Asumisvalinnat ja joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla

petteri · 20 Syyskuu 2008

kemkim sanoi:
Yhdysvalloissahan on vuosikymmeniä ollut trendi se, että valkoihoiset pakenevat kaupunkien keskustoista omakotitaloja täynnä oleviin kaukaisiin nukkumalähiöihin päästäkseen pakoon väärän värisiä ihmisiä ja koettua turvattomuuden tunnetta. Nyt trendi on tosin kääntynyt ja keskustat ovat yhä suositumpia asuinpaikkoja, kun niitä on saatu rauhoitettua. Pitäisikö pikemminkin selvittää, miksi ihmiset eivät pidä kerrostaloissa asumisesta nykyisellään kuin automaattisesti vain antaa periksi ja antaa väelle omakotitalot?

Väite, etteivät ihmiset eivät yleensä ottaen pidä kerrostaloissa asumisesta ei pidä paikkaansa Euroopassa eikä Suomessakaan.

Paras mittari ihmisten asumismuotojen arvostukselle on raha eli asuntojen hinnat. Hyvin suuri osassa Euroopan kaupungista kalleimmat asunnot ovat kaupunkien keskustoissa, jotka ovat tiheästi rakennettua korttelikaupunkia. Toisaalta halvimmat asunnot ovat lähiöiden kerrostaloissa. Tämä ilmiö on minusta havaittavissa yhtä hyvin Pariisissa, Helsingissä, Tampereella kuin Mikkelissäkin.

Minusta vaikuttaa siltä, että ihmiset eivät pidä asumisesta kerrostaloissa alueilla, jotka on rakennettu löysästi ja lähiömaisesti. Toisaalta, kun rakennetaan riittävän tiheästi ja ei-lähiömäisesti asukkaat pitävät kerrostaloympäristöstä.

Jostain syystä kaupunkisuunnittelussa on viime vuosikymmeninä lähdetty siitä, että kerrostaloalueilla pitää olla ihan tolkuttomasti vajaakäyttöistä tilaa. Niinkuin se, että joka paikassa näkyy hoitamatonta pusikkoa parantaisi asuinympäristöä.

Ihmiset tarvitsevat puistoja ja pihoja, mutta minusta viime vuosikymmenten kaupunkisuunnittelussa on menty metsään ylipuistottamalla ja ylipihoittamalla asuinalueet. Vallalla on ollut ajatus, että suuret puistot ja pihat luovat automaattisesti paremman asuinkokemuksen. Mutta ei se noin mene.

Varsinkin kerrostaloalueilla puistoilla, pihoilla ja virkistysalueilla on asuinlaadun mukainen optimi ja minusta tuo optimi on aika lähellä Etu-Töölön asumis- ja puistorakennetta.

1930-luvun kaupunkisuunnittelu on tuottanut paljon hyviä asuinalueita. Kerrostaloalueiden kaavoituksessa pitäisi uskaltaa ottaa mallia hyvästä kaupunkiympäristöstä. Toki ongelmana 1930-luvun malliin rakentamisessa ovat autopaikat.

Antero Alku · 20 Syyskuu 2008

petteri sanoi:
Väite, etteivät ihmiset eivät yleensä ottaen pidä kerrostaloissa asumisesta ei pidä paikkaansa Euroopassa eikä Suomessakaan.

Paras mittari ihmisten asumismuotojen arvostukselle on raha eli asuntojen hinnat. Hyvin suuri osassa Euroopan kaupungista kalleimmat asunnot ovat kaupunkien keskustoissa, jotka ovat tiheästi rakennettua korttelikaupunkia. Toisaalta halvimmat asunnot ovat lähiöiden kerrostaloissa.

Olen samaa mieltä väitteestäsi, mutta kuvaamasi mittari hinnoista pikemminkin kumoaa kuin tukee väitettä. Sillä kantakaupungin kerrostalon ja esikaupungin kerrostalon välillä ei muutu rakennuksen tyyppi, vaan muuttujia ovat hinta ja sijainti.

