Sivu 3 / 12 EnsimmäinenEnsimmäinen 1234567 ... ViimeisinViimeisin
Näytetään tulokset 31-45/176

Viestiketju: Ruotsinkieliset paikannimet

  1. #31

    Liittynyt
    14.07.2005
    Sijainti
    koti: Espoo/työ: Helsinki
    Viestejä
    5908

    oletus Vs: Vi skulle gå till kauppatori och dricka kaffe med munkkipossu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Onneksi Offtopic on varattu sivuraiteille menevään keskusteluun, joten olkaamme tyytyväisiä, että aihe herättää mielipiteitä ja keskustelua!

    Eli Myllypuroon katukyltit myös somalin kielelle
    Ei kaikkia kadunnimia tarvi kääntää, paitsi ehkä se eräs kuuluisa katu Merirastilassa Mutta opaskyltit eri virastoihin ja julkisiin paikkoihin kuten kirjastoon, uimahalliin jne voivat hyvin olla jollain muullakin kielellä kuin suomeksi ja ruotsiksi.

    t. Rainer

  2. #32
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: Vi skulle gå till kauppatori och dricka kaffe med munkkipossu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg Näytä viesti
    Ei kaikkia kadunnimia tarvi kääntää, paitsi ehkä se eräs kuuluisa katu Merirastilassa Mutta opaskyltit eri virastoihin ja julkisiin paikkoihin kuten kirjastoon, uimahalliin jne voivat hyvin olla jollain muullakin kielellä kuin suomeksi ja ruotsiksi.
    Ei varmaankaan ole poliittisesti korrektia sanoa tätä, mutta kun tosiasia on, että Suomeen pakolaisina tulleet lisääntyvät paljon etnisesti suomalaisia vilkkaammin, niin ennen pitkää tulemme perimmäisten kysymysten eteen. Kun yhdessä kunnassa on saman verran tai enemmän jotain muuta kieliryhmää kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Tai jos kyse on maakunnasta, tai jopa koko valtiosta.

    Ennen pitkää voi olla se tilanne, että venäjänkielisten lukumäärä ylittää suomenruotsalaisten lukumäärän, mikäli muuttovirta jatkuu samaan tapaan kuin tänä päivänä. Se on jopa välttämätöntä, koska suomen- ja ruotsinkielinen väestö ikääntyy ja tarvitsemme nuoria maahanmuuttajia.

    Miten voimme perustella sen, että 3000 ruotsinkielistä varten pyöritetään kunnallisia palveluita, mutta 3100 venäjänkielistä varten niitä ei tarjota. Tai minkä takia Imatralla 5 % venäjänkielisten osuus ei riitä kunnan kaksikielisyyteen suomi-venäjä, kun missä tahansa muualla 3 % väestöosuus riittää ruotsinkielisten palvelujen järjestämiseen.

    Ei taida mennä tällainen tiettyjä kieliryhmiä (suomi, ruotsi) suosiva järjestely läpi, jos joku keksii viedä tämän oikeuteen joskus. Tämän jälkeen joudumme joko tarjoamaan palvelut kaikilla kielillä tai päättämään, että peruspalvelut tarjotaan vain enemmistökielellä suomeksi ja erikielisiä palveluja tarjotaan kysynnän mukaan.
    Yöbussissa on tunnelmaa

  3. #33
    Aleksi.K avatar
    Liittynyt
    27.04.2006
    Sijainti
    Leppävaara
    Viestejä
    2697

    oletus Vs: Vi skulle gå till kauppatori och dricka kaffe med munkkipossu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut antti Näytä viesti
    Kuka tietää mitä esimerkiksi Hyrylä on ruotsiksi, nimittäin Tuusulan kunnan alueella lukee pelkkää Hyrylää, mutta Korsossa löytyy kyltti Hyrylä Skavaböle.
    Itse asiassa ainakin Kampin terminaalin lähtölaituri-info ilmoitti erään U640 vakiovuoron määräpaikaksi Hyrylä - Tusby centrum. Vapaasti suomennettuna Tuusulan keskus. Tuossa ei kyllä ole mitään järkeä.
    Tyhmä ei se joka myy, vaan se joka ostaa.

