Viestiketju: Aluepolitiikkaa

Ei minulla mitään Kajaania vastaan ole, minä en vaan usko siihen että kaupunki pystytään pitämään jotenkin tekohengityksellä elossa.

Alunperin kirjoittanut ultrix

Keskusvirastojen hajasijoittaminen on minusta hieman ongelmallista. Minusta fiksua olisi pitää keskushallinto aloillaan, mutta jakaa tehtäviä enemmän alueellisille valtion- ja maakunnanviranomaisille. Miksi esimerkiksi LVM on ainoa mahdollinen rautatieliikenteen tilaajaviranomainen? Voisiko Sykestä hajasijoittaa toimintoja nykyisten ELY:jen yhteyteen, kuten Pirkanmaalla jätehuollon tuottajavastuuasiat?

Subsidiariteettiperiaatetta, eli toimivallan jako mahdollisimman lähelle itse kansalaisia ja toimintaa ei toteuteta tarpeeksi.

Tästä olemme hieman yllättäen ehkä samaa mieltä. Minusta keskushallinnon toimipisteiden hajauttamisessa ei ole järkeä. Mutta ihan jo tuon subsidiaariperiaatteen vuoksi joidenkin toimintojen siirtämisessä maakuntahallinnolle on hyvinkin paljon järkeä, siis sellaiselle maakuntahallinnolle joka on suoraan vaaleilla valittu ja jolla on verotusoikeus, jälkimmäinen ei Kainuun mallissa toteudu ja se on sen ongelma. Ja silloin näitä tehtäviä hoitavien virkamiesten tulee tietenkin istua maakunnan pääkaupungissa.

Siitä tulee ihan tarpeeksi pahaa jälkeä kun valtio sörkkii Helsingin asioita, ja valtiovalta sentään majailee täällä. En tiedä, mutta voin kuvitella mitä siitä seuraa jossain Kainuussa.

Menee vähän aiheesta ohi mutta en voinut jättää kommentoimatta tätä:

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Netti-, luottokortti-, EU- ja euroaikaina tuo vaikuttaa pahalta unelta. Jos nyt tekee mieli ostaa joku vähän erikoisempi kirja (joka käsittelee vaikkapa Lontoon tai Pariisin metroa), menen vain Amazoniin, syynään valikoiman, näen myös uutuudet, teen tilauksen, maksan luottokortilla ja lähetys tulee suoraan omaan postilaatikkoon parhaimmillaan 3-4 päivässä, ilman vaivannäköä tai ylimääräisiä kuluja.

Nettikirjakaupassa ja oikeassa kirjakaupassa on se ero että oikeassa kirjakaupassa pystyy tutustumaan kirjaan etukäteen. Minulta olisi jäänyt moni kirja ostamatta jos en olisi kirjakaupassa ensin vaeltanut pitkin hyllyjä, vilkaissut esiläolevien kirjojen kansia, valinnut joitakin kiinnostavilta vaikutavia ja lueskellut ja katsellut kuvia. Nettiaikana olen tietysti toiminut niin että kun on tiedossa kirjakaupassa löytämäni kiinnostavan teoksen nimi, niin olen selaillut nettikirjakauppoja ja ostannut sen sieltä jos se postituskuluineen on tullut halvemmaksi kuin kirjakaupasta ostaminen. Nettikirjakaupat ovat itse asiassa alentaneet oikeiden kirjakauppojen hintoja. Joissakin tapauksissa oikeat kirjakaupat myyvät myös pois vähän vanhentuneita kirjoja pilkkahintaan.

Toinen syy isossa kirjakaupassa tyyliä Akateeminen, käymiseen silloin tällöin, vaikka ei ostaisi mitään, on että siellä on aina paljon nättejä nuoria opiskelijaneitokaisia. Joillekin ne virikkeet eivät ole pelkästään faktoja ja numeroita paperilla

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

No jaa, toisaalta Facebook ja netti yleensäkin tuovat sekä kaverit että virikkeet myös Kemijärvelle ja Kajaaniin. Yhteydenpito pois muuttaneisiin on helpompaa, ja jos ei nyt välttämättä kaipaa jatkuvaa saman pöydän ympärillä notkumista ja toisaalta pitää pienemmistä ympyröistä, niin kuvittelisin että tuo on elämänlanka pienemmillekin paikkakunnille.