Itsekin vetoan usein siihen, että kalleimmat hinnat ovat kantakaupungissa ja siellä on pääasiassa vain kerrostaloja. Mutta vielä kalliimpaa on Eirassa Engelin aukion ympärillä. Se alue ei muistuta Töölöä eikä Jakomäkeä. Kun verrataan rakennustapaa, sijaintia ja hintaa Engelinaukion seudun ja muun Eiran välillä, ennallaan pysyy sijainti, muuttujia ovat hinta ja rakentamistapa. Mikä osoittaa, että ihmiset arvostavat ja maksavat enemmän pienimittakaavaisesta rakentamisesta kuin varsinaisesta kerrostalosta.

Jos jatketaan hintojen, sijainnin ja rakennustavan vertailua, päädytään kyllä väistämättä siihen, että samalla sijainnilla maksetaan ja siis arvostetaan enemmän pienimuotoista rakentamista kuin kerrostaloja, mikä johtaa siihen, että hintamittari tukee ihmisten haluttomuutta kerrostaloista. Mutta ei pidä yleistää, että se koskee kaikkia.

Tehtävähän on tuottaa kysyntään oikeassa suhteessa eri asumismuotoja SELLAISINA kuin ihmiset haluavat. Tällä tarkoitan sitä, että tiiviiseen rakentamiseen pitäisi lisätä sellaisia piirteitä, joiden vuoksi pientaloihin mennään ja päin vastoin. Eli siten tyydytettäsiin todellisia tarpeita, ei mahdollisesti täysin väärinymmärrettyjä tarpeita.

Antero

petteri · 20 Syyskuu 2008

Antero Alku sanoi:
Sillä kantakaupungin kerrostalon ja esikaupungin kerrostalon välillä ei muutu rakennuksen tyyppi, vaan muuttujia ovat hinta ja sijainti.

Toki sijainnilla on merkitystä. Mutta se ei ole ainoa selittävä tekijä. Kantakaupungin ja lähiöiden asuinympäristön ero on minusta tärkeä selittävä tekijä. Kantakaupungin rakenne tuottaa parempaa asumista kuin lähiöt.

Antero Alku sanoi:
Mutta vielä kalliimpaa on Eirassa Engelin aukion ympärillä. Se alue ei muistuta Töölöä eikä Jakomäkeä. Kun verrataan rakennustapaa, sijaintia ja hintaa Engelinaukion seudun ja muun Eiran välillä, ennallaan pysyy sijainti, muuttujia ovat hinta ja rakentamistapa. Mikä osoittaa, että ihmiset arvostavat ja maksavat enemmän pienimittakaavaisesta rakentamisesta kuin varsinaisesta kerrostalosta.

Jos jatketaan hintojen, sijainnin ja rakennustavan vertailua, päädytään kyllä väistämättä siihen, että samalla sijainnilla maksetaan ja siis arvostetaan enemmän pienimuotoista rakentamista kuin kerrostaloja, mikä johtaa siihen, että hintamittari tukee ihmisten haluttomuutta kerrostaloista. Mutta ei pidä yleistää, että se koskee kaikkia.

On totta, että euroopan suurkaupunkien absoluuttisesti kalleimmat alueet ovat hyvin tiheän kaupungin sisässä olevia löysästi rakennettuja saarekkeita.

Kysehän on siitä, että ihmiset arvostavat sekä tiheää kantakaupunkimaista asuin-, palvelu- ja puistorakennetta että pientalomaista ympäristöä. Nuo molemmat yhdistyvät kuitenkin vain muutamissa poikkeusalueissa, kuten Kaivopuistossa ja Eirassa Engelinaukiolla. Noilla alueilla maksetaan sitten korkeimmat hinnat. Ilman ympärillä olevaa tiheää kaupunkia nuo alueet eivät olisi ekslusiivisia.

Vaikka sinänsä Wanhan Eirankin rakennustiheys lienee ainakin löysästi rakennetun lähiön luokkaa.

Antero Alku sanoi:
Tehtävähän on tuottaa kysyntään oikeassa suhteessa eri asumismuotoja SELLAISINA kuin ihmiset haluavat. Tällä tarkoitan sitä, että tiiviiseen rakentamiseen pitäisi lisätä sellaisia piirteitä, joiden vuoksi pientaloihin mennään ja päin vastoin. Eli siten tyydytettäsiin todellisia tarpeita, ei mahdollisesti täysin väärinymmärrettyjä tarpeita.