  4. #34
    Tunnistettu jäsen Rattivaunu avatar
    Liittynyt
    24.06.2005
    Viestejä
    4852

    oletus Vs: Vi skulle gå till kauppatori och dricka kaffe med munkkipossu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Aleksi.K Näytä viesti
    Itse asiassa ainakin Kampin terminaalin lähtölaituri-info ilmoitti erään U640 vakiovuoron määräpaikaksi Hyrylä - Tusby centrum. Vapaasti suomennettuna Tuusulan keskus. Tuossa ei kyllä ole mitään järkeä.
    Kerropas ratkaisu, josta sitä järkeä löytyisi.

  5. #35
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: Vi skulle gå till kauppatori och dricka kaffe med munkkipossu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Rattivaunu Näytä viesti
    Kerropas ratkaisu, josta sitä järkeä löytyisi.
    Vähän sama, jos junan pääteasema olisi suomeksi Toijala, mutta ruotsiksi Akaa centrum. Jos todellakin yhdistelmä on ollut Hyrylä-Tusby centrum, niin vähän epäjohdonmukaiseltahan se tuntuu. Kyllä suomenkielinenkin arvostaisi tietoa siitä, että kyseessä on Tuusulan kunnan keskus.
    Yöbussissa on tunnelmaa

  6. #36
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3363

    oletus Vs: Vi skulle gå till kauppatori och dricka kaffe med munkkipossu

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Miten voimme perustella sen, että 3000 ruotsinkielistä varten pyöritetään kunnallisia palveluita, mutta 3100 venäjänkielistä varten niitä ei tarjota. Tai minkä takia Imatralla 5 % venäjänkielisten osuus ei riitä kunnan kaksikielisyyteen suomi-venäjä, kun missä tahansa muualla 3 % väestöosuus riittää ruotsinkielisten palvelujen järjestämiseen.
    Eihän tuota voikaan perustella kuin voimassa olevan kielilain ja perustuslain nojalla. Jos Imatralla 5% venäjänkielisten osuus ei riitä kaksikielisyyteen, ei riitä myöskään 5% ruotsinkielisten osuus. 30000 asukkaasta 5% on 1500, tarvittaisiin 3000 asukasta tai 8% osuus kaksikielisyyteen lain mukaan.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Ei taida mennä tällainen tiettyjä kieliryhmiä (suomi, ruotsi) suosiva järjestely läpi, jos joku keksii viedä tämän oikeuteen joskus.
    Kaikissa hallinto-oikeusasteissa voitaisiin vain todeta asian olevan täysin Suomen lain mukainen. Eri asia jos joku keksii viedä asian EY-tuomioistuimeen.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut kemkim Näytä viesti
    Vähän sama, jos junan pääteasema olisi suomeksi Toijala, mutta ruotsiksi Akaa centrum.
    Tarkoittanet Ackas centrumia.

  7. #37
    Jouni Seilonen avatar
    Liittynyt
    19.09.2007
    Sijainti
    Oulu / Ristijärvi
    Viestejä
    847

    oletus Vs: Ruotsinkieliset paikannimet

    Joissakin tiedotusvälineissä on kerrottu menestyvän ruotsalaisen hiihtäjättären olevan kotoisin Tärendön kylästä Pohjois-Ruotsin Pajalassa. Eikö kylän nimi ole suomeksi Tärentö ja nimen taivutus niin kuin suomen kielessä nto/ntö-loppuisia sanoja taivutetaan (Suvanto, Suvannon,...)?

    Joskus useita vuosia sitten näin Oulussa torin laidalla ruotsalaisen tilausajobussin, jonka takaseinässä oli seuraavan tapainen teksti: KEROS BUSS / TÄRENDÖ / SCHWEDEN.

  8. #38
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2204

    oletus Koivisto-Primorsk

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Hartsa Näytä viesti
    Venäläiset ovat maahanmuuttajia...ei ole mitään velvollisuutta palvella maahanmuuttajia heidän kielellään.
    SNTL:n luhistuttua silloinen Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto toivotti suomalaista sukua olevat neuvostokansalaiset paluumuuttajina tervetulleeksi Suomeen. Karjalassa, Inkerissä ja muuallakin pitkin laajaa maata kutsu otettiin lämpimästi vastaan. Isovanhempia myöten ryhdyttiin etsimään suvusta suomalaisverta.

