Ruotsinkieliset paikannimet

**R.Silfverberg** · 08.01.2008, 13:51

Alunperin kirjoittanut kemkim

Onneksi Offtopic on varattu sivuraiteille menevään keskusteluun, joten olkaamme tyytyväisiä, että aihe herättää mielipiteitä ja keskustelua!

Eli Myllypuroon katukyltit myös somalin kielelle

Ei kaikkia kadunnimia tarvi kääntää, paitsi ehkä se eräs kuuluisa katu Merirastilassa

Mutta opaskyltit eri virastoihin ja julkisiin paikkoihin kuten kirjastoon, uimahalliin jne voivat hyvin olla jollain muullakin kielellä kuin suomeksi ja ruotsiksi.

t. Rainer

**kemkim** · 08.01.2008, 16:25

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Ei kaikkia kadunnimia tarvi kääntää, paitsi ehkä se eräs kuuluisa katu Merirastilassa

Mutta opaskyltit eri virastoihin ja julkisiin paikkoihin kuten kirjastoon, uimahalliin jne voivat hyvin olla jollain muullakin kielellä kuin suomeksi ja ruotsiksi.

Ei varmaankaan ole poliittisesti korrektia sanoa tätä, mutta kun tosiasia on, että Suomeen pakolaisina tulleet lisääntyvät paljon etnisesti suomalaisia vilkkaammin, niin ennen pitkää tulemme perimmäisten kysymysten eteen. Kun yhdessä kunnassa on saman verran tai enemmän jotain muuta kieliryhmää kuin suomen- tai ruotsinkielisiä. Tai jos kyse on maakunnasta, tai jopa koko valtiosta.

Ennen pitkää voi olla se tilanne, että venäjänkielisten lukumäärä ylittää suomenruotsalaisten lukumäärän, mikäli muuttovirta jatkuu samaan tapaan kuin tänä päivänä. Se on jopa välttämätöntä, koska suomen- ja ruotsinkielinen väestö ikääntyy ja tarvitsemme nuoria maahanmuuttajia.

Miten voimme perustella sen, että 3000 ruotsinkielistä varten pyöritetään kunnallisia palveluita, mutta 3100 venäjänkielistä varten niitä ei tarjota. Tai minkä takia Imatralla 5 % venäjänkielisten osuus ei riitä kunnan kaksikielisyyteen suomi-venäjä, kun missä tahansa muualla 3 % väestöosuus riittää ruotsinkielisten palvelujen järjestämiseen.

Ei taida mennä tällainen tiettyjä kieliryhmiä (suomi, ruotsi) suosiva järjestely läpi, jos joku keksii viedä tämän oikeuteen joskus. Tämän jälkeen joudumme joko tarjoamaan palvelut kaikilla kielillä tai päättämään, että peruspalvelut tarjotaan vain enemmistökielellä suomeksi ja erikielisiä palveluja tarjotaan kysynnän mukaan.

**Aleksi.K** · 08.01.2008, 20:35

Alunperin kirjoittanut antti

Kuka tietää mitä esimerkiksi Hyrylä on ruotsiksi, nimittäin Tuusulan kunnan alueella lukee pelkkää Hyrylää, mutta Korsossa löytyy kyltti Hyrylä Skavaböle.

Itse asiassa ainakin Kampin terminaalin lähtölaituri-info ilmoitti erään U640 vakiovuoron määräpaikaksi Hyrylä - Tusby centrum. Vapaasti suomennettuna Tuusulan keskus. Tuossa ei kyllä ole mitään järkeä.

**Rattivaunu** · 08.01.2008, 21:11

Alunperin kirjoittanut Aleksi.K

Itse asiassa ainakin Kampin terminaalin lähtölaituri-info ilmoitti erään U640 vakiovuoron määräpaikaksi Hyrylä - Tusby centrum. Vapaasti suomennettuna Tuusulan keskus. Tuossa ei kyllä ole mitään järkeä.

Kerropas ratkaisu, josta sitä järkeä löytyisi.

