Kaakkuri, vertaat 12 vuotta ja pari vuotta kestävän koulutuksen konaiskustannuksia. Lisäksi unohtuu opintorahat ja asumistuet. Joka tapauksessa, jos tämä on niin kauhea ongelma, niin kyllä uusmaalaisille kelpaa mainiosti ratkaisu että valtio maksaa peruskoulujen ja lukioiden kustannukset. Kun tämän vaikutusta alueellisiin rahavirtoihin ruvetaan ynnäämään niin veikkaan ettei tämä maakuntien miehille käy. Lapsiperheiden osuus on kasvukeskuksissa on nimittäin suurempi, ja tämä rakenne-ero on olennaisempi kaupungistumisen vauhdittaja kuin muuttoliike sinänsä.
Jani, ensinnäkin periaatteellisella tasolla: Suomessa on perustuslaillinen vapaus valita asuinpaikkansa. Historiallisesti ja globaalisti tämä on kaikkea muuta kuin itsestäänselvää. Vapaudesta pitäisi seurata vastuu valintojen seurauksista. Esimerkiksi on väärin vaatia syrjäseuduilla vastaavan laatuisia ja hintaisia tietoliikenneyhteyksiä kuin kaupungeissa jonkun muun rahoilla.
Käytännössä, noita kaipaamiasi rakenteellisia investointeja on tehty koko sodan jälkeinen aika, ja jälki hirvittää. Esimerkiksi suomalainen tieinfra on niin tolkuttoman kallista siksi että on tehty rekkaystävälliset leveät, tasaiset ja suorat baanat, etupäässä metsäteollisuuden tarpeisiin. Joka muuttaa paraikaa pois sisämaasta.
Jos marssista tulisi taloustieteilijä haastattelemaan itäsuomalaista kunnanjohtajaa, niin keskustelu voisi mennä jotenkin näin:
- Mitäs kuntalaiset tekee työkseen?
- Miehet on tehtaalla, naiset kunnan hommissa. Maanviljelijöitäkin on jonkun verran. Viidesosa väestä on työttömänä.
- Mites sillä tehtaalla menee?
- Kai ihan hyvin, mutta työntekijämäärä on tippunut tasaisesti viimeiset kolmekymmentä vuotta.
- Jaa, ikävä juttu. Kai ne viljelijät kuitenkin pärjää?
- Ei kannata maanviljelys. Maa on liian kallista ja tuet liian pienet.
- Miten se maa voi olla kallista jos sen viljely ei kerran kannata?
- Tukia maksetaan per hehtaari, viljelee tai ei.
- Eikö tuollaiset tuet kannattaisi sitten lopettaa?
- Ei missään nimessä, niitä pitäisi lisätä. Ne on EU:n ja valtion rahaa, ei meidän kassasta.
- Tuota joo... mites tuo kunnan talous?
- Verotulot pienenee ja palkat nousee, konkurssi häämöttää.
- Miten ne palkat voi nousta jos kerran on noin paljon työttömiä?
- Ne on valtakunnallisesti sovittuja palkkoja. Pitäisi saada valtiolta lisää rahaa niiden maksamiseen.
- Aivan. Tuota, öö... oletteko miettineet vaikka jotain matkailutoimintaa.
- Onhan tuota yritetty, ei kannata. ALVit, alkoholiverot ja palkkakustannukset on vaan niiin kauhean korkeat.
- Mutta miten tuo tehdas sitten kannattaa, jos verot on niin kauheat?
- Se on pääomavaltaista, ei siitä juuri veroja makseta. Katsos teollisuus on Suomen selkäranka.
- Eli se on niin tuottavaa ettei sitä voi veroittaa?
- Joo ei.
- Mutta takaisin siihen matkailuun, miksi ne palkat on niin korkeat?
- Kun vaihtoehto on olla kunnalla töissä, niin ei hotellikaan voi pienempää palkkaa maksaa.
- Mutta täällähän on vaikka kuinka paljon työttömiä?!
- Niin mutta heillä on työttömyyskorvaus. Ei kannata mennä pienellä palkalla töihin.
- Miksi te semmoista maksatte, jos se pitää palkkatason liian korkeana?
- Ei me makseta, se on valtion rahaa.
- Niinpä. Tuota, no kai väki voi muuttaa edes jonnekin muualle työn perään.
- Joo, mutta asunnot on kaupungissa niin kalliita.
- Miksi ne on kalliita?
- Kun ei ole tontteja.
- Onhan sitä maata.
- Niin mutta kun ei ole liikenneyhteyksiä.
- No eikö niitä voi rakentaa?
- Ei voi, investoinnit pitää suunnata tasapuolisesti pitkin maata.
...
Tuo on itseasiassa jonkinlainen referaatti eräästä Itä-Suomessa käymästäni keskustelusta. Toivotin onnea valitsemallanne tiellä.