettä tulee kehittää myös muualla kuin Helsingissä, mutta kokonaan uusien lähijunaratojen rakentaminen muualle on erittäin epätodennäköistä. Lisäraiteet ovat eri asia. Niille sentään on aika kattavat tilavaraukset.
 
Jokerin haaroittaminen ei tuo liitosalueelle mitään etua. Vain vaihdollisen raideliikenneyhteyden tärkeimpään suuntaan, Helsingin keskustaan.

Jokeri on hyvä kehäratikkana, tai mahdollisesti jatkettuna hiukan Itiksen eteläpuolelle. Sipoo tarvitsee ehdottomasti nopean metron, se yhdistää tehokkaasti, hiukan kuin RER A, mutta paremmin pk-seudun poikittain Helsingin keskustan kautta.
 
Itämeron jatkamiselle hyvä vaihtoehto on Laajaslon raitiotien ja Jokerin (JOukkoliikenteen KEhämäinen Raide Investointi) jatkaminen sekä edelleen haaroittaminen liitosalueella. Palvelee monipuolisemmin ja saadaan enemmän kattavuutta radeliikenteelle. On kilapilukykisemi autoliikenteelle, koska voisi tarjota vaihdotonta yhteyttä myös kehäsuunnille, mihin metro ei tarjoa mitään. Ei maksa niin paljon kuin metro ja vähentää liikenteen energiankulutusta ja päästöjä toisin kuin metro. Voidaan silloin myös toteuttaa sitä liitoksen toista lupausta halutusta pientalorakentamisesta.
Mitäs jos käytettäisiin Heli-Radan varaus + varaus lisäraiteille pääradan länsipuolella Malmilta etelään pikaratikalle?
 
Välimerkkierotiikkaa, mutta eikö tuo tarkalleen ottaen tarkoittanut "Joukkoliikenteen kehämäinen runkolinja" (siten, että i-kirjaimella ei ole varsinaista vastinetta akronyymissä)?
Esittämäni selitys Jokeri-sanalle löytyy Anssi Joutsiniemen kirjasta Ei kenenkään Helsinki. Itselläni ei ole alkuperäistä Jokerisuunnitelmaa, joten en voi tarkistaa siitä.

Antero
 
Jokerin haaroittaminen ei tuo liitosalueelle mitään etua. Vain vaihdollisen raideliikenneyhteyden tärkeimpään suuntaan, Helsingin keskustaan.
Jos liitosalueelle tulee 50.000 ihmistä, arvelen heidän matkoistaan suuremman osan suuntautuvan kehämäisesti kuin keskustaan. Sillä kantakaupunkiin ei tule mm. uusia työpaikkoja tuollaiselle ihmismäärälle. Uusia työpaikkoja toki tulee, mutta niin tulee myös uusia asukkaita Kalasatamaan ja Jätkään. Onhan jo vuosikymmenet liikenteen kasvu tapahtunut kehäsuunnilla keskustaan suuntautuva polkiessa paikoillaan. Koska kantakaupunki ei ole kasvanut. Ja tämän vuoksi nimenomaan metro voi muodostaa suurimmalle osalle tuplavaihtotarpeen, ja sitten otetaankin mieluiten auto.

Sipoo tarvitsee ehdottomasti nopean metron, se yhdistää tehokkaasti, hiukan kuin RER A, mutta paremmin pk-seudun poikittain Helsingin keskustan kautta.
Hyvä kun ymmärrät metron ongelman sen hitautena niin pitkillä matkoilla, minkä vuoksi tarvitaan mieluummin nopea metro, kuten paikallisjunat. Siksipä Temen ehdotuksessa onkin ideaa.

Antero
 
Välimerkkierotiikkaa, mutta eikö tuo tarkalleen ottaen tarkoittanut "Joukkoliikenteen kehämäinen runkolinja" (siten, että i-kirjaimella ei ole varsinaista vastinetta akronyymissä)?
Esittämäni selitys Jokeri-sanalle löytyy Anssi Joutsiniemen kirjasta Ei kenenkään Helsinki. Itselläni ei ole alkuperäistä Jokerisuunnitelmaa, joten en voi tarkistaa siitä.

Vaan jos Jokeri onnistuu hyvin ja tulee tunnetuksi myös Suomen ulkopuolella, ei kansainvälisesti kirjoitettu Joker ole lainkaan huono nimi. Kyllähän Helsingin kokoisessa autoistuneessa kaupungissa pitää olla nk. villi linja paikkaamassa muuten kohtalaista joukkoliikennettä. Tällä linjalla voidaan sitten nokitella muiden kaupunkien joukkoliikennettä ihan oikeasti.
 