**kemkim** · 08.01.2008, 21:51

Alunperin kirjoittanut Rattivaunu

Kerropas ratkaisu, josta sitä järkeä löytyisi.

Vähän sama, jos junan pääteasema olisi suomeksi Toijala, mutta ruotsiksi Akaa centrum. Jos todellakin yhdistelmä on ollut Hyrylä-Tusby centrum, niin vähän epäjohdonmukaiseltahan se tuntuu. Kyllä suomenkielinenkin arvostaisi tietoa siitä, että kyseessä on Tuusulan kunnan keskus.

**ultrix** · 09.01.2008, 08:03

Alunperin kirjoittanut kemkim

Miten voimme perustella sen, että 3000 ruotsinkielistä varten pyöritetään kunnallisia palveluita, mutta 3100 venäjänkielistä varten niitä ei tarjota. Tai minkä takia Imatralla 5 % venäjänkielisten osuus ei riitä kunnan kaksikielisyyteen suomi-venäjä, kun missä tahansa muualla 3 % väestöosuus riittää ruotsinkielisten palvelujen järjestämiseen.

Eihän tuota voikaan perustella kuin voimassa olevan kielilain ja perustuslain nojalla. Jos Imatralla 5% venäjänkielisten osuus ei riitä kaksikielisyyteen, ei riitä myöskään 5% ruotsinkielisten osuus. 30000 asukkaasta 5% on 1500, tarvittaisiin 3000 asukasta tai 8% osuus kaksikielisyyteen lain mukaan.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Ei taida mennä tällainen tiettyjä kieliryhmiä (suomi, ruotsi) suosiva järjestely läpi, jos joku keksii viedä tämän oikeuteen joskus.

Kaikissa hallinto-oikeusasteissa voitaisiin vain todeta asian olevan täysin Suomen lain mukainen. Eri asia jos joku keksii viedä asian EY-tuomioistuimeen.

Alunperin kirjoittanut kemkim

Vähän sama, jos junan pääteasema olisi suomeksi Toijala, mutta ruotsiksi Akaa centrum.

Tarkoittanet Ackas centrumia.

**Jouni Seilonen** · 09.01.2008, 16:14

Joissakin tiedotusvälineissä on kerrottu menestyvän ruotsalaisen hiihtäjättären olevan kotoisin Tärendön kylästä Pohjois-Ruotsin Pajalassa. Eikö kylän nimi ole suomeksi Tärentö ja nimen taivutus niin kuin suomen kielessä nto/ntö-loppuisia sanoja taivutetaan (Suvanto, Suvannon,...)?

Joskus useita vuosia sitten näin Oulussa torin laidalla ruotsalaisen tilausajobussin, jonka takaseinässä oli seuraavan tapainen teksti: KEROS BUSS / TÄRENDÖ / SCHWEDEN.

**Compact** · 09.01.2008, 18:35

Alunperin kirjoittanut Hartsa

Venäläiset ovat maahanmuuttajia...ei ole mitään velvollisuutta palvella maahanmuuttajia heidän kielellään.

SNTL:n luhistuttua silloinen Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto toivotti suomalaista sukua olevat neuvostokansalaiset paluumuuttajina tervetulleeksi Suomeen. Karjalassa, Inkerissä ja muuallakin pitkin laajaa maata kutsu otettiin lämpimästi vastaan. Isovanhempia myöten ryhdyttiin etsimään suvusta suomalaisverta.

Lähestulkoon kaikki venäjää Suomessa puhuvat tulokkaat ovatkin tätä ryhmää ja väkeä saapuu yhä edelleen. Siis Suomen presidentin kutsumina ja tervetulleina. He eivät ole varsinaisesti maahanmuuttajia, vaan siis paluumuuttajia.

Tuskinpa Suomeen muutetaan Venäjältä muuta kuin tätä presidentti Koiviston viitoittamaa mahdollisuutta käyttäen tai sitten on toki toinenkin vaihtoehto, eli suomalainen rakastuu venäläiseen ja sitä rataa...