Kaivopuiston alue on suomalaisen asumisen unelma. Lähellä palveluita, pientaloja, pihoja, hoidettu ympäristö, paljon puistoja lähellä. Tuosta voidaan tehdä johtopäätös, että rakennetaan lisää Kaivopuistoa, niin ihmiset saavat mitä haluavat.

Mutta Kaivopuiston monistaminen ei onnistu ilman että monistetaan ympäristöä, jonka sisällä se sijaitsee. Kaupungin sisällä olevat saarekkeet ovat erikoisuuksia, joita ei voi tuottaa laajassa mittakaavassa.

Antero Alku · 20 Syyskuu 2008

Kosmopoliitta sanoi:
Nerokasta puutarhakaupungissa on se, ettei sillä ole mitään vastinetta suomalaisessa todellisuudessa, näitä muutamaa paikkaa lukuunottamatta. Mutta se kuulostaa hyvältä. Se on maaltamuuttajasukupolven fantasia turvallisesta, häiriöttömästä, monokulttuurisesta, ihonväriltään valkoisesta, ongelmattomasta, töhryttömästä, mielikuvituksettomasta asuinpaikasta, joka sijaitsee metsässä ('luonnon lähellä').

Taidat kuitenkin erehtyä. Puutarhakaupunkeja kuten Kulosaarta ei ollut tekemässä mikään maaltamuuttajasukupolvi. Sellaista ei tainnut edes sata vuotta sitten varsinaisesti ollakaan. Suomalaisia puutarhakaupunkeja ovat olleet ideoimassa oppineet kaava-arkkitehdit.

Meidän päiviemme haja-asutus ei ole puutarhakaupunkia eikä kaupunkia ollenkaan. Sitä ei ole kukaan ideoinut eikä kaavoittanut, vaan sen on annettu syntyä jääräpäisen kaupunkikaavoituksen seurauksena. On aivan oikein puuttua siihen, että kaavoittamalla rakennusliikkeiden tai raskasraidefanaatikkojen ehdoilla rakentajien näkökulmasta hyvää kaupunkia, synnytetään kaupunkirakenteen ulkopuolelle haja-asutusta, koska se on ainoa keino jolla ihmiset saavat edes osan toiveistaan toteutetuksi.

teme sanoi:
Mielenkiintoinen jatkokysymys olisi ollut, että haluatko asua puutarhakaupungissa kun palvelut ja työpaikat eivät ole siellä.

Eiköhän tuohon jo ole vastaus toteutuneesta käyttäytymisestä. Vaikka meillä ei ole edes puutarhakaupunkia vaan haja-asutusta, sekin on mennyt kaupaksi. Siis ilman työpaikkoja ja palveluita.

En usko, että kovin moni haluaa asua kaukana ja ilman palveluita. Eikö tästä osoita sekin, että Helsingin pientaloalueet ovat varsin haluttuja.

Antero

petteri · 20 Syyskuu 2008

Antero Alku sanoi:
Meidän päiviemme haja-asutus ei ole puutarhakaupunkia eikä kaupunkia ollenkaan. Sitä ei ole kukaan ideoinut eikä kaavoittanut, vaan sen on annettu syntyä jääräpäisen kaupunkikaavoituksen seurauksena. On aivan oikein puuttua siihen, että kaavoittamalla rakennusliikkeiden tai raskasraidefanaatikkojen ehdoilla rakentajien näkökulmasta hyvää kaupunkia, synnytetään kaupunkirakenteen ulkopuolelle haja-asutusta, koska se on ainoa keino jolla ihmiset saavat edes osan toiveistaan toteutetuksi.

Haja-asutus on päässyt leviämään, koska Suomessa ei ole käytännössä kunnollisia rajoituksia mihin saa rakentaa. Haja-asutuksen muodostuminen on poliittinen valinta, jonka käyttövoimana ovat kuntien suuri kaavoitusvapaus ja perusrakennusoikeus.

Antero Alku sanoi:
Eiköhän tuohon jo ole vastaus toteutuneesta käyttäytymisestä. Vaikka meillä ei ole edes puutarhakaupunkia vaan haja-asutusta, sekin on mennyt kaupaksi. Siis ilman työpaikkoja ja palveluita.

