Viestiketju: Asumisvalinnat ja joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla

Alunperin kirjoittanut Ilmari Syrjälä

Malmilla vaihto Ala-Malmin torin bussien (54, 512, 79) ja junan välillä on aika hankala: portaita ja pitkiä käytäviä ylös alas talojen läpi.

Se on totta että kun aseman ympärillä ei ole vain yksi bussiterminaali vaan useita bussien lähtöpaikkoja niin hankalaksi tekee. Samantyyppinen tilanne on Espoon keskuksessa jossa on bussien lähtöpaikkoja molemmin puolin rataa sikin sokin.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut Kolli

Nyt puhuttiin kulkumuoto-osuuksista. Jos kymmenestä asukkaasta ennen käytti joukkoliikennettä 3 ja myöhemmin 4, kulkumuoto-osuus on noussut.

On aivan sama, puhutaanko absoluuttisista matkamääristä vaiko suhteellisista eli kulkumuoto-osuuksista. Se ei muuta syy-seuraussuhteita miksikään.

Vanhassa Vuosaaressa asui muistaakseni 15.000 ihmistä ja etelään on tehty asunnot 10.000:lle. Matkojen kokonaismäärä kasvaa, koska väestö kasvaa. Kulkumuotojen osuus kasvaa sen mukaan, minkälaista kaupunkirakennetta tehdään. Vanha Vuosaari on pääsääntöisesti autokaupunkia, uusi paremmin joukkoliikenteeseen soveltuvaa. Kulkumuoto-osuus muuttuu siksi, että uudet 10.000 asukasta asutetaan joukkoliikennepainotteiseen rakenteeseen. Entisten asukkaiden kulkumuoto-osuus ei muutu, koska heidän joukkoliikennepalvelunsa pysyy ennallaan.

Ratkaisevaa ei ole se, viekö liityntäliikenne Columbukseen vai Itäkeskukseen. Ratkaisevaa on, että myös kävelyetäisyydellä metroasemista on asutusta, eli vaihdottomien keskustamatkojen osuus kasvaa. Ja tätä osuutta kasvatti myös Puotilan asema, jossa osa asukkaista pääsi eroon liityntäliikenteestä.

Rainer korjasi rakentamisaikoja. Ei tietenkään alue kerralla syntynyt, vaan vuosien aikana. Jatkuuhan rakentaminen Vuosaaressa yhä ja siten väestö kasvaa edelleen. Tosin Aurinkolahdessa hintataso ja autopaikkanormit eivät juuri suosi joukkoliikennettä. Ei myöskään etäisyys Columbuksesta eli metroasemasta.

Jos jotain oli valmiina kävelyetäisyydellä kun metroliikenne alkoi, niin silloin korvautui liityntäliikennettä ja joukkoliikenteen käytön nousulle entisessä rakenteessa oli hyvä syy.

Metro ei ole selittävä tekijä, vaan palvelutason muutos. Kuten Ilmari kirjoitti, joukkoliikenteen palvelua olisi parantanut nykymetron rakentamista paljon enemmän se, että metrokalusto voisi kulkea kaduilla ja se olisi korvannut Vuosaaressa ja Puotilassa liityntäliikenteen kokonaan. Silloin se efekti, liitynnän poistuminen, olisi vaikuttanut paljon laajemmalla kuin kolmen aseman lähiympäristössä.

Mutta jos näin olisi tapahtunut, ei sitäkään olisi pitänyt panna ratikkametron ansioksi, vaan pääasiassa sen ansioksi, että liityntäliikennettä korvattiin suoralla yhteydellä.

Alunperin kirjoittanut Kolli

Onneksi minulla ei ole asiaa Itäkeskukseen kovin usein, mutta tunnen idän järjestelyt aivan hyvin enkä tarvitse niissä opastustasi. Haitaribussi tai ei, Hämeentiellä tai ei, kesäkuumalla istuminen nykivässä ja hikisessä bussissa ei ole mieleeni.

Tämä kommentti antaakin oikeata painoarvoa arvioillesi siitä, mitä tämän systeemin arkikäyttö on. Tulee mieleeni sanonta: ”Sillä vakaumuksella, jonka tietämättömyys asioista antaa.”

Alunperin kirjoittanut Kolli

Metro tukee Vuosaaren kehittämistä ja se jatketaan länsimetroprojektin yhteydessä satamaan, ainakin pistoraide on tulossa.