**kemkim** · 09.01.2008, 19:15

Alunperin kirjoittanut Compact

Isovanhempia myöten ryhdyttiin etsimään suvusta suomalaisverta.

Tämä selittää sen, miksi minä olen kohdannut paljon ihmisiä, joilla on jännä etunimi-sukunimiyhdistelmä. Esimerkiksi Igor Tommonen, Arttur Vainonen jne. Ja nämä ihmiset puhuvat äidinkielenään venäjää, suomen osaaminen on sitä sun tätä. Riittää ilmeisesti, kun kaukaisetkin sukujuuret ovat suomalaiset. Tällaista porukkaa Venäjällä sitten riittääkin paljon, hyvin paljon! Veikkaan, että korruptoituneessa valtiossa 1990-luvun alussa on papereitakin väärennelty runsaasti, jotta on saatu muuttolupa Suomeen. Ihan hyvin nämä venäläiset ovat tänne Suomeen sopeutuneet, ei ole ollut pahemmin harmia eivätkä he ole alkaneet rötöstellä täällä, vaikka muuttolupa olisi vilpillisin keinoin hankittukin. Useimmat käynevät töissäkin. Sen sijaan on eräitä muita ulkomaalaisryhmiä, jotka tulivat samoin 1990-luvun laman aikaan, mutta vieläkin heillä on paljon ongelmia ja he aiheuttavat niitä myös muille.

http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?...4,1:0:0:0:0:0:

**Albert** · 09.01.2008, 19:50

Alunperin kirjoittanut Compact

SNTL:n luhistuttua silloinen Tasavallan Presidentti Mauno Koivisto toivotti suomalaista sukua olevat neuvostokansalaiset paluumuuttajina tervetulleeksi Suomeen. Karjalassa, Inkerissä ja muuallakin pitkin laajaa maata kutsu otettiin lämpimästi vastaan. Isovanhempia myöten ryhdyttiin etsimään suvusta suomalaisverta.

Alunperin kirjoittanut MOT 28.09.98

Koiviston Ajank. kakkosen haastattelusta 10.4.1990: Koivisto kertoo, että inkeriläiset ovat suomalaisia ja että heidät voidaan rinnastaan esim. amerikan- ja ruotsinsuomalaisiin paluumuuttajiin.
...
Nyt kun suomalaisuus on muuttunut eduksi, ilmaantuu heitä joka puolelta. Onpa Suomeen otettu mustaihoinen inkeriläisperhe Sambiastakin.

**Matkalainen** · 09.01.2008, 22:45

Alunperin kirjoittanut Jouni Seilonen

Pitääköhän paikkansa se huhu, että Tampere - Pori -junissa ruotsinkielinenkin kuulutus kertoo saapumisesta Kokemäelle ja vielä oikein ruotsinkielisten vaatimuksesta, koska he eivät itsekään tiedä, mikä Kokemäen ruotsinkielinen nimi on?

Pännäisiin saavuttaessa kuulutus kertoo suomeksi ja englanniksi junan saapuvan Pännäisiin, mutta ruotsiksi till Bennäs (näin ainakin kun viimeksi matkustin viime viikonloppuna). Muistelen että välillä paikka oli englanniksikin Bennäs (ja sitä ennen taas ei). Jossain välissä taisi jopa olla niin, että englanninkielisen kuulutuksen mukaan jatkobussi Pietarsaareen lähtee paikasta nimeltä Bennäs, vaikka juna juuri saapuu Pännäisiin (tai saattoi tämä olla toisinkin päin). Mahtoi siinä olla turistilla ihmettelemistä.

Mielenkiintoisia paikannimiä kyllä riittää (ja itse siis pidän monenkielisiä nimiä (tai vaikka useampia nimiä yhdellä kielellä) rikkautena, olkoonkin, että joskus aiheuttaa sekaannuksia). Jostain joskus kuulin, että Seinäjoki olisi ruotsiksi Östermyra. Sen koommin en ole nimeen törmännyt: Juna saapuu kolmella kielellä Seinäjoelle, kaupungin rajalla lukee kyltissä yhdellä kielellä Seinäjoki, eikä postinumero- tai puhelinluettelo tunne kaupungille kuin yhden nimen.