    Lähestulkoon kaikki venäjää Suomessa puhuvat tulokkaat ovatkin tätä ryhmää ja väkeä saapuu yhä edelleen. Siis Suomen presidentin kutsumina ja tervetulleina. He eivät ole varsinaisesti maahanmuuttajia, vaan siis paluumuuttajia.

    Tuskinpa Suomeen muutetaan Venäjältä muuta kuin tätä presidentti Koiviston viitoittamaa mahdollisuutta käyttäen tai sitten on toki toinenkin vaihtoehto, eli suomalainen rakastuu venäläiseen ja sitä rataa...

  9. #39
    kemkim avatar
    Liittynyt
    24.09.2005
    Sijainti
    Helsinki
    Viestejä
    2703

    oletus Vs: Koivisto-Primorsk

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact Näytä viesti
    Isovanhempia myöten ryhdyttiin etsimään suvusta suomalaisverta.
    Tämä selittää sen, miksi minä olen kohdannut paljon ihmisiä, joilla on jännä etunimi-sukunimiyhdistelmä. Esimerkiksi Igor Tommonen, Arttur Vainonen jne. Ja nämä ihmiset puhuvat äidinkielenään venäjää, suomen osaaminen on sitä sun tätä. Riittää ilmeisesti, kun kaukaisetkin sukujuuret ovat suomalaiset. Tällaista porukkaa Venäjällä sitten riittääkin paljon, hyvin paljon! Veikkaan, että korruptoituneessa valtiossa 1990-luvun alussa on papereitakin väärennelty runsaasti, jotta on saatu muuttolupa Suomeen. Ihan hyvin nämä venäläiset ovat tänne Suomeen sopeutuneet, ei ole ollut pahemmin harmia eivätkä he ole alkaneet rötöstellä täällä, vaikka muuttolupa olisi vilpillisin keinoin hankittukin. Useimmat käynevät töissäkin. Sen sijaan on eräitä muita ulkomaalaisryhmiä, jotka tulivat samoin 1990-luvun laman aikaan, mutta vieläkin heillä on paljon ongelmia ja he aiheuttavat niitä myös muille.

    http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?...4,1:0:0:0:0:0:
    Viimeisin muokkaaja kemkim; 09.01.2008 kello 19:20.
    Yöbussissa on tunnelmaa

  10. #40
    Suljettu tunnus
    Liittynyt
    29.06.2005
    Sijainti
    Itä-Helsinki
    Viestejä
    2224

    oletus Vs: Koivisto-Primorsk

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact Näytä viesti
    SNTL:n luhistuttua silloinen Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto toivotti suomalaista sukua olevat neuvostokansalaiset paluumuuttajina tervetulleeksi Suomeen. Karjalassa, Inkerissä ja muuallakin pitkin laajaa maata kutsu otettiin lämpimästi vastaan. Isovanhempia myöten ryhdyttiin etsimään suvusta suomalaisverta.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut MOT 28.09.98
    Koiviston Ajank. kakkosen haastattelusta 10.4.1990: Koivisto kertoo, että inkeriläiset ovat suomalaisia ja että heidät voidaan rinnastaan esim. amerikan- ja ruotsinsuomalaisiin paluumuuttajiin.
    ...
    Nyt kun suomalaisuus on muuttunut eduksi, ilmaantuu heitä joka puolelta. Onpa Suomeen otettu mustaihoinen inkeriläisperhe Sambiastakin.

