Helsingin kaupunkisuunnittelua

On Keskuspuisto sitten "metsä" tai "puisto" mutta sen pitää antaa olla paikallaan. On ainutlaatuista, että näinkin suuressa kaupungissa kuin Helsingissä on tällainen. Minun nähdäkseni ihmiset jotka siellä kulkevat myös viihtyvät siellä. Ja miksi joka paikka pitäisi tunkea täyteen taloja. Helsingissä löytyy vaikka kuinka paljon paikkoja joita voi tiivistää, annetaan Keskuspuiston olla.

Nimeäppä paikkoja jotka voi tiivistää. Niillekin löytyy puolustajansa. Mä tiivistäisin esim. Puu-Vallilan.

Kun talot jätetään rakentamatta, asukkaat jotka niihin olisivat muuttaneet joutuvat tyytymään huonompiin vaihtoehtoihin. Tai he joutuvat etsimään mahdollisuuksia kauempaa. Muualta maasta, ulkomailta. Helsingin keskusta jää satumaisen rikkaiden ja vanhemman väen hiekkalaatikoksi, kun kaikki muut hinnoitellaan ulos ja jeesustellaan ainutlaatuisilla puistoilla.

Eikä tässäkään voi vetää rajoja sille kuka ansaitsee asua Helsingissä ja kuka ei. Helsinkiläisten omat lapsetkin joutuvat etsimään onneaan muualta, kun kotiseutu on loputtomassa viisaudessaan heidät ulos hinnoitellut. Kyllä ainutlaatuinen Keskuspuisto on sen arvoinen.
 
On Keskuspuisto sitten "metsä" tai "puisto" mutta sen pitää antaa olla paikallaan. On ainutlaatuista, että näinkin suuressa kaupungissa kuin Helsingissä on tällainen. Minun nähdäkseni ihmiset jotka siellä kulkevat myös viihtyvät siellä. Ja miksi joka paikka pitäisi tunkea täyteen taloja. Helsingissä löytyy vaikka kuinka paljon paikkoja joita voi tiivistää, annetaan Keskuspuiston olla.


Keskuspuisto on epäyhtenäinen alue joka alkaa Nordensköldinkadulta (joidenkin mielestä jo Töölönlahdelta) ja päättyy jossakin kehäkolmosen korkeudella, Vantaan rajan toisella puolella. Jossain kohtaa "puisto" on vain puolen kilometrin levyinen, jossain useita kilometrejä. Se toimii samalla vedenjakajana idän ja lännen välillä koska ainoat sallitut ajoneuvoliikenteen reitit sen poikki ovat kehäykkönen ja kolmonen ja pari muuta läpikulkutietä sekä tuo merkillinen "bussitunneli" linjaa 560 varten. Keskuspuisto on siis kuin saari keskellä kaupunkia joka vaikeuttaa poikittaisliikennettä.

Ne kohdat joihin on haluttu rakentaa ovat Hämeenlinnanväylän varrella olevalle joutomaalle, sitten joskus kun Hämeenlinnanväylästä tulee kaupunkibulevardi. Siihen mennessä tulee Vantaanjoella virtaamaan miljardeja kuutioita vettä.

Keskuspuiston rakentamista aletaan aina vastustaa kun vastustetaan jotain muuta. Tässä tapausessa kaupunkibulevardeja. Kaupunkibulevardien vastustajat toivovat että Hämeenlinnanväylä (suomen surkein) moottoritie säilyy moottoritienä ja se vaatii riiitävän leveän rakentamattoman joutomaan, ja siihen tarkoitukseenhan keskuspuisto sopii parhaiten.

Toinen kipupiste on Malmin lentokenttä. Tässä intressit menevät ristiin koska pelätään että jos lentokenttä jätetään ilmailukäyttöön, joudutaan rakenusmaata alkamaan etsimään keskuspuistosta. Toisaalta intressien lähentymistäkin löytyy. Keskuspuiston suojelijat toivovat että jos lentokenttäkin saa jatkaa nykymuodossaan niin keskuspuistonkin rakentamista on vaikeampi perustella, ja päinvastoin.