Tai toisensuuntainen tilanne: Länsirannikolla on pieni Luodon kunta, jolla siis on suomenkielinenkin nimi - mistä johtuen moni automaattisesti postitettu lähetys on osoitettu Luotoon. Tämä harmittaa paikallisia, kun siellä harva suomea puhuu. Ympäristökunnissakin kun enimmäkseen ruotsia puhutaan, tarvitaan suomenkielistä nimeä äärimmäisen harvoin. Tai itse asiassa ei koskaan: En ainakaan Kokkolassa ole kuullut kenenkään Luodosta puhuvan. Larsmo se on, suomeksikin.

Aikanaan kun tienviittoihin lisättiin ruotsinkielisiä nimiä viitan sijainnin, ei kohteen, mukaan, opin useita uusia ruotsinkielisiä nimiä. Kukapa olisi tiennyt, että Kajaani on ruotsiksi Kajana? En minä ainakaan, ei ole kartassa kuin yksi nimi. Nytpä tiedän, suoran tien ansiosta. Harmi, ettei Seinäjoelle ole suoraa tietä.

Kokkolan kaupunkiin kun ensi vuodenvaihteessa liitetään kolme muuta kuntaa, tullee enemmänkin puhetta niiden ruotsinkielisistä nimistä. Tuon saman tienviitan ansiosta tiedän, että Lohtaja on Lochteå ja Kälviä muistaakseni Kelviå (tjsp). Ullavaankaan ei suoraa tietä mene, joten sille en tiedä ruotsinkielistä nimeä. Paikallislehden mielipidekirjoituksen mukaan Ullebo, mutta en tiedä onko tuossa mitään perää.

Helsinkiin muutettuani opin äkkiä ulkoa metroasemat, ja muutenkin oli päällä kova yritys tunnetuimpien kaupunginosien oppimiseksi. Ne nyt ainakin piti löytää, mitkä Erkki-Mikael pakinoissaan (1960-luvulta) mainitsee. Vaan eipä löytynyt Isaskar Keturin asuinpaikka Rööperi kuin vasta "maalle" (Espooseen) muutettuani - kunhan olin älynnyt alkaa tutkailla molemmankielisiä kylttejä. Mielenkiintoinen seikka on myös -böle-loppuisten ruotsinkielisten paikannimien runsaus täällä. Joskus tuntuu, että Pasila on ainoa paikka, jonka ruotsinkielinen nimi ei lopu -böle - se kun on Böle.

**ultrix** · 10.01.2008, 12:34

Alunperin kirjoittanut Matkalainen

Pännäisiin saavuttaessa kuulutus kertoo suomeksi ja englanniksi junan saapuvan Pännäisiin, mutta ruotsiksi till Bennäs (näin ainakin kun viimeksi matkustin viime viikonloppuna). Muistelen että välillä paikka oli englanniksikin Bennäs (ja sitä ennen taas ei). Jossain välissä taisi jopa olla niin, että englanninkielisen kuulutuksen mukaan jatkobussi Pietarsaareen lähtee paikasta nimeltä Bennäs, vaikka juna juuri saapuu Pännäisiin (tai saattoi tämä olla toisinkin päin). Mahtoi siinä olla turistilla ihmettelemistä.

Tähän kyllä pitäisi saada jokin tolkku. Pännäinen on vain suomeksi Pännäinen, muilla kielillä Bennäs. Piste. Onkohan taas joku IKL-fanaatikko valittanut VR:lle ruotsinkielisestä nimestä englanninkielisessä kuulutuksessa?

Ainakin Turun radan junilla matkustaessa Karjaa kuulutetaan sekä suomeksi että ruotsiksi Karis. Tosin VR:n englanninkielisissä taskuaikatauluissa lukee Karjaa. Pitäisi varmaan ehdottaa rautatieyhtiölle, että ottaisivat englanninkielisissä aikataulukirjoissa käyttöön molemmat kielimuodot tyyliin "Karis/Karjaa", "Turku/Åbo", aivan kuin Turistissa tai aikataululippusissa.

