Viestiketju: Asumisvalinnat ja joukkoliikenne pääkaupunkiseudulla

Minusta bussien suurimpia ongelmia kaupunkijoukkoliikenteessä ovat tärkeysjärjestyksessä.

1) Huono erottuvuus ympäristöstä
Ihminen suunnistaa maamerkkien avulla. Raiteet ja metroasemat muodostavat selkeitä maamerkkejä, jotka ihminen tunnistaa. Bussipysäkit ja -reitit eivät erotu eivätkä rekisteröidy ihmisten sisäisiin karttoihin yhtä tehokkaasti.

2) Huono matkustusmukavuus
Bussi heiluu, kiihdyttelee ja jarruttelee. Osa ihmisistä voi huonosti bussissa, joka kulkee katuverkossa.

3) Pitämättömät aikataulut ja ruuhkautuvuus
Pitkät bussilinjat ovat aikataulullisesti epäluotettavia ruuhkassa. Varsinkin ruuhka-aikaan vilkkailla vuoroilla aikataulut ovat viitteellisiä.

4) Ylikuormitus osassa vuoroista
Pienetkin aikatauluhäiriöt täyttävät osan busseista yli vilkkailla reiteillä kun yksikkökoko on pieni.

5) Linjaspagetti
Ihminen suunnistaa usein muistin varassa. Bussi on kevyt kulkuneuvo ja sen on helppo liikkua missä vaan katuverkossa. Lopputuloksena on linjaspagetti, jossa ihmiset muistavat vain oman vakiokulkureittinsä ja senkin etsimiseen voi tarvita reittiopasta. (Vrt. Kuinkahan moni foorumilainen muistaa ilman reittiopasta miten pääsee Martinlaaksoon ja kuinka moni kuinka pääsee Kivenlahteen.)

Bussi-jokerista nähdään, että linjaspagettia oikomalla ja tekemällä linja näkyvämmäksi bussien suosiota voidaan parantaa paranee. Ikävä kyllä linjojen muuttaminen paremmin käytettäväksi ja selkeämmiksi lisää vaihtoja. Mutta pelätäänkö vaihtojen lisääntymistä kuitenkin liikaa?

Alunperin kirjoittanut petteri

1) Huono erottuvuus ympäristöstä
Ihminen suunnistaa maamerkkien avulla. Raiteet ja metroasemat muodostavat selkeitä maamerkkejä, jotka ihminen tunnistaa. Bussipysäkit ja -reitit eivät erotu eivätkä rekisteröidy ihmisten sisäisiin karttoihin yhtä tehokkaasti.

Juuri näin. Mietitäänpä turistia, joka on vierailulla jossain uudessa kaupungissa. Kun turisti tutustuu kaupunkiin joukkoliikenteen avulla, niin minkä hän valitsee kulkumuodokseen? Todennäköisimmin metron, jos sellainen on tarjolla. Mutta miksi? Juuri sen vuoksi, että metron reittikaaviot ovat isoissakin kaupungeissa (esim. Tokiossa ja Soulissa) selkeitä eikä matkailijan tarvitse pelätä, että hän joutuu joukkoliikennevälineen kyydissä jonnekin omistamansa matkailukartan ulkopuolelle. Osaltaan metron helppouteen vaikuttaa etenkin aasialaisissa kaupungeissa se, että asemien nimet on kirjoitettu myös meille eurooppalaisille helpommilla kirjoitusmerkeillä. Bussien reittikilvissä näkee harvemmin mitään ymmärrettäviä kirjoitusmerkkejä - linjanumeroa lukuunottamatta.

Tukholmassa oli muuten joskus taannoin karttoja, johon oli merkitty raideliikenteen (Tunnelbana sekä Pendeltåg) reittikaaviot sekä lisäksi bussilinjat, jotka tarjosivat poikittaisia kulkuyhteyksiä ratojen välillä. Onkohan tuollaista kätevää karttaa enää painettu...?

