Viestiketju: Asumisvalinnat ja joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla

Alunperin kirjoittanut petteri

Väite, etteivät ihmiset eivät yleensä ottaen pidä kerrostaloissa asumisesta ei pidä paikkaansa Euroopassa eikä Suomessakaan.

Paras mittari ihmisten asumismuotojen arvostukselle on raha eli asuntojen hinnat. Hyvin suuri osassa Euroopan kaupungista kalleimmat asunnot ovat kaupunkien keskustoissa, jotka ovat tiheästi rakennettua korttelikaupunkia. Toisaalta halvimmat asunnot ovat lähiöiden kerrostaloissa.

Olen samaa mieltä väitteestäsi, mutta kuvaamasi mittari hinnoista pikemminkin kumoaa kuin tukee väitettä. Sillä kantakaupungin kerrostalon ja esikaupungin kerrostalon välillä ei muutu rakennuksen tyyppi, vaan muuttujia ovat hinta ja sijainti.

Itsekin vetoan usein siihen, että kalleimmat hinnat ovat kantakaupungissa ja siellä on pääasiassa vain kerrostaloja. Mutta vielä kalliimpaa on Eirassa Engelin aukion ympärillä. Se alue ei muistuta Töölöä eikä Jakomäkeä. Kun verrataan rakennustapaa, sijaintia ja hintaa Engelinaukion seudun ja muun Eiran välillä, ennallaan pysyy sijainti, muuttujia ovat hinta ja rakentamistapa. Mikä osoittaa, että ihmiset arvostavat ja maksavat enemmän pienimittakaavaisesta rakentamisesta kuin varsinaisesta kerrostalosta.

Jos jatketaan hintojen, sijainnin ja rakennustavan vertailua, päädytään kyllä väistämättä siihen, että samalla sijainnilla maksetaan ja siis arvostetaan enemmän pienimuotoista rakentamista kuin kerrostaloja, mikä johtaa siihen, että hintamittari tukee ihmisten haluttomuutta kerrostaloista. Mutta ei pidä yleistää, että se koskee kaikkia.

Tehtävähän on tuottaa kysyntään oikeassa suhteessa eri asumismuotoja SELLAISINA kuin ihmiset haluavat. Tällä tarkoitan sitä, että tiiviiseen rakentamiseen pitäisi lisätä sellaisia piirteitä, joiden vuoksi pientaloihin mennään ja päin vastoin. Eli siten tyydytettäsiin todellisia tarpeita, ei mahdollisesti täysin väärinymmärrettyjä tarpeita.

Antero

Alunperin kirjoittanut Kosmopoliitta

Nerokasta puutarhakaupungissa on se, ettei sillä ole mitään vastinetta suomalaisessa todellisuudessa, näitä muutamaa paikkaa lukuunottamatta. Mutta se kuulostaa hyvältä. Se on maaltamuuttajasukupolven fantasia turvallisesta, häiriöttömästä, monokulttuurisesta, ihonväriltään valkoisesta, ongelmattomasta, töhryttömästä, mielikuvituksettomasta asuinpaikasta, joka sijaitsee metsässä ('luonnon lähellä').

Taidat kuitenkin erehtyä. Puutarhakaupunkeja kuten Kulosaarta ei ollut tekemässä mikään maaltamuuttajasukupolvi. Sellaista ei tainnut edes sata vuotta sitten varsinaisesti ollakaan. Suomalaisia puutarhakaupunkeja ovat olleet ideoimassa oppineet kaava-arkkitehdit.

Meidän päiviemme haja-asutus ei ole puutarhakaupunkia eikä kaupunkia ollenkaan. Sitä ei ole kukaan ideoinut eikä kaavoittanut, vaan sen on annettu syntyä jääräpäisen kaupunkikaavoituksen seurauksena. On aivan oikein puuttua siihen, että kaavoittamalla rakennusliikkeiden tai raskasraidefanaatikkojen ehdoilla rakentajien näkökulmasta hyvää kaupunkia, synnytetään kaupunkirakenteen ulkopuolelle haja-asutusta, koska se on ainoa keino jolla ihmiset saavat edes osan toiveistaan toteutetuksi.