  11. #41

    Liittynyt
    01.07.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    682

    oletus Vs: Ilmaista bussikyytiä Piteåssa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Jouni Seilonen Näytä viesti
    Pitääköhän paikkansa se huhu, että Tampere - Pori -junissa ruotsinkielinenkin kuulutus kertoo saapumisesta Kokemäelle ja vielä oikein ruotsinkielisten vaatimuksesta, koska he eivät itsekään tiedä, mikä Kokemäen ruotsinkielinen nimi on?
    Pännäisiin saavuttaessa kuulutus kertoo suomeksi ja englanniksi junan saapuvan Pännäisiin, mutta ruotsiksi till Bennäs (näin ainakin kun viimeksi matkustin viime viikonloppuna). Muistelen että välillä paikka oli englanniksikin Bennäs (ja sitä ennen taas ei). Jossain välissä taisi jopa olla niin, että englanninkielisen kuulutuksen mukaan jatkobussi Pietarsaareen lähtee paikasta nimeltä Bennäs, vaikka juna juuri saapuu Pännäisiin (tai saattoi tämä olla toisinkin päin). Mahtoi siinä olla turistilla ihmettelemistä.

    Mielenkiintoisia paikannimiä kyllä riittää (ja itse siis pidän monenkielisiä nimiä (tai vaikka useampia nimiä yhdellä kielellä) rikkautena, olkoonkin, että joskus aiheuttaa sekaannuksia). Jostain joskus kuulin, että Seinäjoki olisi ruotsiksi Östermyra. Sen koommin en ole nimeen törmännyt: Juna saapuu kolmella kielellä Seinäjoelle, kaupungin rajalla lukee kyltissä yhdellä kielellä Seinäjoki, eikä postinumero- tai puhelinluettelo tunne kaupungille kuin yhden nimen.

    Tai toisensuuntainen tilanne: Länsirannikolla on pieni Luodon kunta, jolla siis on suomenkielinenkin nimi - mistä johtuen moni automaattisesti postitettu lähetys on osoitettu Luotoon. Tämä harmittaa paikallisia, kun siellä harva suomea puhuu. Ympäristökunnissakin kun enimmäkseen ruotsia puhutaan, tarvitaan suomenkielistä nimeä äärimmäisen harvoin. Tai itse asiassa ei koskaan: En ainakaan Kokkolassa ole kuullut kenenkään Luodosta puhuvan. Larsmo se on, suomeksikin.

    Aikanaan kun tienviittoihin lisättiin ruotsinkielisiä nimiä viitan sijainnin, ei kohteen, mukaan, opin useita uusia ruotsinkielisiä nimiä. Kukapa olisi tiennyt, että Kajaani on ruotsiksi Kajana? En minä ainakaan, ei ole kartassa kuin yksi nimi. Nytpä tiedän, suoran tien ansiosta. Harmi, ettei Seinäjoelle ole suoraa tietä.

    Kokkolan kaupunkiin kun ensi vuodenvaihteessa liitetään kolme muuta kuntaa, tullee enemmänkin puhetta niiden ruotsinkielisistä nimistä. Tuon saman tienviitan ansiosta tiedän, että Lohtaja on Lochteå ja Kälviä muistaakseni Kelviå (tjsp). Ullavaankaan ei suoraa tietä mene, joten sille en tiedä ruotsinkielistä nimeä. Paikallislehden mielipidekirjoituksen mukaan Ullebo, mutta en tiedä onko tuossa mitään perää.

    Helsinkiin muutettuani opin äkkiä ulkoa metroasemat, ja muutenkin oli päällä kova yritys tunnetuimpien kaupunginosien oppimiseksi. Ne nyt ainakin piti löytää, mitkä Erkki-Mikael pakinoissaan (1960-luvulta) mainitsee. Vaan eipä löytynyt Isaskar Keturin asuinpaikka Rööperi kuin vasta "maalle" (Espooseen) muutettuani - kunhan olin älynnyt alkaa tutkailla molemmankielisiä kylttejä. Mielenkiintoinen seikka on myös -böle-loppuisten ruotsinkielisten paikannimien runsaus täällä. Joskus tuntuu, että Pasila on ainoa paikka, jonka ruotsinkielinen nimi ei lopu -böle - se kun on Böle.