Yleisesti ottaen suomalaiset melustandardit ja kaavoituksen pikkutarkkuus hidastavat kaupungin tiivistämistä. Suomalaisilla on kuitenkin muihin eurooppalaisiin kansoihin verrattuna parhaimpia mahdollisuuksia viettää vapaa-aikaansa kaupunkien ulkopuolella. Ei pitäisi olla varaa valittaa jos vähän joutomaata otetaan parempaan käyttöön jos samalla varmistaa että lähivirkistysalueita kehitetään.

t. Rainer
 
Esimerkiksi nykyinen rakennuskohde Kuninkaantammi joka on mun ajatusteni ja mieltymyksieni mukaaan myös Keskuspuistoa. Onneksi edes kulkuväylät, jotka siellä ennestään olivat ovat suunnilleen samassa kohtaa kuin ennenkin. Vaikkakin molemminpuolin voi olla kerrostaloja ja työmaita. Onneksi on niin kaukana mun asuinpaikasta. Täällä Töölöntullissa, Laaksossa yritettiin saada rakennettua myös Keskuspuistoon, mutta kiivas vastustus nykyisissä asukkaissa torppasi tuon hankkeen.
 
Kaupunkibulevardien vastustajat toivovat että Hämeenlinnanväylä (suomen surkein) moottoritie säilyy moottoritienä ja se vaatii riiitävän leveän rakentamattoman joutomaan, ja siihen tarkoitukseenhan keskuspuisto sopii parhaiten.t. Rainer
Hämeenlinnanväylä ei ole moottoritie, eikä koskaan ole ollutkaan. Moottoritie Hämeenlinnaan ja Tampereelle alkaa Kehä III:n jälkeen Vantaalla.
 
Kun yhdessä sovitaan että Keskuspuistoon ei rakenneta ja sitten kuitenkin linjaus heittämällä muuttuu että Keskupuisto onkin asuntojen tonttimaata. Silloin tämä outous aukeaa. Vimmasta on kysymys jos ei edes Keskuspuiston rakentamatta jättämisestä olla yhtä mieltä.

Arvelen, että viittaat nyt Hämeenlinnan moottoritien bulevardisointiin ja sen yhteydessä esitettyyn Helsingin Keskuspuiston länsireunan ehdotettuun rakentamiseen. Vaikken sinänsä kannata Helsingin (tai Espoon) keskuspuistojen rakentamista ja monelta osalta suorastan vastustan niitä ja pidän tiettyjä jo toteutettuja asuinalueita typerinä, niin minusta nämä "kaupunkimotarien" varret ovat nimenomaan poikkeus: Hyvin meluisia alueita (l. ei virkistysarvoa, mutta talot toimisivat jopa melusuojana puiston suuntaan) ja esim. Pirkkolantien ja Metsäläntien välisellä alueella Hämeenlinnanväylän itäpuolella on lähinnä metsittynyttä entistä peltoa...

Mutta tämä keskustelu on hieman hankalaa, jos ja ilmeisesti kun sulla on täysin mustavalkoinen suhtautuminen "neliömetrinkään" rakentamiseen nykyisen (Helsingin) keskuspuiston alueelle... Mun nähdäkseni oleellista on nimenomaan kunkin pienen alueen, "hehtaarin", ominaisuudet kokonaisuutena.

Jos tuolta pohjalta ajatellaan että rakentamista lisäämällä hoidetaa asia, niin sitten saadaan oikeutus rakentaa koko Keskuspuisto. Kun katsot Helsingin kaupungin valtuuston videotallenteista kokouksen, jossa päätettiin Sipoon osien liittämisestä, niin väitäpä sitten etteikö kokous ollut yhtä hurmosta.

