- Liittynyt
- 18 Elokuu 2006
- Viestit
- 2,312
Tämän päivän Aamulehdessä oli mielenkiintoinen keskustelunavaus Helsingin asemasta Suomessa, kirjoittajina Matias Hildén ja Harri Karpén, molemmat kunnallistalouden opiskelijoita Tampereen yliopistossa. Linkkaan sen tänne, kun kerran aihetta on sivuttu useampaankin otteeseen.
Itse olen aiemmin esittänyt tällä foorumilla vahvaa valtionhallinnon hajauttamista sekä maakunnallista itsehallintoa ratkaisuksi ongelmaan, jossa Helsingin paikalliset ja valtakunnalliset roolit menevät sekaisin. Tässä esitetty ratkaisu taas olisi periaatteessa täysin päinvastainen ja vastoin kaikkea mitä olen esittänyt, kun tässä Helsingin erityisasema pääkaupunkina kirjattaisiin lakiin ja sille annettaisiin juridisesti täysin omanlaisensa status valtakunnan sisällä.
Tässä on kuitenkin joitakin mielenkiintoisia ajatuksia. Vaikutuksia olisi molempiin suuntiin. Jos Helsinkiä hallinnoitaisiin suoraan hallituksesta ja eduskunnasta, niin helsinkiläisillä olisi suorat kanavat korkeimmalle poliittiselle taholle saada hankkeita hyväksyttyä. Uskoisin että tämä olisi monelle taholle tavallaan mielenkiintoinen mahdollisuus laajentaa vaikutuspiiriään. Toisaalta taas päättämässä olevat tahot edustaisivat koko Suomea, jolloin puhtaasti paikallisten hankkeiden läpipääsy olisikin suhteellisesti vaikeampaa vaikkei millään muotoa mahdotonta.
Se lienee tosin varma, että kehärataa tuskin olisi linjattu kuten linjattiin, jos valmistelu ja päätöksenteko olisi ollut suoraan valtionhallinnon käsissä. Päättäjät olisivat tajunneet, että koko Suomen edun kannalta olisi ollut järkevämpää linjata päärata lentoaseman kautta. Paikallinen etu olisi jäänyt valtakunnallisen edun jalkoihin, mikä olisi tietenkin ollut negatiivista joidenkin kannalta (Aviapolis-hankkeen puuhamiehet) mutta positiivista toisten kannalta (lentokentälle matkalla oleva veronmaksaja Helsingin ulkopuolelta).
Tämä vaikuttaa aluksi triviaalilta heitolta, mutta kysymyksenasettelu on mielenkiintoinen esim. ajatellen Helsinki-Vantaan lentoaseman statusta. Jos lentoasemalla on valtakunnallista merkitystä, niin eikö silloin sen kulkuyhteyksistä päättämisen pitäisi olla valtakunnallisissa käsissä, jotta ne ihmiset pääsevät vaikuttamaan, joita päätökset koskevat? Ja jos sillä on vain paikallista merkitystä, niin miksi valtakunnan pitää maksaa kun paikalliset päättäjät päättävät? Sama luonnollisesti pätee muihin palveluihin kuten Kansallisoopperaan jne.
Sekin hyöty tässä olisi, että ei tulisi kinaa kunnallishallinnon ja valtionhallinnon kesken, kun olisi vain yksi päättävä osapuoli.
Eihän tämä välttämättä helsinkiläisten demokraattisia oikeuksia ja itsehallintoa juuri laventaisi, vaan päinvastoin, mutta toisaalta olisi loogista, että jos pääkaupunki on yhteinen pääkaupunkimme, niin kaikkien pitäisi olla päättämässä sen asioista.
Pitäisikin vain päättää onko Helsinki ensisijaisesti oma keskuksensa, jolla pitää olla sama itsemääräämisoikeus kuin kaikilla muillakin eikä mitään erikoisprivilegioita, vai onko se nimenomaisesti pääkaupunki joka palvelee muita ja jolla saa olla privilegioita mutta niitä vastaan sillä on myös sen itsehallintoa rajoittavia rasitteita. Oikeasti sillä on molemmat roolit, mutta on harmillista että ne sekoittuvat jatkuvasti politiikassa: rahaa pitää saada sen mukaan että kyseessä on pääkaupunki, mutta sen käytöstä pitäisi saada päättää kuin se olisi omaa ja sillä saisi tehdä mitä tahansa.