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Kun näitä dokkareita lukee rinnan niin panee merkille että itse seudulla ilman Helsinkiä (dokkari 1, s 4) joukkoliikennematkat ovat pysyneet samalla tasolla 2001-2003, ja junamatkat ovat kasvaneet ja bussimatkat vähentyneet. Niissä kaavioissa dokkarisa 2 joissa Helsingin sisäisillä välineillä tehdyt matkat on mukana, niin näkee että koko PK-seudulla oltiin huippulukemissa v 2001, mutta siitä tultiin vähän alas vuoteen 2005, mutta se koko lasku tapahtui Helsingin sisäisten matkojen osalta.

Helsingin sisäisten matkojen osalta kohtuullisen kuvaa saa HKL sivulta.
http://www.hel.fi/wps/portal/HKL/Art...injojen+matkat
Kyseinen sivu tukee väittämääsi, sillä sen mukaan 2001 matkoja tehtiin 200,4 milj. josta on tultu alaspäin. Seuraava kasvun vuosi on sitten ollut 2007, jolloin noustiin 189,5:stä 189,6 milj. matkaan.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Se tarkoittaa sitä että laskua on täytynyt tapahtua tuona aikana eniten Helsingin sisäisillä bussi- ja raitiovaunulinjoilla, eli juuri sellaisilla yhteysväleillä joihin ei olla tehty mitään suuria muutoksia.

Kun liikennevälineitä tarkastellaan erikseen, niin huomataan seuraavaa. Kerrotulla ajanjaksolla bussiliikenteen käyttäjiä oli eniten 1990 eli ensimmäinen tilastoitu vuosi. Tuosta lähtien bussiliikenne on vähentynyt jonkinverran pysytellen kuitenkin reilussa 90 milj. matkassa vuosittain. Vuonna 98 tuli kuitenkin romahdus, jolloin matka tippuivat liki 5% n. 86 milj. matkaan. Vaikka tilanne paranikin vuosina 2000-2002, niin seuraavan 3 vuoden aikana bussiliikenteestä katosi käyttäjiä n. 10%.

Samaan aikaan raitiovaunuliikenteessä oli tasaisen nousujohteinen kehitys aina vuoteen 2001 asti. Tuon ajankohdan jälkeen matkustajamäärät ovat tasisesti tippuneet. Poikkeuksena tästä on vuosi 2006, jolloin matkustajamäärät tippuivat kerralla reilut 5%.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Kun tätä kokonaisuutta katselee, niin vaikea se on tulkita tuloksia sen suuntaisiksi että raideliikennehankkeet pk-seudulla 1990-2000 -lukujen taitteessa olisivat olleet hukkaanheitettyjä investointeja. Jos niitä ei olisi toteutttu, niin olisi autoilu kasvanut enemmän, joukkoliikene vähentynyt koko seudulal enemmän kuin toteutui, ja junaliikenne ei olisi saanut lisää matkustajia ollenkaan.

Tuon voi itse kukin käydä toteamassa vaikka Itäväylällä. Se oli hyvinkin tukkoinen aina 80-luvun alkuvuosiin ennen kuin metro valmistui. Metron tultua sen liikenne suorite tippui, suorastaan romahti. Tiputus oli niin suuri, että samaa suoritetasoa se ei ole vieläkään, vaikka viimeisen 25 vuoden aikana itäväylän vaikutusalueelle on rakennettu mm. Vuosaaren "uusipuoli", Meri-Rastila, Herttoniemenranta vain muutamia mainitakseni. Yhteensä asuntoja kymmenille, jos ei sadoille tuhansille asukkaille. Myöskin työpaikka-alueita on tullut merkittävsti lisää.

Alunperin kirjoittanut Max

Sikäli kuin elämää tällä kulmalla yhtään tunnen, niin Puistolasta varmaan tulisi helpoimmin lähdettyä vaatekauppaan Tikkurilaan tai Jumboon. Näitä matkoja vain ei taatusti tehdä julkisilla, kun pitää maksaa seutulippu parin kilometrin matkasta ja yhteyksissäkään ei ole kehumista.