Hajautettu pientaloasuminen on asuntojen hintojen perusteella varsin huonosti arvostettua. Tuote käy kaupaksi halvan hinnan ansiosta, muita syitä tuskin on. Hyvän asuinympäristön luominen maksaa ja haja-asutuksessa ei tuota hintaa tule asunnolle ostovaiheessa. Haja-asumisessa kyllä tulee pitemmän ajan kuluessa maksettavaksi erilaisina epäsuorina kuluina, joista osan maksaa asunnon ostaja ja yhteiskunta.

Kun haja-asutus selkeästi tuottaa huonoa asumista, miksi hajarakentamista ei vaan kielletä?

Antero Alku · 20 Syyskuu 2008

petteri sanoi:
Kaivopuiston alue on suomalaisen asumisen unelma. Lähellä palveluita, pientaloja, pihoja, hoidettu ympäristö, paljon puistoja lähellä. Tuosta voidaan tehdä johtopäätös, että rakennetaan lisää Kaivopuistoa, niin ihmiset saavat mitä haluavat.

Mutta Kaivopuiston monistaminen ei onnistu ilman että monistetaan ympäristöä, jonka sisällä se sijaitsee. Kaupungin sisällä olevat saarekkeet ovat erikoisuuksia, joita ei voi tuottaa laajassa mittakaavassa.

Niin, tähän on vain yksi keino. On synnytettävä lisää niitä palveluiden ja työpaikkojen keskittymiä, joiden lähiympäristöön voidaan rakentaa lisää kaivopuistoja. Onhan tämäntapaista tehtykin, esimerkiksi Kuopiossa. Eikö pääministeri juuri tästä rakenteesta puhunut? (Ja meneehän Kuopioonkin rautatie.

)

Olennaista tietenkin on, että näitä rakenteita suunnitellaan kestävän liikenteen lähtökohdista, ei Landbon tai Karhusaaren tapaan puhtaasti henkilöautoilun perusteella. Minusta itse asiassa Kulosaaren asemakaavaluonnos sadan vuoden takaa on varsin hyvä esimerkki. Sitä ei koskaan toteutettu, eikä vastaavaa ole tehty muuallekaan.

Petteri sanoi:
Haja-asutus on päässyt leviämään, koska Suomessa ei ole käytännössä kunnollisia rajoituksia mihin saa rakentaa. Haja-asutuksen muodostuminen on poliittinen valinta, jonka käyttövoimana ovat kuntien suuri kaavoitusvapaus ja perusrakennusoikeus.

Tästä olen eri mieltä. Ei haja-asutusta synny, jos ihmisille on tarjolla parempia vaihtoehtoja. Betonilähiö ei ole parempi vaihtoehto, ei myöskään Eiranrannan tyyppinen lähiötalojen rakentaminen kantakaupunkiin. Jos haja-asutus kategorisesti kiellettäisiin, sitä ei tietenkään voisi syntyä. Mutta se on vähän samanlainen tilanne kuin jos ruuhka Kehä 1:llä estetään sulkemalla tie. Ei se ole ratkaisu huonon liikennesuunnittelun seurauksiin, kuten haja-asutuksen kieltäminen ei ole ratkaisu huonon kaavoituksen seurauksiin.

Antero

petteri · 20 Syyskuu 2008

Antero Alku sanoi:
Tästä olen eri mieltä. Ei haja-asutusta synny, jos ihmisille on tarjolla parempia vaihtoehtoja. Betonilähiö ei ole parempi vaihtoehto, ei myöskään Eiranrannan tyyppinen lähiötalojen rakentaminen kantakaupunkiin. Jos haja-asutus kategorisesti kiellettäisiin, sitä ei tietenkään voisi syntyä. Mutta se on vähän samanlainen tilanne kuin jos ruuhka Kehä 1:llä estetään sulkemalla tie. Ei se ole ratkaisu huonon liikennesuunnittelun seurauksiin, kuten haja-asutuksen kieltäminen ei ole ratkaisu huonon kaavoituksen seurauksiin.