Facebookin ja internetin vaikutusta on vaikea ymmärtää ennen kuin sen kokee. Se muuttaa isot kaupungit paljon aikaisempaa houkuttelevimmiksi paikoiksi asua.

Facebook vastaa nimittäin kysymykseen, missä samanhenkiset ihmiset tänään kohtaavat? Puskaradion voima moninkertaistuu. Suuressa kaupungissa tuohon kysymykseen löytyy oikea vastaus melkein joka päivä. Syrjäseuduillekin kulkee viesti; täällä ei todellakaan tapahdu mitään.

Ja kaikkein luovimmat, osaavimmat ja älykkäimmät ihmiset lähtevät sinne missä tapahtuu ihan oikeasti, ei vain virtuaalimaailmassa. Kielialueiden suurimmat kaupungit ovat entistä houkuttelevampia.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Toinen syy isossa kirjakaupassa tyyliä Akateeminen, käymiseen silloin tällöin, vaikka ei ostaisi mitään, on että siellä on aina paljon nättejä nuoria opiskelijaneitokaisia. Joillekin ne virikkeet eivät ole pelkästään faktoja ja numeroita paperilla

t. Rainer

Päästiin asiaan. Jenkeissä esimerkiksi Borders vaikuttaa minusta enemmän tapaamispaikalta kuin varsinaisesti kirjakaupalta, ja tekee luultavasti enemmän rahaa kahvin kuin kirjojen myynnille.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Asiahan on käytännössä täysin päin vastoin. Helsingissä asuvalla virkamiehellä on ympärillään Suomen parhaat työmarkkinat, jossain Kainuussa tehdastyöläisellä on tarjolla 30 %:n työttömyys.

En minä kaipaa maalle enkä pidä kaupunkeja ja kaupungistumista pahana. Mutta jos minulla on oikeus asua kaupungissa, minusta tuntuu oikeudenmukaiselta sallia sama oikeus sille, joka ei halua asua kaupungissa. Tai ainakaan Helsingissä. Lisäksi ymmärrän sen, etten kaupunkilaisena tule toimeen ilman ruokaa ja raaka-aineita, jotka ovat aina peräisin muualta kuin kaupungista. Pidän oman etuni mukaisena sitä, että ne, jotka haluavat elää muualla, voivat ja suostuvat siellä elämään.

Tämä on kai se aluepolitiikan ydinkysymys. Tietysti jokainen meistä tietää itse missä haluaa mieluiten asua mutta ammatinvalinta, muu elämäntilanne ja taloudelliset realiteetit ohjaavat kuitenkin eniten. Esim kaivosinsinöörillä on aika vaikea löytää töitä kehäkolmoosen sisäpuolella ja vastaavasti raitiovaununkuljettajalla ulkopuolelta, mutta sitten on iso joukko ammatteja jotka saavat töitä sekä sisä että ulkopuolelta mutta helpommin joka tapauksessa sisäpuolellta.

Kysymys on että onko tärkeämpää että työvoima voi liikkua mahdollisimman hyvin ts Muhametti pääsee helpomin vuoren luo, vai se että jokaiselle Muhametille pyritään järjestämään oma vuori? Kun tiedetään paljonko on nappuloita käyttää tämän pelin pyörittämiseen ja mitkä ovat ne kansalliset hyödyt (ei pelkästään rahassa vaan muissakin tekijöissä mitattuina) mistäkin valinnasta niin kuvittelisin että jonkinlaiseen kompromissiin päästään ennen pitkää.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Nettikirjakaupassa ja oikeassa kirjakaupassa on se ero että oikeassa kirjakaupassa pystyy tutustumaan kirjaan etukäteen. Minulta olisi jäänyt moni kirja ostamatta jos en olisi kirjakaupassa ensin vaeltanut pitkin hyllyjä, vilkaissut esiläolevien kirjojen kansia, valinnut joitakin kiinnostavilta vaikutavia ja lueskellut ja katsellut kuvia. Nettiaikana olen tietysti toiminut niin että kun on tiedossa kirjakaupassa löytämäni kiinnostavan teoksen nimi, niin olen selaillut nettikirjakauppoja ja ostannut sen sieltä jos se postituskuluineen on tullut halvemmaksi kuin kirjakaupasta ostaminen. Nettikirjakaupat ovat itse asiassa alentaneet oikeiden kirjakauppojen hintoja. Joissakin tapauksissa oikeat kirjakaupat myyvät myös pois vähän vanhentuneita kirjoja pilkkahintaan.