Alunperin kirjoittanut teme

Mielenkiintoinen jatkokysymys olisi ollut, että haluatko asua puutarhakaupungissa kun palvelut ja työpaikat eivät ole siellä.

Eiköhän tuohon jo ole vastaus toteutuneesta käyttäytymisestä. Vaikka meillä ei ole edes puutarhakaupunkia vaan haja-asutusta, sekin on mennyt kaupaksi. Siis ilman työpaikkoja ja palveluita.

En usko, että kovin moni haluaa asua kaukana ja ilman palveluita. Eikö tästä osoita sekin, että Helsingin pientaloalueet ovat varsin haluttuja.

Antero

Alunperin kirjoittanut petteri

Kaivopuiston alue on suomalaisen asumisen unelma. Lähellä palveluita, pientaloja, pihoja, hoidettu ympäristö, paljon puistoja lähellä. Tuosta voidaan tehdä johtopäätös, että rakennetaan lisää Kaivopuistoa, niin ihmiset saavat mitä haluavat.

Mutta Kaivopuiston monistaminen ei onnistu ilman että monistetaan ympäristöä, jonka sisällä se sijaitsee. Kaupungin sisällä olevat saarekkeet ovat erikoisuuksia, joita ei voi tuottaa laajassa mittakaavassa.

Niin, tähän on vain yksi keino. On synnytettävä lisää niitä palveluiden ja työpaikkojen keskittymiä, joiden lähiympäristöön voidaan rakentaa lisää kaivopuistoja. Onhan tämäntapaista tehtykin, esimerkiksi Kuopiossa. Eikö pääministeri juuri tästä rakenteesta puhunut? (Ja meneehän Kuopioonkin rautatie. )

Olennaista tietenkin on, että näitä rakenteita suunnitellaan kestävän liikenteen lähtökohdista, ei Landbon tai Karhusaaren tapaan puhtaasti henkilöautoilun perusteella. Minusta itse asiassa Kulosaaren asemakaavaluonnos sadan vuoden takaa on varsin hyvä esimerkki. Sitä ei koskaan toteutettu, eikä vastaavaa ole tehty muuallekaan.

Alunperin kirjoittanut Petteri

Haja-asutus on päässyt leviämään, koska Suomessa ei ole käytännössä kunnollisia rajoituksia mihin saa rakentaa. Haja-asutuksen muodostuminen on poliittinen valinta, jonka käyttövoimana ovat kuntien suuri kaavoitusvapaus ja perusrakennusoikeus.

Tästä olen eri mieltä. Ei haja-asutusta synny, jos ihmisille on tarjolla parempia vaihtoehtoja. Betonilähiö ei ole parempi vaihtoehto, ei myöskään Eiranrannan tyyppinen lähiötalojen rakentaminen kantakaupunkiin. Jos haja-asutus kategorisesti kiellettäisiin, sitä ei tietenkään voisi syntyä. Mutta se on vähän samanlainen tilanne kuin jos ruuhka Kehä 1:llä estetään sulkemalla tie. Ei se ole ratkaisu huonon liikennesuunnittelun seurauksiin, kuten haja-asutuksen kieltäminen ei ole ratkaisu huonon kaavoituksen seurauksiin.

Antero

Joo, Kuopioon menee rautatie, mutta sepä ei palvele paikallista joukkoliikennettä mitenkään. Meneehän Helsinkiinkin rautatie. Ratikoita ja busseja ei siis tarvita.

Tällä sivulla blogi Kuopion kaavoituksesta, johon kuuluu edelleen puutalojen purkaminen ja uutena ideana osan historiallisesta kauppahallista (sic!) purkaminen "kehityksen" nimissä, jotta saadaan sisäänkäynti parkkiluolaan.

http://hotanenka.blogspot.com/
http://hotanenka.blogspot.com/2006/0...ja-ruusut.html

Ja nimenomaan se hajanainen rakentaminen on sitä hajakaavoitusta, en ole vielä nähnyt esimerkkiä, mitä se todella tarkoittaisi.

Sähköautoa odotellessa.

Alunperin kirjoittanut Kolli

Joo, Kuopioon menee rautatie, mutta sepä ei palvele paikallista joukkoliikennettä mitenkään.

Se, ettei Kuopion ympäristössä ole paikallisjunia, ei ole mitenkään Kuopion kaupungin hallinnassa, jos et sattunut tietämään.