Minusta haja-asutusta ja hajakaavoitusta syntyy nyky-yhteiskunnassa suurten kaupunkien ympäristöön hallitsemattomasti, jos sen muodostumista ei estetä.

Kyse on asumisen hinnanmuodostuksesta. Hyvän kaupunkiympäristön luominen maksaa ja haja-asutuksessa ei tuota hintaa tule asunnolle ostovaiheessa. Haja-asumisessa kyllä tulee pitemmän ajan kuluessa maksettavaksi erilaisina epäsuorina kuluina, joista osan maksaa asunnon ostaja ja osan yhteiskunta.

Hajautunut asuminen on suorilta investointikustannuksiltaan niin edullista, että se houkuttaa, jos sitä ei hallinnollisesti rajoiteta. Kyse vähän samanlaisesta tilanteesta kuin ilman tai ympäristön suojelumääräyksissä. Niin kauan kuin tuottajalle on edullisempaa saastuttaa ilmaa tai ympäristöä kuin puhdistaa päästöt ja toiminta sallitaan, tuottajat saastuttavat.

Hajautunut asuminen on yhdyskuntarakennesaastetta, jonka leviäminen pitää pysäyttää hallinnollisesti.

Kolli · 20 Syyskuu 2008

Joo, Kuopioon menee rautatie, mutta sepä ei palvele paikallista joukkoliikennettä mitenkään. Meneehän Helsinkiinkin rautatie. Ratikoita ja busseja ei siis tarvita.

Tällä sivulla blogi Kuopion kaavoituksesta, johon kuuluu edelleen puutalojen purkaminen ja uutena ideana osan historiallisesta kauppahallista (sic!) purkaminen "kehityksen" nimissä, jotta saadaan sisäänkäynti parkkiluolaan.

http://hotanenka.blogspot.com/
http://hotanenka.blogspot.com/2006/07/risut-ja-ruusut.html

Ja nimenomaan se hajanainen rakentaminen on sitä hajakaavoitusta, en ole vielä nähnyt esimerkkiä, mitä se todella tarkoittaisi.

Sähköautoa odotellessa.

Antero Alku · 20 Syyskuu 2008

Kolli sanoi:
Joo, Kuopioon menee rautatie, mutta sepä ei palvele paikallista joukkoliikennettä mitenkään.

Se, ettei Kuopion ympäristössä ole paikallisjunia, ei ole mitenkään Kuopion kaupungin hallinnassa, jos et sattunut tietämään.

Kolli sanoi:
Meneehän Helsinkiinkin rautatie. Ratikoita ja busseja ei siis tarvita.

Onhan niitä ollut jo vuosikymmeniä sitten, jotka ovat kuvitelleet näin. Onneksi he eivät ole unelmiaan päässeet toteuttamaan, vaikka metro rakennettiinkin.

Kolli sanoi:
Tällä sivulla blogi Kuopion kaavoituksesta, johon kuuluu edelleen puutalojen purkaminen ja uutena ideana osan historiallisesta kauppahallista (sic!) purkaminen "kehityksen" nimissä, jotta saadaan sisäänkäynti parkkiluolaan.

Miten tämä liittyy uusien alueiden rakentamiseen Kupiossa?

Antero

Antero Alku · 20 Syyskuu 2008

petteri sanoi:
Kyse on asumisen hinnanmuodostuksesta. Hyvän kaupunkiympäristön luominen maksaa ja haja-asutuksessa ei tuota hintaa tule asunnolle ostovaiheessa.

Aivan. Asuntotuotannon hinta kuluttajalle muodostuu kahdella tavalla asuntotuotannon organisoinnista riippuen. Rakennusliike minimoi kustannukset ja laadun ja maksimoi myyntikatteen. Omakotirakentaja maksimoi asumisen laadun suhteessa rakennuskustannuksiin, jotka sekin pyrkii minimoimaan.

Hyvän kaupunkiympäristön luominen ei ole rakennusliikkeelle kannattavaa, koska siihen satsaaminen tuottaa huonommin kuin talojen rakentaminen. Omakotirakentaja puolestaan ei pääse suunnittelemaan asemakaavoja kuten rakennusliikkeet, koska kaavoja ei tehdä yksittäistä omakotitaloa varten.

petteri sanoi:
Hajautunut asuminen on hdyskuntarakennesaastetta, jonka leviäminen pitää pysäyttää hallinnollisesti.

