Viestiketju: Ruotsinkieliset paikannimet

Sanakirjasta löytyy sellaisia paikannimiä joita ei ainakaan VR:n kuulutuksissa käytetä. Ruotsinkielisessä kuulutuksessa käytetään paikkakunnista Kesälahti ja Kitee suomenkielisiä nimiä vaikka sanakirjasta löytyvät nimet Kesälax ja Kides.

Alunperin kirjoittanut Hartsa

Ruotsinkielisessä kuulutuksessa käytetään paikkakunnista Kesälahti ja Kitee suomenkielisiä nimiä vaikka sanakirjasta löytyvät nimet Kesälax ja Kides.

Tässä asiassa noudatetaan Valtioneuvoston päätöstä vuodelta 2002. Luettelo paikkakuntien nimistä löytyy täältä.

Historiallisissa ruotsinkielisissä yhteyksissä voidaan käyttää noita Kesälax-tyyppisiä "ruotsinkielisiä" nimiä. Mikähän tuossakin on muuten oikeasti ruotsia? Lax:kin on väännetty suomalaisesta lahti-sanasta

Alunperin kirjoittanut Compact

Tässä asiassa noudatetaan Valtioneuvoston päätöstä vuodelta 2002. Luettelo paikkakuntien nimistä löytyy täältä.

Historiallisissa ruotsinkielisissä yhteyksissä voidaan käyttää noita Kesälax-tyyppisiä "ruotsinkielisiä" nimiä. Mikähän tuossakin on muuten oikeasti ruotsia? Lax:kin on väännetty suomalaisesta lahti-sanasta

Kyllä se on paras että matkustajainfossa pitäydytään virallisissa nimissä.

Nuo lax-päätteet ovat kielitieteilijät pitäneet lainana muinaissuomen lahtea tarkoittavasta "laksista", ja jotka ovat jääneet elämään ruotsin kielessä, mutta korvautuneet suomen kielessä lahti -sanalla. Täysin varma teoria ei ole, koska lax-päätteisiä paikannimiä esiintyy myös Ruotsin puolella, jopa maanlaajuisesti eikä vain perinteisillä suomalaisten asuttamilla alueilla, ja se on yksi syy, miksi ei voi väittää ettei lax- päätteisillä nimillä Suomen rannikkoseuduilla voisi olla myös ruotsalainen alkuperä.

Mutta jos etuliite on "Kesä-" ja paikka sijaitsee Pohjois-Karjalassa niin silloin on selvää ettei nimen alkuperää voi pitää ruotsinkielisenä.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Nuo lax-päätteet ovat kielitieteilijät pitäneet lainana muinaissuomen lahtea tarkoittavasta "laksista", ja jotka ovat jääneet elämään ruotsin kielessä, mutta korvautuneet suomen kielessä lahti -sanalla. Täysin varma teoria ei ole, koska lax-päätteisiä paikannimiä esiintyy myös Ruotsin puolella, jopa maanlaajuisesti eikä vain perinteisillä suomalaisten asuttamilla alueilla, ja se on yksi syy, miksi ei voi väittää ettei lax- päätteisillä nimillä Suomen rannikkoseuduilla voisi olla myös ruotsalainen alkuperä.

Lax:eja on toki muuallakin. Esimerkiksi Mansaarella (Britannian ja Irlannin välissä oleva Britannian siirtomaa, joka ei kuulu Yhdistyneisiin Kuningaskuntiin) on paikkakunta, jonka nimi on Laxey (manksin kielellä Laksaa). Se tarkoittaa lohta ja tässä yhteydessä siis "Lohijokea" pohjautuen esim. muodosta Lax älv.

Skandinavian kielissä, johon Mansaaren paikannimet usein perustuvat, lax:it ovat lohia.

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Täysin varma teoria ei ole, koska lax-päätteisiä paikannimiä esiintyy myös Ruotsin puolella, jopa maanlaajuisesti eikä vain perinteisillä suomalaisten asuttamilla alueilla, ja se on yksi syy, miksi ei voi väittää ettei lax- päätteisillä nimillä Suomen rannikkoseuduilla voisi olla myös ruotsalainen alkuperä.

Ota huomioon, että suuressa osassa Ruotsia on 1600-luvulta asti asunut ns. "metsäsuomalaisia" mm. Kopparbergin kunnan alueella n. 200 km päässä Tukholmasta. Esimerkki: http://kartor.eniro.se/query?&what=m...B0&stq=0&pis=0

Alunperin kirjoittanut ultrix

Ota huomioon, että suuressa osassa Ruotsia on 1600-luvulta asti asunut ns. "metsäsuomalaisia" mm. Kopparbergin kunnan alueella n. 200 km päässä Tukholmasta. Esimerkki: http://kartor.eniro.se/query?&what=m...B0&stq=0&pis=0

Metsäsuomalaisten vaikutus Ruotsin paikannimistöön ei voi sivuttaa, joskin ne nimet ovat lähes aina ymmärrettävää suomea, eikä tietenkään sitä että ennen ajanlaskumme alkua suomensukuisia heimoja on asunut koko Skandinavian niemimaalla.