Toisaalta joo. Kyllä minä vieläkin käyn Tampereen Akateemisessa selailemassa kirjoja ja usein sorrun ostamaankin jotain. Mutta nettikirjakauppa laajentaa tarjolla olevaa valikoimaa aivan radikaalisti. Kyse ei ole ensisijaisesti hinnasta vaan valikoimasta. Hahmotan kyllä että tämä kokemus ei välity ihan samalla tavalla Helsingissä missä sijaitsee todennäköisesti yksi Euroopan parhaista kirjakaupoista.

Maaseudulla ja pienissä kaupungeissa nettikirjakauppa suorastaan avaa maailman ja tuo informaatiotulvan kotiovelle.

Alunperin kirjoittanut petteri

Facebookin ja internetin vaikutusta on vaikea ymmärtää ennen kuin sen kokee. Se muuttaa isot kaupungit paljon aikaisempaa houkuttelevimmiksi paikoiksi asua.

Facebook vastaa nimittäin kysymykseen, missä samanhenkiset ihmiset tänään kohtaavat? Puskaradion voima moninkertaistuu. Suuressa kaupungissa tuohon kysymykseen löytyy oikea vastaus melkein joka päivä. Syrjäseuduillekin kulkee viesti; täällä ei todellakaan tapahdu mitään.

Netti muuttaa myös pienet kaupungit houkuttelevammiksi asua, kun siellä ei tarvitse enää asua ummikkona ja tietämättömänä mitä maailmalla tapahtuu. Riippuu mitä preferoi. Kaikki eivät käy jatkuvasti ulkona kavereita tapaamassa. Nykyään on helpompi saada tavalla tai toisella kummankin ympäristön hyvät puolet, kun netti auttaa.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Maaseudulla ja pienissä kaupungeissa nettikirjakauppa suorastaan avaa maailman ja tuo informaatiotulvan kotiovelle.

Netti muuttaa myös pienet kaupungit houkuttelevammiksi asua, kun siellä ei tarvitse enää asua ummikkona ja tietämättömänä mitä maailmalla tapahtuu. Riippuu mitä preferoi. Kaikki eivät käy jatkuvasti ulkona kavereita tapaamassa. Nykyään on helpompi saada tavalla tai toisella kummankin ympäristön hyvät puolet, kun netti auttaa.

18-28 vuoden iässä jolloin asuinpaikka yleensä valitaan preferenssit ovat erilaiset. Kyllä ihmisten tapaaminen on silloin suurelle osalle ihmisistä tärkeää. Olen vahvasti sitä mieltä, että netti helpottaa lähtemistä enemmän kuin tukee paikallaan pysymistä.

Toki tuo riippuu ihmisistä. Luovimmat, osaavimmat ja älykkäimmät ovat herkkiä muuttamaan. Parhaan aineksen lähtö syrjäseuduilta tekee huonontaa rajusti syrjäseutujen mahdollisuuksia kehittyä.

Alunperin kirjoittanut SlaverioT

Tämä aihe on edelleenkin mielenkiintoinen koska alueiden kehitys on ratkaisevaa tulevaisuuden kannalta ja sen millainen Suomi tulee olemaan. Mutta kuitenkin jonkinlaista rajausta kaipaisin eri mielipiteiden välille. Asutus tulee keskittymään-teesistä olemme kaiketi yhtä mieltä, mutta kuinka pitkälle tämä tendenssi tulee jatkumaan?

Tässä hieman erilaisia tulevaisuuden visioita väestöpohjan näkökulmasta:

A: Helsinki ja noin tunnin matkan päässä siitä olevat keskukset kehittyvät. Muu Suomi alueesta riippuen joko taantuu tai pysyy väestöltään ennallaan.

