Keskuspuisto on epäyhtenäinen alue joka alkaa Nordensköldinkadulta (joidenkin mielestä jo Töölönlahdelta) ja päättyy jossakin kehäkolmosen korkeudella, Vantaan rajan toisella puolella. Jossain kohtaa "puisto" on vain puolen kilometrin levyinen, jossain useita kilometrejä. Se toimii samalla vedenjakajana idän ja lännen välillä koska ainoat sallitut ajoneuvoliikenteen reitit sen poikki ovat kehäykkönen ja kolmonen ja pari muuta läpikulkutietä sekä tuo merkillinen "bussitunneli" linjaa 560 varten. Keskuspuisto on siis kuin saari keskellä kaupunkia joka vaikeuttaa poikittaisliikennettä.
Ne kohdat joihin on haluttu rakentaa ovat Hämeenlinnanväylän varrella olevalle joutomaalle, sitten joskus kun Hämeenlinnanväylästä tulee kaupunkibulevardi. Siihen mennessä tulee Vantaanjoella virtaamaan miljardeja kuutioita vettä.
Keskuspuiston rakentamista aletaan aina vastustaa kun vastustetaan jotain muuta. Tässä tapausessa kaupunkibulevardeja. Kaupunkibulevardien vastustajat toivovat että Hämeenlinnanväylä (suomen surkein) moottoritie säilyy moottoritienä ja se vaatii riiitävän leveän rakentamattoman joutomaan, ja siihen tarkoitukseenhan keskuspuisto sopii parhaiten.
Toinen kipupiste on Malmin lentokenttä. Tässä intressit menevät ristiin koska pelätään että jos lentokenttä jätetään ilmailukäyttöön, joudutaan rakenusmaata alkamaan etsimään keskuspuistosta. Toisaalta intressien lähentymistäkin löytyy. Keskuspuiston suojelijat toivovat että jos lentokenttäkin saa jatkaa nykymuodossaan niin keskuspuistonkin rakentamista on vaikeampi perustella, ja päinvastoin.
Yleisesti ottaen suomalaiset melustandardit ja kaavoituksen pikkutarkkuus hidastavat kaupungin tiivistämistä. Suomalaisilla on kuitenkin muihin eurooppalaisiin kansoihin verrattuna parhaimpia mahdollisuuksia viettää vapaa-aikaansa kaupunkien ulkopuolella. Ei pitäisi olla varaa valittaa jos vähän joutomaata otetaan parempaan käyttöön jos samalla varmistaa että lähivirkistysalueita kehitetään.
t. Rainer