Yllättävän paljon silti Malmillekin päin ollaan menossa näistä lähiöistä, kuten Jakomäki, Siltamäki, Tapulikaupunki ja Jakomäki. Malmille mennään julkisten palveluiden perässä. Lapsiperheet autoilevat näiltä alueilta Jumboon. Nuoret, vanhukset, työttömät ja duunarit hoitavat asiansa Malmilla. Keskituloiset käyttänevät enemmän Helsingin keskustan palveluja, kun työmatkatkin suuntautuvat sinne päin. Tuo autoilu kehämarketteihin korostuu etenkin lapsiperheillä, muulla väestöllä se ei ole niin selvää.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Näin olen kuullut asian olevan. Ja lisäksi myös siitä syystä, että kun ”lähikauppakin” on niin kaukana, että sinnekin lähdetään autolla, niin saman tien sitten vaikka Jumboon. Ja vaikka automarketteja olisi lähempänäkin, ajomatkaa tärkeämpi asia on pysäköinti ja kävelymatka perillä. Ja siinä Jumbo voittaa, ja siihen siellä on myös panostettu.

Väittäisin kyllä, että Jumbon kylmä parkkihalli ja pitkät kävelymatkat eivät pärjää esimerkiksi Malmin Prismalle/Malmintorin kauppakeskukselle. Siellä on alakerran parkkihallissa lämmitys ja kävelymatkat lyhyet kauppakeskukseen, jossa saatavilla myös julkisia palveluita. Samalla kauppakeskus on integroitu kätevästi kävelysillalla Malmin rautatieasemaan. Mielestäni tämä vanha puoli on toteutettu paremmin, kuin radan toisella puolella oleva Malmin Nova. Siellä ei ole julkisia palveluja ja Citymarketkin sijaitsee pitkän kävelymatkan päässä asemalta. Nova painottunee enemmän autoiluun, kun taas Malmintori junaliikenteeseen. Malmintorilla on selvästi enemmän väkeä, Nova on hiljaisempi.

Alunperin kirjoittanut petteri

Bussit ja Helsingin nykyiset ratikat on kalustettu pienikokoisille naisille sekä lapsille, ei normaalikokoisille ihmisille. Junassa ja metrossa on taas ihan riittävästi tilaa keskimittaisillekin miehille.

Metro on kyllä ainoa, jossa on kunnolla tilaa istua. Junassa on ahdasta, polvet osuvat yhteen ja ikkunapaikoilta on hankalaa pomppia täydessä junassa pois, kun vieressä istuu 2 rivillä ihmisiä ja käytävä on ahdas.

Alunperin kirjoittanut Joona

54(B), 519(A) ja 520 tarjoavat juurikin tuota suoraa yhteyttä Itäkeskukseen - 519 myös Jumboon.

Itäkeskus houkuttanee lähinnä autolla liikkuvia. Radan varresta pääsee niin nopeasti junalla ja esimerkiksi Jakomäestä 77-bussilla keskustaan, että en oikein näe syytä, miksi joku haluaisi mennä Itäkeskukseen. Vieläpä kun Kehä I:n ruuhkatkin ovat kiusana siellä suunnalla. Itse viihdyn kyllä paremmin Malmilla, se on jotenkin kotoisamman ja rauhallisemman oloinen pienempi keskus. Itäkeskus on niin täynnä kiireistä väkeä ja kävelymatkat pitkiä joka suuntaan, ei huvita raahata tavaroita kilometriä tungoksessa.

Alunperin kirjoittanut Teme444

Vuonna 98 tuli kuitenkin romahdus, jolloin matka tippuivat liki 5% n. 86 milj. matkaan. Vaikka tilanne paranikin vuosina 2000-2002, niin seuraavan 3 vuoden aikana bussiliikenteestä katosi käyttäjiä n. 10%.

Tuohon on varmastikin pääsyynä Vuosaaren metron avaaminen. Sehän aukesi elokuun lopussa 1998. Vuoden 1999 metromatkustajien määrässä sama asia näkyy selvemmin. 2002 puolestaan aukesi Leppävaaran kaupunkirata. Muistelisin, että samassa yhteydessä M-junat alkoivat ajaa 10 minuutin välein ja sekin oli varmasti busseilta pois.

Valtion joukkoliikennetuki viipyy:
http://yle.fi/uutiset/alueelliset_uu...yy_437544.html