Vuosaaren satama-alueen kaavassa vaan on sallittu rakentaminen hamassa tulevaisuudessa olevan metrolinjauksen päälle. Ehkä siis tarkoitatkin, että länsimetroa rakennetaan vasta vuosikymmenien kuluttua.

Vakavasti puhuen, tämän kaavan käsittelyssä olen esittänyt, että liikennöitävä metroraide pitäisi jatkaa edes sataman rajalle, jonne on tilaa tehdä kevyt pinta-asema, kun kerran varausta sataman metroasemalle ei aiota toteuttaa. Pelkäänpä vain, että tämä ei käy mitenkään, koska vähintään kuljettajattomuus tekee mahdottomaksi halvan ja yksinkertaisen ratkaisun. Ja niinpä satamaan töihin matkustavat joutuvat vaihtamaan yhden pysäkinvälin vuoksi sittenkin, kun yhdysraide sataman kautta johtaa Vuosaaren asemalta sinne minne ihmisetkin ovat menossa, mutta bussilla vaan kuljetaan.

Alunperin kirjoittanut Kolli

Vaalituloksista päätellen metronvastustus ei ole enää muodissa valtuustossa.

Niin, metroa sokeasti kannattaneet demarit hävisivät Hesassa 5 paikkaa ja käsittääkseni päinvastaisesti ajattelevat perussuomalaiset voittivat 3 paikkaa. SDP:n tappio nosti 4 paikka lisänneet vihreät Hesassa toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

Espoossa tulos on vielä tylympi. SDP:n tappio 4 ja perussuomalaisten voitto 7 paikkaa. Ja sielläkin SDP tipahti kolmospuolueeksi.

Paikkamäärien perusteella ”metron kannatus” ei taida olla enää muodissa uusissa valtuustoissa. Siksi en ollenkaan ihmetellyt vaaliyönä Rakel Hiltusen (SDP) kommenttia siitä, että ”onneksi metrosta ehdittiin jo päättää”. Vaikka – kuten HS:n yleisöosastollakin sunnuntaina todettiin – rahoituksesta Espoossa päättää vasta uusi valtuusto, ja ilman rahaahan ei rakenneta. Mutta politiikassahan tappiotkin ovat aina voittoja.

Antero

Alunperin kirjoittanut Albert

Metroa sokeasti vastustavat sekä menestyivät (Kok, Ps?), että eivät (Maalaisliitto) ja Vihreistähän ei voi koskaan tietää.
Paikkamäärien perusteella taitaa koko joukkoliikenteen kannatus olla laskussa.

Minun näkemykseni mukaan edelle lainatussa taitaa olla looginen virhe. Jos katsotaan Helsingin ja Espoon puolueita, enemmistö kokoomuslaisista ja vihreistä on nimenomaan metron kannalla. Helsingissä se on sanottu puolueen vaalohjelmassa ja sitä edellytettiin myös ehdokkaaksi otetuilta nykyistä valtuustoa valittaessa. Joten miten niin vihreistä ei tiedä? Maalaisliitolla ei ole edustajia kummassakaan valtuustossa, eikä sennimistä puoluetta ole puoluerekisterissäkään.

Joukkoliikenteen kannatuksen ei pitäisi olla laskussa, jos luetaan vaaliohjelmia. Mutta ilmeisesti niihin ei ole luottaminen?

Antero

Alunperin kirjoittanut Kolli

On tärkeää, että parin "välkyn" vastustuksesta huolimatta Stadiin saadaan uusi upea satama. Tämä KH:n teksti kertoo oivallisella tavalla millaisesta asiasta on kysymys, vuosisadan mahdollisuudesta meille stadilaisille.

Khs:n tekstissä ei kirjoiteta mitään ”välkkyjen” vastustuksesta, joten en ymmärrä, miten toteamus liittyy viitattuun tekstiin. Kukaan ei liene kiistänyt sitä, että satamien siirto nykyisiltä paikoiltaan ei olisi merkittävin kaupunkirakenteen muutos sitten Töölön ja Vallilan-Hermannin rakentamisen. Mutta ehkäpä vielä merkittävämpi muutos olisi voinut olla vastaavan kerrosalan rakentaminen ilmasto-olosuhteiltaan suojaisan ja suurelta osin luonnontilaisen nykyisen Vuosaaren sataman alueelle. Jotain sellaistahan nyt tavoitellaan Sipoon liitosalueen kanssa.