Sulla on Salomaa tässä nyt se valitettavan yleinen ongelma: Oletat, että A:sta (rakentaa sen verran että kysyntä täytetään) seuraa B (saadaan oikeutus rakentaa koko Keskuspuisto), mutta sä et ole toistaiseksi pystynyt mitenkään osoittamaan tätä yhteyttä... Vrt. kaltevan pinnan argumentti.

tämä onkin se ydinkysymys, kysyin sitä kaavasuunnittelijalta, että eikö ylärajaa ole, josta yhdessä sovitaan. Hän vastasi että ei ole. Tämä merkitsee virkistysalueiden ja luontoalueiden rakentamista. Ja se kelpaa myös Vihreille, koska puolueen painoarvo poliitikassa kasvaa, kun väkeä haalitaan maalta kaupunkiin.

Tässä sullla on myös vähän jännä oletus siitä, että olisi ylipäänsä "moraalisesti oikein" sopia tulevien sukupolvien käsiä sitovasti kaupunkiin rakennettavan kerrosalan määrästä noin yleisellä tasolla. Ja tämä nyt ei todellakaan tarkoita sitä, ettemme voisi perustaa luonnonsuojelualueita tms., mutta tulevilla sukupolvilla on aina oikeus perua edeltäjiensä päätökset. Ja viittaan myös edelliseen kommenttiini liittyen ns. Kaltevan pinnan argumentiin.
 
On myös sellainen vaihtoehto, että siirretään Helsingistä pois sellainen väestö, jonka ei tarvitse asua pääkaupungissa. Kuulostaa tietysti äkkiseltään vähintäänkin Pjongjangilta, mutta jos lukijoilta ei nouse savu vielä päästä, niin antakaahan kun selitän.

Meillä perustuslaki antaa vapauden valita asuinpaikka maan sisältä. Hyvä niin, ei siihen pidä koskea. Eikä tarvitsekaan.

Mutta Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla asuu aikamoisen paljon sellaista väkeä, jonka elämisen yhteiskunta kustantaa käytännössä kokonaan. Tällaisen kokonaan tukien ja avustusten varassa elävän kansanosan kohdalla voisi vallan hyvin toimia niin, että valtio myös osoittaa asuinpaikan.

Jos on vaikkapa 10 kuukauden ajan elänyt pelkästään yhteiskunnan tukien varassa, kolahtaisi postilaatikosta uuden kodin osoite, avaimet ja tieto siitä milloin yhteiskunnan kustantama muuttoauto kurvaa pihaan. Elämä jatkuisi sitten Kajaanissa tai Pieksämäellä, tai jollain muulla paikkakunnalla, jossa asuntoja on tyhjillään pilvin pimein. Valtio säästäisi pelkästään näiden ihmisten asuinkustannuksissa valtavia summia, puhumattakaan muista hyödyistä.

Tämä ei riko perustuslakia mitenkään, sillä tässähän on luonnollisesti vaihtoehtona se, että päättää jäädä pääkaupunkiseudulle asumaan, jolloin tuet katkeavat ja elanto pitää tienata itse.

Lisäbonuksena tällainen muuttovirta maaseutukaupunkeihin virkistää näiden paikkakuntien liike-elämää huomattavasti. Jo pelkästään tuhat henkeä tuo mukanaan perustoimeentulotuen 6000 euroa vuodessa per henkilö, eli 6 000 000 euroa, joka käytetään kokonaan paikallisiin liikkeisiin ja palveluihin.

Hienosäätöä tällainen systeemi toki vaatisi, jotta ei käy niin, että vaikkapa 10 kuukauden jälkeen ollaan kuukausi töissä ja sitten taas 10 kk sossumasseilla ja niin edelleen, mutta jos perusperiaate on tällainen, niin eiköhän se hienosäätökin olisi aivan mahdollinen.

Järjestelmän pitäisi kyetä myös erottelemaan sellainen väki, jolla on realistiset mahdollisuudet elättää itsensä pk-seudulla, jotta sitä ei lähetetä alueelle, jossa työllistymisen mahdollisuuksia ei ole. Siihen tuo 10 kk lienee riittävä aika – jos ei siinä ajassa löydä töitä, eipä niitä löydä sitten myöhemminkään.