Alunperin kirjoittanut Kolli

Meneehän Helsinkiinkin rautatie. Ratikoita ja busseja ei siis tarvita.

Onhan niitä ollut jo vuosikymmeniä sitten, jotka ovat kuvitelleet näin. Onneksi he eivät ole unelmiaan päässeet toteuttamaan, vaikka metro rakennettiinkin.

Alunperin kirjoittanut Kolli

Tällä sivulla blogi Kuopion kaavoituksesta, johon kuuluu edelleen puutalojen purkaminen ja uutena ideana osan historiallisesta kauppahallista (sic!) purkaminen "kehityksen" nimissä, jotta saadaan sisäänkäynti parkkiluolaan.

Miten tämä liittyy uusien alueiden rakentamiseen Kupiossa?

Antero

Alunperin kirjoittanut petteri

Kyse on asumisen hinnanmuodostuksesta. Hyvän kaupunkiympäristön luominen maksaa ja haja-asutuksessa ei tuota hintaa tule asunnolle ostovaiheessa.

Aivan. Asuntotuotannon hinta kuluttajalle muodostuu kahdella tavalla asuntotuotannon organisoinnista riippuen. Rakennusliike minimoi kustannukset ja laadun ja maksimoi myyntikatteen. Omakotirakentaja maksimoi asumisen laadun suhteessa rakennuskustannuksiin, jotka sekin pyrkii minimoimaan.

Hyvän kaupunkiympäristön luominen ei ole rakennusliikkeelle kannattavaa, koska siihen satsaaminen tuottaa huonommin kuin talojen rakentaminen. Omakotirakentaja puolestaan ei pääse suunnittelemaan asemakaavoja kuten rakennusliikkeet, koska kaavoja ei tehdä yksittäistä omakotitaloa varten.

Alunperin kirjoittanut petteri

Hajautunut asuminen on hdyskuntarakennesaastetta, jonka leviäminen pitää pysäyttää hallinnollisesti.

Niinhän se on Kehä 1:n liikennekin, mutta sitä ei silti voi lopettaa tarjoamatta tilalle jotain muuta. Kaavoituksesta vastaava viranomainen on samassa asemassa. Se ei voi kaavoittaa sellaista ympäristöä, joka ei kelpaa. Eduskuntakaan ei voi päättää, että nyt kaavoitetaan vain kerrostaloja. Se johtaa jonkinlaiseen katastrofiin, kuten sellaisiin mielenilmaisuihin, että on pakko antaa periksi.

Pohjois-Korea on pakkoyhteiskunta, jossa tällaiset ongelmat on ratkaistu keinoilla, joita me pidämme lähinnä brutaaleina. Ei ole realistista kuvitella, että ongelmat ratkeavat meidän yhteiskunnassamme pakolla. Vaikka suomalaiset ovat auktoriteetti- ja herrauskovaisia, ei täälläkään ihan mikä vaan läpi mene. Se on nähty vähäpätöisimmissäkin asioissa, kuten kantakaupungin 30 km/h nopeusrajoituksessa ja pysäköintinormissa.

Antero

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

...... Kaavoituksesta vastaava viranomainen on samassa asemassa. Se ei voi kaavoittaa sellaista ympäristöä, joka ei kelpaa. Eduskuntakaan ei voi päättää, että nyt kaavoitetaan vain kerrostaloja. Se johtaa jonkinlaiseen katastrofiin, kuten sellaisiin mielenilmaisuihin, että on pakko antaa periksi.

Pohjois-Korea on pakkoyhteiskunta, jossa tällaiset ongelmat on ratkaistu keinoilla, joita me pidämme lähinnä brutaaleina. Ei ole realistista kuvitella, että ongelmat ratkeavat meidän yhteiskunnassamme pakolla. Vaikka suomalaiset ovat auktoriteetti- ja herrauskovaisia, ei täälläkään ihan mikä vaan läpi mene. Se on nähty vähäpätöisimmissäkin asioissa, kuten kantakaupungin 30 km/h nopeusrajoituksessa ja pysäköintinormissa.