Niinhän se on Kehä 1:n liikennekin, mutta sitä ei silti voi lopettaa tarjoamatta tilalle jotain muuta. Kaavoituksesta vastaava viranomainen on samassa asemassa. Se ei voi kaavoittaa sellaista ympäristöä, joka ei kelpaa. Eduskuntakaan ei voi päättää, että nyt kaavoitetaan vain kerrostaloja. Se johtaa jonkinlaiseen katastrofiin, kuten sellaisiin mielenilmaisuihin, että on pakko antaa periksi.

Pohjois-Korea on pakkoyhteiskunta, jossa tällaiset ongelmat on ratkaistu keinoilla, joita me pidämme lähinnä brutaaleina. Ei ole realistista kuvitella, että ongelmat ratkeavat meidän yhteiskunnassamme pakolla. Vaikka suomalaiset ovat auktoriteetti- ja herrauskovaisia, ei täälläkään ihan mikä vaan läpi mene. Se on nähty vähäpätöisimmissäkin asioissa, kuten kantakaupungin 30 km/h nopeusrajoituksessa ja pysäköintinormissa.

Antero

petteri · 20 Syyskuu 2008

Antero Alku sanoi:
...... Kaavoituksesta vastaava viranomainen on samassa asemassa. Se ei voi kaavoittaa sellaista ympäristöä, joka ei kelpaa. Eduskuntakaan ei voi päättää, että nyt kaavoitetaan vain kerrostaloja. Se johtaa jonkinlaiseen katastrofiin, kuten sellaisiin mielenilmaisuihin, että on pakko antaa periksi.

Pohjois-Korea on pakkoyhteiskunta, jossa tällaiset ongelmat on ratkaistu keinoilla, joita me pidämme lähinnä brutaaleina. Ei ole realistista kuvitella, että ongelmat ratkeavat meidän yhteiskunnassamme pakolla. Vaikka suomalaiset ovat auktoriteetti- ja herrauskovaisia, ei täälläkään ihan mikä vaan läpi mene. Se on nähty vähäpätöisimmissäkin asioissa, kuten kantakaupungin 30 km/h nopeusrajoituksessa ja pysäköintinormissa.

Kaavoitusta ja kaupunkirakenteen muodostumista rajoitetaan myös sivistysmaissa. Esimerkiksi Britanniassa ja Sveitsissä on selkeät säännöt, mihin ja mitä saa kaavoittaa ja rakentaa. Haja-asutusta suurten kaupunkien ympäristössä ei sallita. Suuri osa uudisrakentamisesta on tiheää pienasumista.

Suomen villi kaavoitus ja rakentamiskäytäntö on jäänne menneisyydestä. Suomessakin on syytä alkaa rakentaa kaupunkeja järjestelmällisesti eikä antaa asutuksen levitä hallitsemattomasti.

R.Silfverberg · 20 Syyskuu 2008

Antero Alku sanoi:
Asumistoiveita oli selvittänyt Taloustutkimus, eli kyse ei ollut mistään lehdistön mielipidemuokkauksesta, jossa etsitään muutama yksittäinen henkilö ja julkaistaan ne vastaukset, jotka tukevat lehden linjaa. Autokaupan tunnelmia oli kysytty useasta autoliikkeestä.

Mun mielestäni galluppi ei anna oiketa vastausta tähän, enemmistö suomalaisista asuu varmaan omasta mielestään "puutarhakaupugissa" ja siksi kannattaa juuri sitä mallia. Itsekin voisin kehua asuvani sellaisessa, mutta tiedän kutenkin että espoolainen rivarilähiö jossa asun on osa suurempaa kokonaisuutta jonka keskustassa on pahamaineinen betonilähiö radan varrella, ja olen valinnut asuinpakkani osittain juuri siksi että en olisi autosta riippuvainen työ- ja asiointimatkoillani.

t. Rainer

R.Silfverberg · 20 Syyskuu 2008

Antero Alku sanoi:
Pohjois-Korea on pakkoyhteiskunta, jossa tällaiset ongelmat on ratkaistu keinoilla, joita me pidämme lähinnä brutaaleina.

petteri sanoi:
Kaavoitusta ja kaupunkirakenteen muodostumista rajoitetaan myös sivistysmaissa. Esimerkiksi Britanniassa ja Sveitsissä on selkeät säännöt, mihin ja mitä saa kaavoittaa ja rakentaa. Haja-asutusta suurten kaupunkien ympäristössä ei sallita. Suuri osa uudisrakentamisesta on tiheää pienasumista.