Illan TV1:n uutisissa oli kiintoisaa tietoa. Kansalaiset ovat pääministerin esittämien puutarhakaupunkiajatusten kannalla, sekä perheelliset että sinkut. Ja käytetyt katumaasturit eivät bensakoneella mene kaupaksi enää ollenkaan, mutta pikkuautoja saa jonottaa kuukausikaupalla.

Pääministerin ideoita vastustaneet poliitikot taitavat edustaa muita kuin äänestäjiään kun he vakuuttelevat kerrostalolähiöiden autuutta ja väittävät autoverouudistuksen lisänneen vain isojen autojen ostohalua. Samaa henkeähän on löytynyt täältäkin.

Asumistoiveita oli selvittänyt Taloustutkimus, eli kyse ei ollut mistään lehdistön mielipidemuokkauksesta, jossa etsitään muutama yksittäinen henkilö ja julkaistaan ne vastaukset, jotka tukevat lehden linjaa. Autokaupan tunnelmia oli kysytty useasta autoliikkeestä.

Itse en ole ollut halukas uskomaan väitteeseen siitä, että kaikki haluavat omakotitaloon. Uutisten perusteella niin näyttäisi kuitenkin olevan, eikä se ole ihan ainoa tilastotieto joka tällaista ajatusta tukee. Mutta jos näin on, silloin on realismia pohtia, miten nämä toiveet ja kestävä liikenne- ja kaupunkirakenne saadaan mahdollisimman hyvin yhdistetyksi.

Autoakaupan tiedot ovat rohkaisevia. Autokysyntään vaikuttaa varmasti myös korkealla käynyt öljyn hinta. Mutta oli syy mikä hyvänsä, kehitys on ainakin oikeaan suuntaan.

Antero
 
Illan TV1:n uutisissa oli kiintoisaa tietoa. Kansalaiset ovat pääministerin esittämien puutarhakaupunkiajatusten kannalla, sekä perheelliset että sinkut.
Kävin vilkaisemassa kyselyn, siinä kysyttiin mielipidetä Vanhasen esittämään puutarhakaupunkiin jossa työpaikat ja palvelut ovat lähellä. Mielenkiintoinen jatkokysymys olisi ollut, että haluatko asua puutarhakaupungissa kun palvelut ja työpaikat eivät ole siellä.

Mutta voihan se toki olla niin että löytäisin puutarhakaupungista unelmieni työpaikan jossa yhdistyy vähäiset vastuut ja olematon työpanos, suureen palkkaan ja arvostukseen.
 
Kävin vilkaisemassa kyselyn, siinä kysyttiin mielipidetä Vanhasen esittämään puutarhakaupunkiin jossa työpaikat ja palvelut ovat lähellä. Mielenkiintoinen jatkokysymys olisi ollut, että haluatko asua puutarhakaupungissa kun palvelut ja työpaikat eivät ole siellä.

Mutta voihan se toki olla niin että löytäisin puutarhakaupungista unelmieni työpaikan jossa yhdistyy vähäiset vastuut ja olematon työpanos, suureen palkkaan ja arvostukseen.

Kyllä minäkin asuisin mielelläni vaikkapa Kensingtonissa, joka on puutarhakaupunki; miksen myös Kaivopuistossa tai Eirassa tai Kulosaaressa, jotka ovat myös puutarhakaupunkeja. Sen sijaan en asuisi ikimaailmassa esimerkiksi Keravalla tai Klaukkalassa tai Nurmijärvellä, jotka eivät ole puutarhakaupunkia nähneetkään. Ne ovat sattumanvaraisia taajamia, eivät puutarhakaupunkeja.

Nerokasta puutarhakaupungissa on se, ettei sillä ole mitään vastinetta suomalaisessa todellisuudessa, näitä muutamaa paikkaa lukuunottamatta. Mutta se kuulostaa hyvältä. Se on maaltamuuttajasukupolven fantasia turvallisesta, häiriöttömästä, monokulttuurisesta, ihonväriltään valkoisesta, ongelmattomasta, töhryttömästä, mielikuvituksettomasta asuinpaikasta, joka sijaitsee metsässä ('luonnon lähellä'). Jostain syystä suomalaisilla on taipumus uskoa, että se mikä on piinannut heitä jo vuosisatojen ajan ('luonto'), onkin itse asiassa hänen paras ystävänsä. Tämä mystinen kaipuu metsään onkin yksi suomalaisen kaupunkisuunnittelun pahimmista vihollisista.
 
Se on maaltamuuttajasukupolven fantasia turvallisesta, häiriöttömästä, monokulttuurisesta, ihonväriltään valkoisesta, ongelmattomasta, töhryttömästä, mielikuvituksettomasta asuinpaikasta, joka sijaitsee metsässä ('luonnon lähellä').