Kaavoitusta ja kaupunkirakenteen muodostumista rajoitetaan myös sivistysmaissa. Esimerkiksi Britanniassa ja Sveitsissä on selkeät säännöt, mihin ja mitä saa kaavoittaa ja rakentaa. Haja-asutusta suurten kaupunkien ympäristössä ei sallita. Suuri osa uudisrakentamisesta on tiheää pienasumista.

Suomen villi kaavoitus ja rakentamiskäytäntö on jäänne menneisyydestä. Suomessakin on syytä alkaa rakentaa kaupunkeja järjestelmällisesti eikä antaa asutuksen levitä hallitsemattomasti.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Pohjois-Korea on pakkoyhteiskunta, jossa tällaiset ongelmat on ratkaistu keinoilla, joita me pidämme lähinnä brutaaleina.

Alunperin kirjoittanut petteri

Kaavoitusta ja kaupunkirakenteen muodostumista rajoitetaan myös sivistysmaissa. Esimerkiksi Britanniassa ja Sveitsissä on selkeät säännöt, mihin ja mitä saa kaavoittaa ja rakentaa. Haja-asutusta suurten kaupunkien ympäristössä ei sallita. Suuri osa uudisrakentamisesta on tiheää pienasumista.

Mun mielestäni Pohjois-Korea -kortin (siinä misä "Aatu" ja "Jooseppi" korttienkin) käyttö tällaisissa tilanteissa ei kuulu asiallisen keskustelun sävyyn. Se osoittaa että olisi aika pistää jäitä hattuun ja vähän reivata mielipiteitään.

Pikaraitioteiden mallimaissa ei olis satu aikoinaan mitään uusia raiteita eikä joukkoliikennematkustuksen osuutta nostettua, jos päättäjät olisivat olleet lepsuja ja laulaneet vain pikkukylien omakoti-asujien ja autoriippuvaisten lauluja. Toinen juttu on se, että Saksankieliset maat ja Britannia ovat niin tiheään asuttuja maita että siellä ne jotka asuvat kaupunkien ulkopuolella pystyvät käymän töissä paljon lähempänä kuin Suomessa kaupunkien ulkopuolella asuvat, joten sen takia ns ekologinen jalanjälki heillä on "puhtaampi" kuin meidän. Tämä on se varsinainen ongelma meillä. Meillä maaseudun asukkaat joutuvat ajamaan päivittäin pidempiä matkoja kuin mikä esim sähköautojen akkujen kantama yhdellä latauksella on. Eli me Suomessa joudumme halusimme tai ei, tekemään viel'ä rajuja rakenteellisia muutoksia yhdyskuntarakenteisiimme.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Toinen juttu on se, että Saksankieliset maat ja Britannia ovat niin tiheään asuttuja maita että siellä ne jotka asuvat kaupunkien ulkopuolella pystyvät käymän töissä paljon lähempänä kuin Suomessa kaupunkien ulkopuolella asuvat, joten sen takia ns ekologinen jalanjälki heillä on "puhtaampi" kuin meidän. Tämä on se varsinainen ongelma meillä. Meillä maaseudun asukkaat joutuvat ajamaan päivittäin pidempiä matkoja kuin mikä esim sähköautojen akkujen kantama yhdellä latauksella on. Eli me Suomessa joudumme halusimme tai ei, tekemään viel'ä rajuja rakenteellisia muutoksia yhdyskuntarakenteisiimme.

Vuoden 2005 lopussa 84 prosenttia Suomen väestöstä asui taajamissa. Kuitenkin 745 taajamasta ainoastaan 4 prosentissa oli yli 20 000 asukasta. (http://www.tilastokeskus.fi/ajk/tied...008-01-15.html) Mielestäni hiilidioksidipäästöjä ajatellen suurin ongelma ei ole haja-asutusalueiden asukkaiden liikkuminen. Suurempia huolenaiheita ovat taajamien hajanaisuus ja väljä kaavotus sekä joukkoliikenteen puutteellinen kehittäminen etenkin siellä missä sen käyttöön olisi suurin potentiaali. Ja kannattaa muistaa että Suomessa liikennettä enemmän energiaa kuluu rakennusten lämmittämiseen, minkä energiatehokkuuden parantamisessa esimerkiksi rakennusmateriaaleilla on suurempi vaikutus kuin yhdyskuntarakenteella.