Lähiöiden rakentaminen Vuosaaren sataman paikallei ei tosin olisi ollut yhtä kiinnostavaa rakennusliikkeille ja kiinteistösijoittajille, jotka tietävät, että raitioliikenteen ulottuvilla kantakaupungin kyljessä asunnoilla on huomattavasti parempi kysyntä kuin jossain metsälähiössä viimeisen metroaseman liityntäbussin linjan varrella.

Alunperin kirjoittanut Kolli

Valtavia kiinteistökehitys- ja asuntorakentamishankkeita on lähdössä käyntiin ja raivostuttavista haisevista satamaradoista- ja alueista päästään eroon.

Ei radoista ja satama-alueista mitenkään eroon ole päästy, ne vaan siirtyvät toiseen paikkaan raivostuttamaan toisia ihmisiä. Vuosaarelaiset eivät ole järin innostuneita sataman tuomasta liikenteestä, erityisesti vaarallisten aineiden kuljetuksista, joita ei saa viedä tunnelin kautta.

Itse en ole huomannut satamissa tai satamaradoissa mitään erityistä sellaista hajua, joka ei siirtyisi toimintojen mukana uuteen satamaan. Eiköhän meri ja laivat haise sielläkin. Radan haju on minulle vähän vieras käsite, ellet tarkoita kyllästettyjen ratapölkkyjen hajua.

Alunperin kirjoittanut Kolli

On aivan selvää, että kulkumuoto-osuudella on merkitystä. Se on olennainen tekijä kun puhutaan joukkoliikenteestä. Nyt kun on saatu faktaa, että metro on lisännyt joukkoliikenteen käyttöä, on jostain syystä ihme tarve todistaa, että näin ei olekaan. Ja nimenomaan palvelutason muutoksesta tässä on kysymys: metro nosti palvelutasoa ja houkuttelee suuria kansanjoukkoja käyttämään joukkoliikennettä. Tämä käy ilmi HKL:n raportista, jonka HKL on jostain syystä poistanut sivuiltaan.

Sääli kun palaat tälle saman asian jauhamisen tielle kykenemättä mitenkään perustelemaan heittojasi. Johan tuo vanha ”uutinen” ja sen taustat on käyty läpi. Ei ole mitään uutta ja kirjoittamisen arvoista hehkuttaa omaa intoasi.

Ei ole mikään ”ihme tarve” pyrkiä pysymään totuudessa ja ymmärtää sekä selittää asiat oikein. Jos olet eri mieltä siitä, mikä on totuus, niin osoita se. Jos ei onnistu, hyväksy totuus. Tietenkin saat olla asioista mitä mieltä hyvänsä, Suomessa on mielipiteen vapaus. Mutta älä sekoita mielikuvia ja todellisuutta.

Antero

KH:n teksti on omansa, en ole sanonut sen puhuvan välkyistä, luepa uudestaan mitä kirjoitin. Totesin omana henkilökohtaisena kommenttinani, että tietyt "välkyt" vastustivat tätä tärkeää hanketta, jonka vaikutukset ovat valtavat ja hyödylliset. Uusi satamarata kulkee pääosin tunnelissa ja ei siten häiritse paljoa ihmisiä. Vuokin uusi satama on moderni ja täysin eri maata kuin nykyinen tilanne, jossa satamat ovat hajallaan ympäri kaupunkia ja kauhistuttava rekkaralli jyrää kaupungin läpi. Kun olet kerran niin hyvin perillä, että vuokkilaiset eivät pidä satamasta, olet varmaan tehnyt jonkin tutkimuksen siitä, tiedemies kun olet. Seuraavan kerran kun teet Vuokissa tutkimusta, kysy, haluavatko he, että suorat bussiyhteydet keskustaan palautetaan ja syntinen metro lopettaa liikennöintinsä Vuokkiin. Ymmärrän, että haluat saivarrella, mutta nimenomaan keskustassa päästään eroon radoista ja ihmeellisistä reuna-alueista, kun satama lähtee. Esim. Rautatiekatujen väliin on tulossa vaikka mitä sinne kanjoniin.

Marjaniemeläisten on tietysti helppo nimitellä metroa tätä samaa tekee edes toinen Eirassa asuva insinööri, joka tehtailee metrosta valituksia ja on tehnyt sitä 1970-luvulta lähtien.