Alunperin kirjoittanut Matkalainen

Mielenkiintoisia paikannimiä kyllä riittää (ja itse siis pidän monenkielisiä nimiä (tai vaikka useampia nimiä yhdellä kielellä) rikkautena, olkoonkin, että joskus aiheuttaa sekaannuksia). Jostain joskus kuulin, että Seinäjoki olisi ruotsiksi Östermyra. Sen koommin en ole nimeen törmännyt: Juna saapuu kolmella kielellä Seinäjoelle, kaupungin rajalla lukee kyltissä yhdellä kielellä Seinäjoki, eikä postinumero- tai puhelinluettelo tunne kaupungille kuin yhden nimen.

Östermyra on erittäin wanhahtava nimi Seinäjoelle, verrattavissa oikeastaan Urjalan kutsumiseen Urdialaksi tai Punkalaitumen Pungalaitioksi. Wikipedia tietää seuraavaa:

Seinäjoki, eller Östermyra på svenska, är en stad i landskapet Södra Österbotten i Västra Finlands län. Stadens historiska svenska namn är Östermyra, en benämning som man numera avråder ifrån.

Alunperin kirjoittanut Matkalainen

Tai toisensuuntainen tilanne: Länsirannikolla on pieni Luodon kunta, jolla siis on suomenkielinenkin nimi - mistä johtuen moni automaattisesti postitettu lähetys on osoitettu Luotoon. Tämä harmittaa paikallisia, kun siellä harva suomea puhuu. Ympäristökunnissakin kun enimmäkseen ruotsia puhutaan, tarvitaan suomenkielistä nimeä äärimmäisen harvoin. Tai itse asiassa ei koskaan: En ainakaan Kokkolassa ole kuullut kenenkään Luodosta puhuvan. Larsmo se on, suomeksikin.

Olen kuullut tästä ilmiöstä itsekin, jopa niinkin päin että ruotsinkielisetkin puhuvat vastaavasti Kokkolasta eikä Karlebystä (ei edes Gamla-). Onkohan Luoto jokin uudisnimi, vai miksi sitä ei käytetä?

Alunperin kirjoittanut Matkalainen

Aikanaan kun tienviittoihin lisättiin ruotsinkielisiä nimiä viitan sijainnin, ei kohteen, mukaan, opin useita uusia ruotsinkielisiä nimiä. Kukapa olisi tiennyt, että Kajaani on ruotsiksi Kajana? En minä ainakaan, ei ole kartassa kuin yksi nimi. Nytpä tiedän, suoran tien ansiosta. Harmi, ettei Seinäjoelle ole suoraa tietä.

Kyllä minä ainakin olen tiennyt, ja minun Aino-kartastossani lukee Kajaanin alapuolella pienin versaalein Kajana. Seinäjoelle vievillä teillä todennäköisesti ei lue Östermyra, muuta kuin mahdollisesti Östermyran ruukille vievällä tiellä.

Alunperin kirjoittanut Matkalainen

Kokkolan kaupunkiin kun ensi vuodenvaihteessa liitetään kolme muuta kuntaa, tullee enemmänkin puhetta niiden ruotsinkielisistä nimistä. Tuon saman tienviitan ansiosta tiedän, että Lohtaja on Lochteå ja Kälviä muistaakseni Kelviå (tjsp). Ullavaankaan ei suoraa tietä mene, joten sille en tiedä ruotsinkielistä nimeä. Paikallislehden mielipidekirjoituksen mukaan Ullebo, mutta en tiedä onko tuossa mitään perää.

Oikein meni, tosin Ullavalla ei ole ruotsinkielistä nimeä. Jatkossa Lohtajan ulkorajoilla lukee kuitenkin Kokkola Karleby, ja kuntakeskukseen tullessa Lohtaja Lochteå.

**Matkalainen** · 10.01.2008, 21:42