B: Suuret yliopistokaupungit ja niiden ympäristöt kehittyvät. Eli Pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Oulu, Kuopio ja Jyväskylä lähinnä.

C: Lähes kaikki nykyiset maakuntakeskukset kehittyvät.

Mikä näistä siis on lähinnä foorumilaisten omia näkemyksiä?

B. Kysymys on lähinnä siitä kuinka monta noita menestyviä kaupunkiseutuja on, alle kolmeen en jaksa uskoa, mutta en oikein sitäkään että kaikki yliopistokaupungit pärjää.

Olen tämän Soininvaarana kirjoituksen kanssa edelleen koko lailla samaa mieltä, varsinkin siitä että meillä kyetä päättämään mihin panostetaan ja mihin sitten vastaavasti ei: http://www.soininvaara.fi/2007/07/23...n-pudotuspeli/

Alunperin kirjoittanut teme

B. Kysymys on lähinnä siitä kuinka monta noita menestyviä kaupunkiseutuja on, alle kolmeen en jaksa uskoa, mutta en oikein sitäkään että kaikki yliopistokaupungit pärjää.

Periaatteessa sama näkemys.

Näkemyseroja liittynee lähinnä seuraaviin seikkoihin:

1. Onko tämä kehitys itsessään positiivista, negatiivista vai neutraalia?
2. Voiko tähän kehitykseen vaikuttaa vai ei?
3. Jos tähän kehitykseen voi vaikuttaa, onko se toivottavaa?
4. Jos tähän kehitykseen voi vaikuttaa, mitkä ovat toimivat keinot?
5. Jos toimivia keinoja on, kuinka paljon niihin voi/kannattaa käyttää rahaa?

Alunperin kirjoittanut teme

B. Kysymys on lähinnä siitä kuinka monta noita menestyviä kaupunkiseutuja on, alle kolmeen en jaksa uskoa, mutta en oikein sitäkään että kaikki yliopistokaupungit pärjää.

Olen samoilla linjoilla.

Alunperin kirjoittanut SlaverioT

Tämä aihe on edelleenkin mielenkiintoinen koska alueiden kehitys on ratkaisevaa tulevaisuuden kannalta ja sen millainen Suomi tulee olemaan. Mutta kuitenkin jonkinlaista rajausta kaipaisin eri mielipiteiden välille. Asutus tulee keskittymään-teesistä olemme kaiketi yhtä mieltä, mutta kuinka pitkälle tämä tendenssi tulee jatkumaan?

Tässä hieman erilaisia tulevaisuuden visioita väestöpohjan näkökulmasta:

A: Helsinki ja noin tunnin matkan päässä siitä olevat keskukset kehittyvät. Muu Suomi alueesta riippuen joko taantuu tai pysyy väestöltään ennallaan.

B: Suuret yliopistokaupungit ja niiden ympäristöt kehittyvät. Eli Pääkaupunkiseutu, Turku, Tampere, Oulu, Kuopio ja Jyväskylä lähinnä.

C: Lähes kaikki nykyiset maakuntakeskukset kehittyvät.

Mikä näistä siis on lähinnä foorumilaisten omia näkemyksiä?

Toki yksittäistapauksia tulee aina olemaan. Esim. jotkut tehdaspaikkakunnat voivat menestyä, mutta ne tuskin vaikuttavat kokonaistrendiin.

Itse veikkaan että kasvun painopistealueet tulevat olemaan (ei välttämättä tässä järjestyksessä)
1) Pääkaupunkiseutu ja Uusimaa
2) Turun seutu
3) Kymenlaakso ja Etelä-Karjala
4) Oulu-Kemi-Tornio

Syyt: Näissä on yliopistojen lisäksi hyvät liikenneyhteydet ja ennenkaikkea satama tai raja lähellä ja siksi kansainvälisesti kiinnostavia.

Muut sisä-Suomen kauoungit kasvavat maltillisemin ja pienemmät paikkakunnat menettävät väestöä mutta pärjäävät jotenkuten peruselinkeinoilla ja matkailulla.

Janin kysymyksiin vastaan että tällaisiin asioihin ei voi kovin paljon vaikuttaa tai jos voi se ei aina johda toivottuun lopputulokseen.

t. Rainer