  12. #42
    ultrix avatar
    Liittynyt
    22.10.2005
    Sijainti
    Tampere Järvensivu (Jvs)
    Viestejä
    3363

    oletus Vs: Ilmaista bussikyytiä Piteåssa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Matkalainen Näytä viesti
    Pännäisiin saavuttaessa kuulutus kertoo suomeksi ja englanniksi junan saapuvan Pännäisiin, mutta ruotsiksi till Bennäs (näin ainakin kun viimeksi matkustin viime viikonloppuna). Muistelen että välillä paikka oli englanniksikin Bennäs (ja sitä ennen taas ei). Jossain välissä taisi jopa olla niin, että englanninkielisen kuulutuksen mukaan jatkobussi Pietarsaareen lähtee paikasta nimeltä Bennäs, vaikka juna juuri saapuu Pännäisiin (tai saattoi tämä olla toisinkin päin). Mahtoi siinä olla turistilla ihmettelemistä.
    Tähän kyllä pitäisi saada jokin tolkku. Pännäinen on vain suomeksi Pännäinen, muilla kielillä Bennäs. Piste. Onkohan taas joku IKL-fanaatikko valittanut VR:lle ruotsinkielisestä nimestä englanninkielisessä kuulutuksessa?

    Ainakin Turun radan junilla matkustaessa Karjaa kuulutetaan sekä suomeksi että ruotsiksi Karis. Tosin VR:n englanninkielisissä taskuaikatauluissa lukee Karjaa. Pitäisi varmaan ehdottaa rautatieyhtiölle, että ottaisivat englanninkielisissä aikataulukirjoissa käyttöön molemmat kielimuodot tyyliin "Karis/Karjaa", "Turku/Åbo", aivan kuin Turistissa tai aikataululippusissa.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Matkalainen Näytä viesti
    Mielenkiintoisia paikannimiä kyllä riittää (ja itse siis pidän monenkielisiä nimiä (tai vaikka useampia nimiä yhdellä kielellä) rikkautena, olkoonkin, että joskus aiheuttaa sekaannuksia). Jostain joskus kuulin, että Seinäjoki olisi ruotsiksi Östermyra. Sen koommin en ole nimeen törmännyt: Juna saapuu kolmella kielellä Seinäjoelle, kaupungin rajalla lukee kyltissä yhdellä kielellä Seinäjoki, eikä postinumero- tai puhelinluettelo tunne kaupungille kuin yhden nimen.
    Östermyra on erittäin wanhahtava nimi Seinäjoelle, verrattavissa oikeastaan Urjalan kutsumiseen Urdialaksi tai Punkalaitumen Pungalaitioksi. Wikipedia tietää seuraavaa:
    Seinäjoki, eller Östermyra på svenska, är en stad i landskapet Södra Österbotten i Västra Finlands län. Stadens historiska svenska namn är Östermyra, en benämning som man numera avråder ifrån.
    Lainaus Alunperin kirjoittanut Matkalainen Näytä viesti
    Tai toisensuuntainen tilanne: Länsirannikolla on pieni Luodon kunta, jolla siis on suomenkielinenkin nimi - mistä johtuen moni automaattisesti postitettu lähetys on osoitettu Luotoon. Tämä harmittaa paikallisia, kun siellä harva suomea puhuu. Ympäristökunnissakin kun enimmäkseen ruotsia puhutaan, tarvitaan suomenkielistä nimeä äärimmäisen harvoin. Tai itse asiassa ei koskaan: En ainakaan Kokkolassa ole kuullut kenenkään Luodosta puhuvan. Larsmo se on, suomeksikin.
    Olen kuullut tästä ilmiöstä itsekin, jopa niinkin päin että ruotsinkielisetkin puhuvat vastaavasti Kokkolasta eikä Karlebystä (ei edes Gamla-). Onkohan Luoto jokin uudisnimi, vai miksi sitä ei käytetä?