Saksassakin on jokin "Paska" -niminen paikkakunta mutta se on sorbin kieltä, joka on puolaa tai venäjään vanhempi slaavilaiskieli, joka vielä elää entisessä itä-Saksasa yhä muutaman tuhanen puhujan voimin.

Suomen -lax päätteisistä ruotsinkielisistä nimistä suuri osa on peräisin myöhemmältä ajalta, kun asutus on levinnyt, ja annettu koska se kuulostaa kivalta. Nimenantajien mielessä on käynyt ennemmin lohet, eikä mitä "lax" on joskus ennen muinoin tarkoittanut.

Vrt 1800 -luvulla keksityt saksan- tai ranskankieliset nimet suomalaisista kartanoista ym ja myöhemmin englannin vaikutus joihinkin nimiin.

t. Rainer

Mielestäni suomen kielessä "laksi" ei ole korvautunut "lahti"-sanalla, vaan muutos on tapahtunut sanan sisällä: ks -> ht, taivutettaessa myös hd. Onhan vieläkin ymmärrettävää, että jos runoilija on kirjoittanut "Läksin minä kesäyönä...", niin hän tarkoitti "Lähdin..."

Muuten Ponkalaksi sijaitsee Suomussalmen korkeudella Venäjän Karjalassa eikä varmaan ole ruotsin kielen vaikutusta.

Sama juttu myös Kandalakshan kanssa, wikipedian lainauksen mukaan: "aikaisemmin Kannanlahti, karjalaksi Kannanlakši, koltansaameksi Käddluhtt, ven. Кандалакша, Kandalakša, muinaisnorjaksi Gandvik." Voidaan päätellä että "Kesälax" ei ole ollut oikeaa ruotsinkieltä.

Alunperin kirjoittanut JSL

Voidaan päätellä että "Kesälax" ei ole ollut oikeaa ruotsinkieltä.

Onko kukaan tässä väittänytkään että "Kesälax" olisi aito ruotsalainen nimi? Se on "Kesälahden" ruotsinnos, samalla tavalla kuin "Tukholma" on "Stockholm":in suomennos.

Suomessa kokonaan suomenkielisillä alueilla sijaitsevista paikkakunnista yleensä vain ennen 1900-lukua kaupunkioikeudet saaneilla kaupungeilla on nimi myös ruotsiksi, joita käytetän myös virallisissa yhteyksissä, ts merkitty karttoihin, juna-aikatauluihin jne. Joitakin poikkeuksia tästä säännöstä suuntaan tai toiseen tietenkin on, ja joillakin kirkonkylillä tai luonnonkauniilla tms paikoilla tai Ruotsin vallan ajan historialle merkittävillä kohteilla on myös epävirallinen ruotsinkielinen nimi, joista joitakin käytetään vielä yleisesti ruotsinkielessä, kun taas jotkut ovat päässeet unholaan.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

... joillakin kirkonkylillä tai luonnonkauniilla tms paikoilla tai Ruotsin vallan ajan historialle merkittävillä kohteilla on myös epävirallinen ruotsinkielinen nimi, joista joitakin käytetään vielä yleisesti ruotsinkielessä, kun taas jotkut ovat päässeet unholaan.

Kyllä ne nimet ovat edelleenkin virallisia; eivät epävirallisia juttuja. Esimerkiksi käynee Taavetti, joka on ruotsiksi mahtipontisesti Davidstad. Näiden nimien käyttörajoitukset täytyy kylläkin etukäteen tietää, sillä ne eivät sovellu aivan päivittäiseen käyttöön, edes suomenruotsalaisten arkielämässä.

Ketä kiinnostaa, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tarjoaa jotain tietoa asian tiimoilta.

Alunperin kirjoittanut Compact

Kyllä ne nimet ovat edelleenkin virallisia; eivät epävirallisia juttuja. Esimerkiksi käynee Taavetti, joka on ruotsiksi mahtipontisesti Davidstad. Näiden nimien käyttörajoitukset täytyy kylläkin etukäteen tietää, sillä ne eivät sovellu aivan päivittäiseen käyttöön, edes suomenruotsalaisten arkielämässä.

Ketä kiinnostaa, Kotimaisten kielten tutkimuskeskus tarjoaa jotain tietoa asian tiimoilta.

Kyllä se Davidstad kuuluu niihin kuoleviin tai kuolleisiin nimiin, koska luettelossa se esiintyy ilman lihavointia. Jos on kyseessä suomenkielisen kunnan virallinen nimi, pitää luettelossa olla myös maininta (offic -82), kuten on esim Fredrikshamnin (Haminan) kohdalla, joka syntyi aikoinaan samanlaisena linnoituksena kuin Taavetti, mutta josta kehittyi oikea kaupunki sittemmin.

t. Rainer

Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen luettelon mukaan Alholmen (hamnområde med godsstation i Jakobstad) on suomeksi Leppäluoto. Kuitenkin RHK:n Luettelo rautatieliikennepaikoista kertoo, että liikennepaikan nimi on Alholma ja "toinen nimi" Alholmen.