Pyydän etukäteen anteeksi mahdollista polemiikkia. Yritin kirjoittaa mahdollisimman neutraalisti, enkä ole Helsinki-vihaaja, kuten olen monesti selittänyt, mutta tämä on relevantti ja mielenkiintoinen kysymys, jota pitäisi pohtia fakta-argumenttien eikä mutu-tuntemusten pohjalta ja jossa erilaiset näkemykset ovat paitsi sallittuja myös tervetulleita tuulettamaan ummehtuneita asenteita puolin ja toisin. Maan hallintomalli on asia jota tulee kyseenalaistaa, ja osana tätä kyseenalaistamista tulee miettiä suurten kaupunkikeskusten hallinnollista asemaa, ja osana näitä myös Helsingin hallinnollista asemaa.
Ja tehtäköön vielä selväksi että en ole välttämättä ajamassa tätä asiaa sinänsä kritiikittä: se on vain mielenkiintoinen ehdotus ja ajatusleikki, jota sopii problematisoida ja jonka pohjalta voi argumentoida.
http://www.aamulehti.fi/sunnuntai/teema/asiat_avaus/8840068.shtml sanoi:Olisiko siis kaikki valtion alaiset palvelut alueellistettava? Tätä on vaikea tehdä tasavertaisesti, ellei kaikkia siirrettäisi Weberin pisteeseen, eli väestölliseen keskipisteeseen. [...] Koska kaiken jo paikallaan olevan siirtäminen ei kuitenkaan olisi järkevää, on kenties haettava muita ratkaisuja. Niistä paras on olennaisen pääkaupunkiseudun - esimerkiksi 40 kilometrin säteellä eduskuntatalosta - valtiollistaminen osaksi valtionhallintoa, jolloin muun muassa alueen kaavoittaminen varmasti helpottuisi nykyisestä. [...] Aluetta hallitsisi tällöin suomalaisten valitsema eduskunta, ja hallituksessa olisi Helsinki-ministeri. Pääkaupungin asioista päättäminen olisi valtiollista, kuten Yhdysvalloissa, missä Washington D.C. on täysin kongressin alaisuudessa. [...] Valtiollisen Helsingin alueella kulkemisen tulisi myös olla yhtä edullista jokaiselle suomalaiselle. Nythän näin ei ole, sillä esimerkiksi helsinkiläinen opiskelija, joka opiskelee vielä valtionhallinnon osana olevassa Helsingin yliopistossa, saa merkittävän opiskelija-alennuksen julkisen liikenteen käytöstä, mutta muualla asuva ei. Myös esimerkiksi Helsinki-Vantaan lentoasema tulisi ulottaa alueeseen: onhan kyseessä merkittävä valtiollinen liikennekeskus, jonne bussilla matkustamisesta päättää tällä hetkellä Vantaan kaupunginvaltuusto.
Itse olen aiemmin esittänyt tällä foorumilla vahvaa valtionhallinnon hajauttamista sekä maakunnallista itsehallintoa ratkaisuksi ongelmaan, jossa Helsingin paikalliset ja valtakunnalliset roolit menevät sekaisin. Tässä esitetty ratkaisu taas olisi periaatteessa täysin päinvastainen ja vastoin kaikkea mitä olen esittänyt, kun tässä Helsingin erityisasema pääkaupunkina kirjattaisiin lakiin ja sille annettaisiin juridisesti täysin omanlaisensa status valtakunnan sisällä.