Mun mielestäni Pohjois-Korea -kortin (siinä misä "Aatu" ja "Jooseppi" korttienkin) käyttö tällaisissa tilanteissa ei kuulu asiallisen keskustelun sävyyn. Se osoittaa että olisi aika pistää jäitä hattuun ja vähän reivata mielipiteitään.

Pikaraitioteiden mallimaissa ei olis satu aikoinaan mitään uusia raiteita eikä joukkoliikennematkustuksen osuutta nostettua, jos päättäjät olisivat olleet lepsuja ja laulaneet vain pikkukylien omakoti-asujien ja autoriippuvaisten lauluja. Toinen juttu on se, että Saksankieliset maat ja Britannia ovat niin tiheään asuttuja maita että siellä ne jotka asuvat kaupunkien ulkopuolella pystyvät käymän töissä paljon lähempänä kuin Suomessa kaupunkien ulkopuolella asuvat, joten sen takia ns ekologinen jalanjälki heillä on "puhtaampi" kuin meidän. Tämä on se varsinainen ongelma meillä. Meillä maaseudun asukkaat joutuvat ajamaan päivittäin pidempiä matkoja kuin mikä esim sähköautojen akkujen kantama yhdellä latauksella on. Eli me Suomessa joudumme halusimme tai ei, tekemään viel'ä rajuja rakenteellisia muutoksia yhdyskuntarakenteisiimme.

t. Rainer

Vesa Nurminen · 20 Syyskuu 2008

Kolli sanoi:
Ihan turha on kepulaisten jeesustella millään puutarhakaupungilla. Siellä missä kepu hallitsee on hajakaavoitettua klooni-Kannustaloa.

Syy, miksi Antero Alku ja kepu vastustavat Helsingin liikennehankkeita on aivan ilmeinen.
...
Kannattaa ottaa järki käteen: Antero Alku ja kepu myyvät unelmaa, jota ei ole oikeasti olemassa: sähköautoa ja puutarhakaupunkia. Jokainen käsittää, että yhdyskuntasuunnittelua ei voida perustaa Matti "meidän Matti" kepu-Vanhasen teoreettiselle sähköautolle ja hajottamalla rakennetta ympäri Uuttamaata "puutarhakaupunkeihin".
...
Kun katsoo näitä kepulaisia kuntia ympäri maata, niin voi todeta, että betonia on roiskittu siellä vielä rumemmin tai vähintään yhtä rumasti kuin pk-seudulla.
...
Keskustan panos Helsingin kehittämiseen on ollut, on ja tulee olemaan, että Helsingin voimaa kasvukeskuksena tulee heikentää ja tärkeät raideliikennehankkeet tulee torpata ja raha ohjata pekkaroinnilla tiehankkeisiin.
...
Ehkä olisi Helsingille parempi, jos keskustalaiset poliitikot menisivät stadista sähköautolla sinne puutarhakaupunkiin.

Kepu sitä ja Kepu tätä...

Kepu on selvästi vienyt sinulta yöunet. Olisi aika siis kirjoittaa valitukset Kepulle eikä tulla tänne Joukkoliikennefoorumille kertomaan, kuinka henkilökohtaiset fantasiasi eivät ole samanlaisia kuin Keskustapuolueella. Ei ole kovin rakentavaa keskustelua ottaa yksi silmätikku ja vierittää kaikkea pelkästään tämän päälle. Mikset hyökkää muita puolueita vastaan, kun myös joissain muissakin on äänekkäästi vaadittu laadukasta joukkoliikennettä? Onko tämä vain katkeruutta siitä, kun keskustatunnelin vahvimmat kannattajat SDP ja Kokoomus menettivät pelin ja joutuvat tyytymään siihen, että kaupunkitilaa pyritään saamaan autoilijoiden kustannuksella?

