Johanna Hankosen kirja "Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta" antoi sodanjälkeisestä esikaupungistumisesta sellaisen kuvan, että noin vuodesta 1955 lähtien Helsingin seudun lähiöt olisi toteutettu toisaalta arkkitehttikunnan ihannemaailman, toisaalta liikenteellisten ihanteiden ja toisalta kauppakamarien ihanteiden mukaan.
Eli siis: Pienten muutosten summana on syntynyt iso muutos, josta oikein kukaan ei ole ottanut vastuuta.