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Matkalainen Näytä viesti
    Aikanaan kun tienviittoihin lisättiin ruotsinkielisiä nimiä viitan sijainnin, ei kohteen, mukaan, opin useita uusia ruotsinkielisiä nimiä. Kukapa olisi tiennyt, että Kajaani on ruotsiksi Kajana? En minä ainakaan, ei ole kartassa kuin yksi nimi. Nytpä tiedän, suoran tien ansiosta. Harmi, ettei Seinäjoelle ole suoraa tietä.
    Kyllä minä ainakin olen tiennyt, ja minun Aino-kartastossani lukee Kajaanin alapuolella pienin versaalein Kajana. Seinäjoelle vievillä teillä todennäköisesti ei lue Östermyra, muuta kuin mahdollisesti Östermyran ruukille vievällä tiellä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Matkalainen Näytä viesti
    Kokkolan kaupunkiin kun ensi vuodenvaihteessa liitetään kolme muuta kuntaa, tullee enemmänkin puhetta niiden ruotsinkielisistä nimistä. Tuon saman tienviitan ansiosta tiedän, että Lohtaja on Lochteå ja Kälviä muistaakseni Kelviå (tjsp). Ullavaankaan ei suoraa tietä mene, joten sille en tiedä ruotsinkielistä nimeä. Paikallislehden mielipidekirjoituksen mukaan Ullebo, mutta en tiedä onko tuossa mitään perää.
    Oikein meni, tosin Ullavalla ei ole ruotsinkielistä nimeä. Jatkossa Lohtajan ulkorajoilla lukee kuitenkin Kokkola Karleby, ja kuntakeskukseen tullessa Lohtaja Lochteå.

  13. #43

    Liittynyt
    01.07.2005
    Sijainti
    Espoo
    Viestejä
    682

    oletus Vs: Ilmaista bussikyytiä Piteåssa

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    Östermyra on erittäin wanhahtava nimi Seinäjoelle, verrattavissa oikeastaan Urjalan kutsumiseen Urdialaksi tai Punkalaitumen Pungalaitioksi.
    Hyvä tietää. Tähän asti kun olen voinut lähinnä ihmetellä mistä tuonkin nimen olen päähäni saanut.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    Olen kuullut tästä ilmiöstä itsekin, jopa niinkin päin että ruotsinkielisetkin puhuvat vastaavasti Kokkolasta eikä Karlebystä (ei edes Gamla-). Onkohan Luoto jokin uudisnimi, vai miksi sitä ei käytetä?
    Asioilla on kyllä varsin suomenkielisenkuuloisia nimiä på kokkolaruotsi. Eräänkin kerran videovuokraamossa teini kehui kaverilleen "Det här filmi är jättekiva!", mutta kaupungin nimi on kyllä yleensä Karleby ruotsiksi. Gamlakarleby-nimen käyttöä pidettiin ainakin vuosikymmen sitten kannanottona vanhan nimen palauttamisen puolesta. Luoto-nimen historiasta en tiedä, jotenkin vain oli itsestäänselvää käyttää naapurikunnasta ruotsinkielistä nimeä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    Kyllä minä ainakin olen tiennyt, ja minun Aino-kartastossani lukee Kajaanin alapuolella pienin versaalein Kajana.
    Nojoo, saattaa nykyään kartassa lukeakin. Tuolloin, 80-luvun lopussa tai 90-luvun alussa kun tuo tienviitta ilmestyi, oli ainakin minulle outoja nuo ruotsinkieliset nimet. Sittemmin opin kyllä ulkoa jokaisen tienviitan Kokkolasta Himangalle saakka (noin 40 km).

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    Seinäjoelle vievillä teillä todennäköisesti ei lue Östermyra, muuta kuin mahdollisesti Östermyran ruukille vievällä tiellä.
    Eipä tullut tarkistettua vt 19:n Uusikaarlepyyn-päässä (vai pitäisikö sanoa Nyykaappi?) mitä siellä lukee. Ainakaan silmään ei pistänyt, ja luultavasti olisin huomannut jos olisi lukenut. Ja viime viikonloppuna tuli siis tuollakin pistäydyttyä.

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    Oikein meni, tosin Ullavalla ei ole ruotsinkielistä nimeä. Jatkossa Lohtajan ulkorajoilla lukee kuitenkin Kokkola Karleby, ja kuntakeskukseen tullessa Lohtaja Lochteå.
    Olisihan se entistä kokkolalaista hävettänyt jos olisi väärin mennyt (ja kotiväen mökkikin on Lohtajalla!). Tuota viittaa ei sentään tullut viime viikonlopun reissulla tarkistetuksi. Joidenkin arveluiden mukaan koko kunnan kaikkia kylttejä ei tarvitsisi muuttaa kaksikielisiksi kuntaliitoksen yhteydessä, ja täten Lohtajan kirkonkylä saisi yksikieliset kylttinsä pitää. Näinköhän?

