Vs: Ilmaista bussikyytiä Piteåssa
Pitääköhän paikkansa se huhu, että Tampere - Pori -junissa ruotsinkielinenkin kuulutus kertoo saapumisesta Kokemäelle ja vielä oikein ruotsinkielisten vaatimuksesta, koska he eivät itsekään tiedä, mikä Kokemäen ruotsinkielinen nimi on?
Pännäisiin saavuttaessa kuulutus kertoo suomeksi ja englanniksi junan saapuvan Pännäisiin, mutta ruotsiksi till Bennäs (näin ainakin kun viimeksi matkustin viime viikonloppuna). Muistelen että välillä paikka oli englanniksikin Bennäs (ja sitä ennen taas ei). Jossain välissä taisi jopa olla niin, että englanninkielisen kuulutuksen mukaan jatkobussi Pietarsaareen lähtee paikasta nimeltä Bennäs, vaikka juna juuri saapuu Pännäisiin (tai saattoi tämä olla toisinkin päin). Mahtoi siinä olla turistilla ihmettelemistä.
Mielenkiintoisia paikannimiä kyllä riittää (ja itse siis pidän monenkielisiä nimiä (tai vaikka useampia nimiä yhdellä kielellä) rikkautena, olkoonkin, että joskus aiheuttaa sekaannuksia). Jostain joskus kuulin, että Seinäjoki olisi ruotsiksi Östermyra. Sen koommin en ole nimeen törmännyt: Juna saapuu kolmella kielellä Seinäjoelle, kaupungin rajalla lukee kyltissä yhdellä kielellä Seinäjoki, eikä postinumero- tai puhelinluettelo tunne kaupungille kuin yhden nimen.
Tai toisensuuntainen tilanne: Länsirannikolla on pieni Luodon kunta, jolla siis on suomenkielinenkin nimi - mistä johtuen moni automaattisesti postitettu lähetys on osoitettu Luotoon. Tämä harmittaa paikallisia, kun siellä harva suomea puhuu. Ympäristökunnissakin kun enimmäkseen ruotsia puhutaan, tarvitaan suomenkielistä nimeä äärimmäisen harvoin. Tai itse asiassa ei koskaan: En ainakaan Kokkolassa ole kuullut kenenkään Luodosta puhuvan. Larsmo se on, suomeksikin.
Aikanaan kun tienviittoihin lisättiin ruotsinkielisiä nimiä viitan sijainnin, ei kohteen, mukaan, opin useita uusia ruotsinkielisiä nimiä. Kukapa olisi tiennyt, että Kajaani on ruotsiksi Kajana? En minä ainakaan, ei ole kartassa kuin yksi nimi. Nytpä tiedän, suoran tien ansiosta. Harmi, ettei Seinäjoelle ole suoraa tietä.
Kokkolan kaupunkiin kun ensi vuodenvaihteessa liitetään kolme muuta kuntaa, tullee enemmänkin puhetta niiden ruotsinkielisistä nimistä. Tuon saman tienviitan ansiosta tiedän, että Lohtaja on Lochteå ja Kälviä muistaakseni Kelviå (tjsp). Ullavaankaan ei suoraa tietä mene, joten sille en tiedä ruotsinkielistä nimeä. Paikallislehden mielipidekirjoituksen mukaan Ullebo, mutta en tiedä onko tuossa mitään perää.
Helsinkiin muutettuani opin äkkiä ulkoa metroasemat, ja muutenkin oli päällä kova yritys tunnetuimpien kaupunginosien oppimiseksi. Ne nyt ainakin piti löytää, mitkä Erkki-Mikael pakinoissaan (1960-luvulta) mainitsee. Vaan eipä löytynyt Isaskar Keturin asuinpaikka Rööperi kuin vasta "maalle" (Espooseen) muutettuani - kunhan olin älynnyt alkaa tutkailla molemmankielisiä kylttejä. Mielenkiintoinen seikka on myös -böle-loppuisten ruotsinkielisten paikannimien runsaus täällä. Joskus tuntuu, että Pasila on ainoa paikka, jonka ruotsinkielinen nimi ei lopu -böle - se kun on Böle.
Mutta opaskyltit eri virastoihin ja julkisiin paikkoihin kuten kirjastoon, uimahalliin jne voivat hyvin olla jollain muullakin kielellä kuin suomeksi ja ruotsiksi. 