Lyhyesti: miksi asutamme maan kalleimpiin neliöihin väkeä, joka voisi asua missä tahansa ja joka käytännössä estää asumisen työpaikan lähellä esimerkiksi sairaanhoitajilta, opettajilta ja niin edelleen.
 
Arvelen, että viittaat nyt Hämeenlinnan moottoritien bulevardisointiin ja sen yhteydessä esitettyyn Helsingin Keskuspuiston länsireunan ehdotettuun rakentamiseen. Vaikken sinänsä kannata Helsingin (tai Espoon) keskuspuistojen rakentamista ja monelta osalta suorastan vastustan niitä ja pidän tiettyjä jo toteutettuja asuinalueita typerinä, niin minusta nämä "kaupunkimotarien" varret ovat nimenomaan poikkeus: Hyvin meluisia alueita (l. ei virkistysarvoa, mutta talot toimisivat jopa melusuojana puiston suuntaan) ja esim. Pirkkolantien ja Metsäläntien välisellä alueella Hämeenlinnanväylän itäpuolella on lähinnä metsittynyttä entistä peltoa...
Tässä näkyy tämä poliittinen vaihtokauppa: annetaan Vihreille raitiolinja ja saadaan vastapalveluksena nimi alle jopa Keskuspuiston rakentamiselle.

Mutta tämä keskustelu on hieman hankalaa, jos ja ilmeisesti kun sulla on täysin mustavalkoinen suhtautuminen "neliömetrinkään" rakentamiseen nykyisen (Helsingin) keskuspuiston alueelle... Mun nähdäkseni oleellista on nimenomaan kunkin pienen alueen, "hehtaarin", ominaisuudet kokonaisuutena.
Leimataan viherpiipertäjäksi ja muiksi kukkahattutäteiksi kaikki ne jotka eivät anna rakentaa kahta taloa suurelle viheralueelle. No lopulta ne kaksi taloa rakennetaan. Muutaman vuoden kuluttua uudet kaksi talo menee heittämällä läpi päätöksenteossa jne.



Sulla on Salomaa tässä nyt se valitettavan yleinen ongelma: Oletat, että A:sta (rakentaa sen verran että kysyntä täytetään) seuraa B (saadaan oikeutus rakentaa koko Keskuspuisto), mutta sä et ole toistaiseksi pystynyt mitenkään osoittamaan tätä yhteyttä... Vrt. kaltevan pinnan argumentti.

Helppo osoittaa: nyt ollaan kansallismaisemaan sopimatonta kaupallista rykelmää rakentamssa Olympiastadionin lähelle. Keskuspuiston kapein kohta kapenee edelleen !!



Tässä sullla on myös vähän jännä oletus siitä, että olisi ylipäänsä "moraalisesti oikein" sopia tulevien sukupolvien käsiä sitovasti kaupunkiin rakennettavan kerrosalan määrästä noin yleisellä tasolla. Ja tämä nyt ei todellakaan tarkoita sitä, ettemme voisi perustaa luonnonsuojelualueita tms., mutta tulevilla sukupolvilla on aina oikeus perua edeltäjiensä päätökset. Ja viittaan myös edelliseen kommenttiini liittyen ns. Kaltevan pinnan argumentiin.

Tuo kommentti tarkoittaa pitkäjännitteisen kaavoittamisen lopettamista. Kaavoituksen ydinhän on osoittaa toimintoja varten tietyt alueet. Nyt sitten tässä ruvettaisiin menemään kulloisenkin poliittisen pintamuodin mukaan. Millaiseksi tulisi sellainen Helsinki ?

---------- Viestit yhdistetty klo 23:06 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:56 ----------

(Hallinto-oikeus totesi Keskupuiston rakentamisen lainvastaiseksi. Siinä on juuri se ajatus että jos jostain sovitaan, niin siitä pidetään kiinni)
 
Rakentamisen vastustaminen on noin pääpiirteissään niiden ihmisten hommaa, joiden oikeustoimikelpoisuus on vähän kyseenalaista ja jotka kasvavat muutaman vuoden sisään horsmaa.