Tässä on kuitenkin joitakin mielenkiintoisia ajatuksia. Vaikutuksia olisi molempiin suuntiin. Jos Helsinkiä hallinnoitaisiin suoraan hallituksesta ja eduskunnasta, niin helsinkiläisillä olisi suorat kanavat korkeimmalle poliittiselle taholle saada hankkeita hyväksyttyä. Uskoisin että tämä olisi monelle taholle tavallaan mielenkiintoinen mahdollisuus laajentaa vaikutuspiiriään. Toisaalta taas päättämässä olevat tahot edustaisivat koko Suomea, jolloin puhtaasti paikallisten hankkeiden läpipääsy olisikin suhteellisesti vaikeampaa vaikkei millään muotoa mahdotonta.
Se lienee tosin varma, että kehärataa tuskin olisi linjattu kuten linjattiin, jos valmistelu ja päätöksenteko olisi ollut suoraan valtionhallinnon käsissä. Päättäjät olisivat tajunneet, että koko Suomen edun kannalta olisi ollut järkevämpää linjata päärata lentoaseman kautta. Paikallinen etu olisi jäänyt valtakunnallisen edun jalkoihin, mikä olisi tietenkin ollut negatiivista joidenkin kannalta (Aviapolis-hankkeen puuhamiehet) mutta positiivista toisten kannalta (lentokentälle matkalla oleva veronmaksaja Helsingin ulkopuolelta).
Tämä vaikuttaa aluksi triviaalilta heitolta, mutta kysymyksenasettelu on mielenkiintoinen esim. ajatellen Helsinki-Vantaan lentoaseman statusta. Jos lentoasemalla on valtakunnallista merkitystä, niin eikö silloin sen kulkuyhteyksistä päättämisen pitäisi olla valtakunnallisissa käsissä, jotta ne ihmiset pääsevät vaikuttamaan, joita päätökset koskevat? Ja jos sillä on vain paikallista merkitystä, niin miksi valtakunnan pitää maksaa kun paikalliset päättäjät päättävät? Sama luonnollisesti pätee muihin palveluihin kuten Kansallisoopperaan jne.
Sekin hyöty tässä olisi, että ei tulisi kinaa kunnallishallinnon ja valtionhallinnon kesken, kun olisi vain yksi päättävä osapuoli.
Eihän tämä välttämättä helsinkiläisten demokraattisia oikeuksia ja itsehallintoa juuri laventaisi, vaan päinvastoin, mutta toisaalta olisi loogista, että jos pääkaupunki on yhteinen pääkaupunkimme, niin kaikkien pitäisi olla päättämässä sen asioista.
Pitäisikin vain päättää onko Helsinki ensisijaisesti oma keskuksensa, jolla pitää olla sama itsemääräämisoikeus kuin kaikilla muillakin eikä mitään erikoisprivilegioita, vai onko se nimenomaisesti pääkaupunki joka palvelee muita ja jolla saa olla privilegioita mutta niitä vastaan sillä on myös sen itsehallintoa rajoittavia rasitteita. Oikeasti sillä on molemmat roolit, mutta on harmillista että ne sekoittuvat jatkuvasti politiikassa: rahaa pitää saada sen mukaan että kyseessä on pääkaupunki, mutta sen käytöstä pitäisi saada päättää kuin se olisi omaa ja sillä saisi tehdä mitä tahansa.
Pyydän etukäteen anteeksi mahdollista polemiikkia. Yritin kirjoittaa mahdollisimman neutraalisti, enkä ole Helsinki-vihaaja, kuten olen monesti selittänyt, mutta tämä on relevantti ja mielenkiintoinen kysymys, jota pitäisi pohtia fakta-argumenttien eikä mutu-tuntemusten pohjalta ja jossa erilaiset näkemykset ovat paitsi sallittuja myös tervetulleita tuulettamaan ummehtuneita asenteita puolin ja toisin. Maan hallintomalli on asia jota tulee kyseenalaistaa, ja osana tätä kyseenalaistamista tulee miettiä suurten kaupunkikeskusten hallinnollista asemaa, ja osana näitä myös Helsingin hallinnollista asemaa.
Ja tehtäköön vielä selväksi että en ole välttämättä ajamassa tätä asiaa sinänsä kritiikittä: se on vain mielenkiintoinen ehdotus ja ajatusleikki, jota sopii problematisoida ja jonka pohjalta voi argumentoida.