Luotan teidän tiedemiesten asiantuntemukseen tällä palstalla, olette älykköjä ja kaikki kadehtivat teitä. Siksi tiedän olevani niin mitätön ihminen, että minun perusteluni ei teitä kirjailijaälykköjä vakuuta. Mutta lukaisepa se HKL:n tutkimus läpi, niin siitä käy ilmi se kulkumuoto-osuuden nousu. Sitä samaista kulkumuoto-osuutta käytetään muuten myös poikittaisen liikenteen kehittämisessä, sen nostaminen on nimenomaan tavoite. Sinä selität täällä omalla tavallasi asioita, osalle porukasta olet Jumala, osalle taas et, vaan yksi metronvastustaja ja kepulainen politrukki.

Alunperin kirjoittanut Nakkiputka

Entäs jos saman aseman ympäristöön rakennetaan omakotitaloja kaasugrillimiehille(tm)? Eikohän se kulkumuoto-osuus laske...

Jälkimmäisen tapauksen ei tosin tarvitsisi olla itsestään selvyys, mutta valitettavasti näin toistaiseksi on... Raide-Jokerin myötä esim. Laajalahdessa olisi mahdollisuus nähdä, onko näin tulevaisuudessakin... Samoin Kruunuvuorenrannassa tulee olemaan vastaava tilanne.

Ei tarvitse olla itestään selvyys. Esim Kauniainen rakennetiin 1900-luvun alussa väljäksi huvila-alueeksi radan varteen aikansa kaasugrillimiehille, mutta siellä on joukkoliikenteen kulkutapaosuus aina ollut korkea.

Oilisikohan sellaisessa teoriassa jotain perää, että jos asuinalue rakennetaan ajankohtana jolloin autoja ei ole, tai autoilua on jotenkin säännösteltyä tai asenteet sitä kohtaan vähemmän sallivia, alueesta tulee "itsestään" joukkoliikennealue, ja pysyy sellaisena senkin jälkeen kun autoilu muualla yleistyy?

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Oilisikohan sellaisessa teoriassa jotain perää, että jos asuinalue rakennetaan ajankohtana jolloin autoja ei ole, tai autoilua on jotenkin säännösteltyä tai asenteet sitä kohtaan vähemmän sallivia, alueesta tulee "itsestään" joukkoliikennealue, ja pysyy sellaisena senkin jälkeen kun autoilu muualla yleistyy?

Tottumuksiksi tuota kutsutaan. Harvat joukkoliikenteestä autoon ja toisin päin vaihtavat ennen kuin hyödyt vaihtamisesta ovat riittävän suuria. Kun joukkoliikenne on juostenkustua -- hidasta, vaivalloista ja kallista --, autolijan kaupunkiin on helppo liittyä. Kun taas ruuhkat pysäyttävät autoliikenteen, junalla voittaa monta minuuttia päivittäin -- useimmat kuitenkin haluavat kymmenien minuuttien edun ennen harkintaa, kävelyä tulee suomalaisessa nykykaupungissa kuitenkin enemmän.

Puskurit kumpaankin suuntaan ovat merkittäviä, vaikka suurin markkinointivoima keskittyykin juuri autokauppiaisiin.

Alunperin kirjoittanut Nakkiputka

Siitä lienevät kaikki yhtä mieltä, että on hyvä asiat että satamat häipyvät kantakaupungista ja rannat saadaan kaupunkilaisten käyttöön asuin-, työpaikka- ja virkistysalueiksi (työpaikka tosin se satamakin on...).

Eivät muuten ole. Ympäristo ja virikeympäristö vaan köyhtyy. Muistan vielä Katajanokan sataman, rahtilaivat ja satamanosturit. Ja kaipaan niitä yhä.
Satamien tilalle tulee harmaita kuutioita tai "arkkitehtien unelmia". Minä en niitä kaipaa.

Alunperin kirjoittanut Kolli

Marjaniemeläisten on tietysti helppo nimitellä metroa

Varmasti onkin, hehän sen liityntäliikenteen riemun saavat kokea ihan konreettisesti, päivästä toiseen.

Heh heh ja tietenkin parempi olisi se 98 tms, joka ajaisi 45min-60min ruuhkassa keskustaan. Eikös pikaraitiotie olisi täälläkin patenttiratkaisu, sehän ratkaisee kaiken? Marjaniemen eliitti varmaan lopettaisi autoilun kokonaan kun JLF-Tram Oy aloittaisi liikennöinnin.