Olen aika paljon ottanut elämässäni kuraa vastaan rakennuttajan ja urakoitsijan edustajana näiltä seniorikansalaisilta, jotka vastustavat naapuriin rakentamista, enkä edelleenkään ymmärrä, että kuinka ihmiset viimeisillä eläkeläisvoimillaan viitsivät/jaksavat keskittyä niin suurella tarmolla asioihin, jotka koskettavat heitä lopulta niin vähän.

Ehkä se liittyy alzheimeriin, pelkäävät, etteivät löydä enää kotiinsa kun pihapiiri muuttuu, mutta tavattoman itsekästä se on joka tapauksessa. Uudisasuntojen ostajat ovat monesti nuoria perheellisiä, joilla on hiha-arviolta vähintään viisi, mutta helposti jopa kymmenen kertaa kauemmin elämää edessään kuin keskimääräisellä heidän kotinsa rakentamista vastustaneella ihmisellä.

Olen tässä miettinyt, että lakkaan äänestämästä, kun täytän 60-vuotta. Ihmiseltä pitäisi viedä äänioikeus, kun tietty ikä tulee täyteen. Mitä sanottavaa eläkeläisellä on johonkin kaupunkisuunnitteluun? Ei kaupunkia enää häntä varten suunnitella.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Lyhyesti: miksi asutamme maan kalleimpiin neliöihin väkeä, joka voisi asua missä tahansa ja joka käytännössä estää asumisen työpaikan lähellä esimerkiksi sairaanhoitajilta, opettajilta ja niin edelleen.

Olen tästä asiasta täysin samaa mieltä. Helsingissä asuu jo kolmannen sukupolven yhteiskunnan tulonsiirroilla eläviä ihmisiä eli selkokielellä sosiaalipummeja. Asuntorakentamiskiiman keskellä voitaisiin myös miettiä missä ovat työpaikat ja työhaluttomille voitaisiin todellakin osoittaa asunto jostain paljon tyhjiä asuntoja omaavalta paikkakunnalta.
 
Helppo osoittaa: nyt ollaan kansallismaisemaan sopimatonta kaupallista rykelmää rakentamssa Olympiastadionin lähelle. Keskuspuiston kapein kohta kapenee edelleen !!

En tiennytkään, että nykyisen jäähallin parkkipaikka lasketaan kuuluvaksi Keskuspuistoon.
 
Hämeenlinnanväylä ei ole moottoritie, eikä koskaan ole ollutkaan. Moottoritie Hämeenlinnaan ja Tampereelle alkaa Kehä III:n jälkeen Vantaalla.

Kyllä, osa liittymärampeista on niin surkeita ja alamittaisia, että jo niiden vuoksi ei puhettakaan, että tuo osa kolmostietä voisi olla moottoritie. Lisäksi siinä on bussipysäkkejä ilman moottoritiellä bussipysäkkien yhteydessä käytettäviä siirtymäramppeja.

HS kertoo kehäkakkosesta: https://www.hs.fi/kaupunki/espoo/art-2000006473125.html

Lainaukset tuosta HS:n jutusta: (kysymys siis koko ajan kehäkakkosesta)

“Sitä silloin aikoinaan mietittiin, että onko se moottoritie vai nelikaistainen tie. Käytännössä se osa, joka on Länsiväylän ja Turunväylän välillä on moottoritie, mutta se on niin lyhyt, ettei sitä ole liikennemerkein moottoritieksi osoitettu”, Heikkonen sanoo.

Kehä II:n erikoisuuksiksi Grönroos listaa sen pituuden lisäksi nimenomaan riisuttuina toteutetut ramppiratkaisut.