Oletko kenties entinen Kepun äänestäjä ja nyt katkeroitunut siitä, kun yksityisautoilua suosiva joukkoliikenne ei enää olekaan yhdelle kolmesta suuresta puolueesta se ykkösasia, vaan puolue alkaa herätä oikeaan maailmaan ja siihen, että asioille olisi pitänyt tehdä jotain eikä pelkästään räpsiä metrokarttoja mahdollisimman moneen tuppukylään ja sitten väittää, että tässä sitä nyt on sitä tehokasta ja vihreätä joukkoliikennettä, kun kaikki kylän 1500 asukasta mahtuu yhteen junaan ja tilaakin jää vielä toiselle 1500:lle? Kyllä metsäsuomalaista onnistaa taas, kun ei tarvitse istua kenenkään viereen. Eikä tarvinnut maksaa kuin miljardi siitä ilosta.

Onhan tämä vaikea pala esimerkiksi perus-Kokoomusäänestäjälle, joka Kulosaaresta ajaa autollaan asioilleen keskustan kahviloihin ja toisinaan Lauttasaareen rapujuhlille. Mitäs sitten tehtäisiinkään, jos kaupungin länsipuolen rikkaat saisivatkin moottoritielleen enemmän tilaa kuin itäpuolen? Eihän tätä voi muulla estää kuin metrolla, joten paasataan metroa viimeiseen asti, jottei vahingossakaan rikas pikkuserkku ("maalaisserkku") Espoosta saisi rahvasta pois Länsiväylältä tietä tukkimasta. Olisiko tosiaan sinulta pois, jos toiseen kaupunginosaan saadaan parempaa joukkoliikennettä? Pois sinulta on ainoastaan ne verorahat, jotka vähemmän tehokkaisiin ratkaisuihin upotetaan, vaikka kannattavampaakin saataisiin. Etkö siis voi tyytyä siihen? Ilmeisesti tarvitaan vähintään keskustatunnelia ja lisää moottoritietä sekä rahvas maan alle pois häiritsemästä ajeluhetkiäsi Radio Novan parissa.

Lisäys:
*ups*:redface:
Nyt otin itsekin puolueen silmätikuksi... Sori!

walttu · 20 Syyskuu 2008

R.Silfverberg sanoi:
Toinen juttu on se, että Saksankieliset maat ja Britannia ovat niin tiheään asuttuja maita että siellä ne jotka asuvat kaupunkien ulkopuolella pystyvät käymän töissä paljon lähempänä kuin Suomessa kaupunkien ulkopuolella asuvat, joten sen takia ns ekologinen jalanjälki heillä on "puhtaampi" kuin meidän. Tämä on se varsinainen ongelma meillä. Meillä maaseudun asukkaat joutuvat ajamaan päivittäin pidempiä matkoja kuin mikä esim sähköautojen akkujen kantama yhdellä latauksella on. Eli me Suomessa joudumme halusimme tai ei, tekemään viel'ä rajuja rakenteellisia muutoksia yhdyskuntarakenteisiimme.

Vuoden 2005 lopussa 84 prosenttia Suomen väestöstä asui taajamissa. Kuitenkin 745 taajamasta ainoastaan 4 prosentissa oli yli 20 000 asukasta. (http://www.tilastokeskus.fi/ajk/tiedotteet/v2008/tiedote_001_2008-01-15.html) Mielestäni hiilidioksidipäästöjä ajatellen suurin ongelma ei ole haja-asutusalueiden asukkaiden liikkuminen. Suurempia huolenaiheita ovat taajamien hajanaisuus ja väljä kaavotus sekä joukkoliikenteen puutteellinen kehittäminen etenkin siellä missä sen käyttöön olisi suurin potentiaali. Ja kannattaa muistaa että Suomessa liikennettä enemmän energiaa kuluu rakennusten lämmittämiseen, minkä energiatehokkuuden parantamisessa esimerkiksi rakennusmateriaaleilla on suurempi vaikutus kuin yhdyskuntarakenteella.