  14. #44
    Tunnistettu jäsen Compact avatar
    Liittynyt
    20.07.2005
    Viestejä
    2204

    oletus

    Lainaus Alunperin kirjoittanut ultrix Näytä viesti
    Östermyra on erittäin wanhahtava nimi Seinäjoelle, verrattavissa oikeastaan Urjalan kutsumiseen Urdialaksi tai Punkalaitumen Pungalaitioksi.
    Östermyra on kartanon nimi, jonka maille Seinäjoen rautatieasema on rakennettu. Ei voine siis välttämättä sanoa, että koko seutu olisi alun perin sen niminen. Tosin kartanot olivat aikaisemmin melko laajoja läänityksiä. Joissakin vanhoissa kirjoituksissa olen nähnyt mainittavan myös nimen Itäsuo, joka on tuon kartanon nimi käännettynä.

    Urdiala ja Pungalaitio eivät nyt ole kyllä mitään "ruotsia". Ne ovat muinaisia ko. paikkakuntien (puhutun suomenkielen) murteiden kirjoitusmuotoja, joita kuninkaallinen ja ruotsinkielinen hallintolaitos on kirjoittanut ensi kertaa papereihinsa tuollalailla, kun ei ole osannut kirjoittaa niitä kuulemansa perusteella paremminkaan. Ja viisisataa vuotta sitten suomeksikin kirjoitettiin hieman vaikeamman kaavan mukaan.

    Sitäpaitsi nuo nimet voivat enemminkin olla saamea, sillä sitä puhuva väestö on asuttanut eteläistä Suomea ennenmuinoin ennenkuin suomalaiset tänne tulivat. Saameen pohjautuvia paikannimiä on jäänyt paljon etelään ja Lappiin viittaavia nimiä on myös paljon. Luultavasti "Lappi" on ollutkin jossain Varsinais-Suomen seudulla ja nimenä sitten muuttanut pohjoiseen alkuperäisten asukkaiden mukana.

    Jos uudet asukkaat hätistelivät entiset asukkaat matkoihinsa, he useimmiten ottivat kuitenkin käyttöönsä jo olemassaolleet paikannimet. Korkeintaan muokkasivat niitä omaan kieleensä paremmin sopiviksi.

  15. #45
    Tunnistettu jäsen SD202 avatar
    Liittynyt
    28.06.2005
    Sijainti
    Vantaa
    Viestejä
    1347

    oletus Vs: Ruotsinkieliset paikannimet

    Lainaus Alunperin kirjoittanut Compact Näytä viesti
    Jos uudet asukkaat hätistelivät entiset asukkaat matkoihinsa, he useimmiten ottivat kuitenkin käyttöönsä jo olemassaolleet paikannimet. Korkeintaan muokkasivat niitä omaan kieleensä paremmin sopiviksi.
    Tällaisia paikannimiä esiintyy paljon etenkin Porin seudulla (onhan myös "Pori" -nimi sekin väännetty suomalaiseen muotoon sanasta "Björneborg"), esimerkkeinä:
    Preiviiki (Bredvik)
    Ulasoori (Ulasöre)
    Tuorsniemi (Torsnäs)
    Ruosniemi (Rosnäs)
    Noormarkku (Norrmark)
    www.viamichelin.com -kartta näyttää noita ruotsinkielisiä nimiä aika hyvin.
    We komen aan in Erps-Kwerps.

Vastaavia viestiketjuja

  1. Paikannimet linjojen nimissä
    kirjoittanut Compact foorumissa Muuta joukkoliikenteestä
    Vastauksia: 80
    Viimeisin viesti: 15.04.2007, 18:24

Lähettämissäännöt

  • Et voi aloittaa uusia viestiketjuja
  • Et voi vastata viesteihin
  • Et voi lähettää liitetiedostoja
  • Et voi muokata viestejäsi
  •