“Kehä II:n erityispiirre on se, että se tehtiin noin puolella rahalla siitä, mikä olisi ollut hyvä. Sen takia sen liittymät ovat aika tukkoisia ja siellä on rampeissa aika tiukat kurvit.”
 
Olen tästä asiasta täysin samaa mieltä. Helsingissä asuu jo kolmannen sukupolven yhteiskunnan tulonsiirroilla eläviä ihmisiä eli selkokielellä sosiaalipummeja. Asuntorakentamiskiiman keskellä voitaisiin myös miettiä missä ovat työpaikat ja työhaluttomille voitaisiin todellakin osoittaa asunto jostain paljon tyhjiä asuntoja omaavalta paikkakunnalta.

Tasapuolisuuden nimessä: firmassa on sorvi valmiina odottamssa käyttäjäänsä. Käyttäjä on asunut viisi vuotta Suomessa ja hallitsee sorvin , mutta ei saa työlupaa. Firman tuotanto seisoo sen takia että tekijöille ei saada työlupaa !
Mikä järki tässä on ?

---------- Viestit yhdistetty klo 13:15 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:11 ----------

En tiennytkään, että nykyisen jäähallin parkkipaikka lasketaan kuuluvaksi Keskuspuistoon.

Parkkipaikan lisäksi rakennussuunnitelmassa menee osa Keskuspuiston kapeimmasta kohdasta. Käytäntö on osoittanut myös että rakennetun osan lisäksi työmaaliikenne ja kaikenlaiset varastot, tarvikkeet ja koneet turmelevat työmaan ympäristöä. Valtuuston enemmistö Vihreät mukaan lukien on siunannut toimenpiteen.
 
Tasapuolisuuden nimessä: firmassa on sorvi valmiina odottamssa käyttäjäänsä. Käyttäjä on asunut viisi vuotta Suomessa ja hallitsee sorvin , mutta ei saa työlupaa. Firman tuotanto seisoo sen takia että tekijöille ei saada työlupaa !
Mikä järki tässä on ?

Esimerkkisi koskeekin työhaluista työnhakijaa, eikä "työnhakijaa", joka ei edes halua työtä vaan vastikkeetonta sossurahaa. Vastikkeeton sossuraha onkin suurin syy siihen, että väkeä on kortistossa pilvin pimein ja samaan aikaan on työvoimapula, jota paikataan ulkomaalaisella työvoimalla. Maataloustuotannossa tästä voidaan tänä vuonna nähdä kauhuesimerkki, kun työhaluisia ulkomaalaisia ei ehkä saadakaan Suomeen riittävästi koronatilanteen vuoksi.

Totta kai systeemissä on epäkohtia, mutta jotain täytyy tehdä ennen kuin kansantaloutemme ajautuu ihan kuralle.
 
Rakentamisen vastustaminen on noin pääpiirteissään niiden ihmisten hommaa, joiden oikeustoimikelpoisuus on vähän kyseenalaista ja jotka kasvavat muutaman vuoden sisään horsmaa.

Olen aika paljon ottanut elämässäni kuraa vastaan rakennuttajan ja urakoitsijan edustajana näiltä seniorikansalaisilta, jotka vastustavat naapuriin rakentamista, enkä edelleenkään ymmärrä, että kuinka ihmiset viimeisillä eläkeläisvoimillaan viitsivät/jaksavat keskittyä niin suurella tarmolla asioihin, jotka koskettavat heitä lopulta niin vähän.

Ehkä se liittyy alzheimeriin, pelkäävät, etteivät löydä enää kotiinsa kun pihapiiri muuttuu, mutta tavattoman itsekästä se on joka tapauksessa. Uudisasuntojen ostajat ovat monesti nuoria perheellisiä, joilla on hiha-arviolta vähintään viisi, mutta helposti jopa kymmenen kertaa kauemmin elämää edessään kuin keskimääräisellä heidän kotinsa rakentamista vastustaneella ihmisellä.