Yhdysvalloissahan on vuosikymmeniä ollut trendi se, että valkoihoiset pakenevat kaupunkien keskustoista omakotitaloja täynnä oleviin kaukaisiin nukkumalähiöihin päästäkseen pakoon väärän värisiä ihmisiä ja koettua turvattomuuden tunnetta. Nyt trendi on tosin kääntynyt ja keskustat ovat yhä suositumpia asuinpaikkoja, kun niitä on saatu rauhoitettua. Pitäisikö pikemminkin selvittää, miksi ihmiset eivät pidä kerrostaloissa asumisesta nykyisellään kuin automaattisesti vain antaa periksi ja antaa väelle omakotitalot? Ongelma voi olla ihan joku muu kuin asumismuoto, esimerkiksi turvattomuuden tunne tai laadun puuttuminen kerrostaloista eli mielikuva huonosta asumisesta, joka on luotu 1970-luvun kerrostalorakentamisella. Oikeasti kerrostaloasuminen voisi olla paljon parempaakin, ihmiset eivät vain osaa kuvitella, että se voisi olla mitään nykyistä parempaa ja siksi haikailevat omakotitaloa, vaikka eivät välttämättä sellaista haluaisikaan asumismuotona, mutta ajattelevat siellä olevan rauhallista.

Tulee myös luoda tulevaisuuden kaupunkia. Jos nykyiset suuret ikäluokat ja vanhempi väki omakotitaloa haikaileekin, niin nuoremmat ihmiset ovat paremmin sopeutuneet jo kaupunkikulttuuriin ja eivät halua asua syrjäisillä omakotialueilla, vaan urbaanisti kerrostalossa tai rivitalossa. Heillehän nämä kaupungit jäävät vanhemman väen sijaan, joten kaupunkia tulisi suunnitella heidän asumistoiveidensa mukaiseksi.
 
Ihan turha on kepulaisten jeesustella millään puutarhakaupungilla. Siellä missä kepu hallitsee on hajakaavoitettua klooni-Kannustaloa.

Syy, miksi Antero Alku ja kepu vastustavat Helsingin liikennehankkeita on aivan ilmeinen. Se raha on heidän mielestään poissa tärkeämmistä asioista, kuten maaseudun erilaisista tekohengityshankkeista.

Kannattaa ottaa järki käteen: Antero Alku ja kepu myyvät unelmaa, jota ei ole oikeasti olemassa: sähköautoa ja puutarhakaupunkia. Jokainen käsittää, että yhdyskuntasuunnittelua ei voida perustaa Matti "meidän Matti" kepu-Vanhasen teoreettiselle sähköautolle ja hajottamalla rakennetta ympäri Uuttamaata "puutarhakaupunkeihin". Tällainen levittäminen (propagandatermi on hajakeskitys) on aivan toteutuskelvoton ajatus ja johtaa vain ja ainoastaan yksityisautoilun lisääntymiseen.

Kun katsoo näitä kepulaisia kuntia ympäri maata, niin voi todeta, että betonia on roiskittu siellä vielä rumemmin tai vähintään yhtä rumasti kuin pk-seudulla. Siilinjärvi ja Lapua ovat oikein hyviä (rumia) esimerkkejä sellaisista.

Keskustan panos Helsingin kehittämiseen on ollut, on ja tulee olemaan, että Helsingin voimaa kasvukeskuksena tulee heikentää ja tärkeät raideliikennehankkeet tulee torpata ja raha ohjata pekkaroinnilla tiehankkeisiin. Pekkarinenhan pekkaroi viime vuonna kehäradan rahaa Keski-Suomeen, omaan vaalipiiriinsä tiehankkeisiin.

Ehkä olisi Helsingille parempi, jos keskustalaiset poliitikot menisivät stadista sähköautolla sinne puutarhakaupunkiin.
 
Viimeksi muokattu:
Kannattaa ottaa järki käteen: Antero Alku ja kepu myyvät unelmaa, jota ei ole oikeasti olemassa: sähköautoa ja puutarhakaupunkia.
Keskusta+Antero sitä ja tätä. Eikä voisi jo vähän jäitä pistää hattuun? Eiköhän ole yleisesti tiedossa, että Antero Alku yrittää myydä halvepaa ja paremmin palvelevaa pikaraitiotietä, joka vähentäisi yksityisautoilua (niin sähkö, kuin bensalla toimivaa).
 
Vaikea uskoa, varsinkin kun kuuntelee Vanhasen juttuja.
Betonipuolue-termillä halutaan demonisoida tiivis yhdyskuntarakenne.
 
Takaisin
Ylös