Olen tässä miettinyt, että lakkaan äänestämästä, kun täytän 60-vuotta. Ihmiseltä pitäisi viedä äänioikeus, kun tietty ikä tulee täyteen. Mitä sanottavaa eläkeläisellä on johonkin kaupunkisuunnitteluun? Ei kaupunkia enää häntä varten suunnitella.

Muutamia tapauksia on ollut että naapurit vastustavat kehitysvammaisten asuntolaa, koska sinne menevä taksiliikenne häiritsee. Kun järjestetään asukastilaisuus, jonne naapurit ja muut asianosaiset kutsutaan. Sitten kutsutaan vielä TV-toimittaja ja Hesarin toimittaja. Siellä voisi sitten katsoa kuka käyttää puheevuoron, jossa vastustaa vammaisten asuntolaa taksiliikenteen vuoksi. Vai voisko käydä niin että hän tyytyisi valittamiseen somessa.

Tuo äänioikeuden rajaaminenhan sopii Suomalaiseen yhteiskuntaan loistavasti. Voisiko ajatusta jalostaa vielä lisää siten että äänioikeus olisi 30-50 -vuotiailla kantasuomalaisilla miehillä, joilla on korkeakoulututkinto ja vakituinen työpaikka.

---------- Viestit yhdistetty klo 13:27 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:24 ----------

Esimerkkisi koskeekin työhaluista työnhakijaa, eikä "työnhakijaa", joka ei edes halua työtä vaan vastikkeetonta sossurahaa. Vastikkeeton sossuraha onkin suurin syy siihen, että väkeä on kortistossa pilvin pimein ja samaan aikaan on työvoimapula, jota paikataan ulkomaalaisella työvoimalla. Maataloustuotannossa tästä voidaan tänä vuonna nähdä kauhuesimerkki, kun työhaluisia ulkomaalaisia ei ehkä saadakaan Suomeen riittävästi koronatilanteen vuoksi.

Totta kai systeemissä on epäkohtia, mutta jotain täytyy tehdä ennen kuin kansantaloutemme ajautuu ihan kuralle.

Kuinka paljon työnhakijoista on työhaluttomia ?

---------- Viestit yhdistetty klo 13:33 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 13:27 ----------

....
Keskuspuiston rakentamista aletaan aina vastustaa kun vastustetaan jotain muuta. Tässä tapausessa kaupunkibulevardeja. Kaupunkibulevardien vastustajat toivovat että Hämeenlinnanväylä (suomen surkein) moottoritie säilyy moottoritienä ja se vaatii riiitävän leveän rakentamattoman joutomaan, ja siihen tarkoitukseenhan keskuspuisto sopii parhaiten.

...
t. Rainer

Miksi ylipäänsä viedään noin surkeaa rakennushanketta eteenpäin kun epäonnistumisen riski tiedetään. KHO hylkäsi keskupuiston rakentamisen.
https://www.rakennuslehti.fi/2018/1...n-rakentamisen-malmin-lentokentalle-ei-armoa/
 
Viimeksi muokattu:
Kuinka paljon työnhakijoista on työhaluttomia ?

En tiedä, mutta kyllä puhutaan selkeistä prosenteista, eikä promilleista.

Läheisessä kaveripiirissäni on kolme pitkäaikaistyötöntä. Yksi kirjoitttaa työhakemuksia viikottain ja on nytkin suorittamassa kurssia työllistyäkseen hänelle aivan uudelle alalle. Toinen on välillä jollain tukirahalla pyörivässä hanttihommassa ja sitten taas "kelailee" niin pitkään kuin mahdollista. Kolmas tekee kaikkensa ettei joudu töihin, esim kuntouttavassa työkokeilussa (tai mikä se olikaan) hän meni ensin italialaiseen lakkoon ja sitten istumalakkoon. (Ja on nyt kotona täydellä korvauksella seuraavat kolme kuukautta, koska sossutäti menetti hermonsa hänen kanssaan.)

Tällä otannalla siis 66,7%. Toivottavasti tilanne ei ole koko Suomen tasolla näin huono.
 
Takaisin
Ylös