Viestiketju: Sähköntuotanto

Alunperin kirjoittanut teme

Ei todellakaan karkaa HELENin ohjelman myötä, meneeköhän sinulla nyt kaukolämpö ja sähkö sekaisin? Ei sinänsä että uskon kaukolämmönkään hinnan räjähtävän.

Mä olen kovasti ihmetellyt, miten media on unohtanut sähkön tässä Helen-jutussa kokonaan. Nythän kovasti kiitellään sitä, että voimaloiden tehokkuus on huippuluokkaa, kun voidaan tuottaa samalla sähköä ja lämpöä, ts. lämpö ei kulu hukkaan vaan hyödynnetään kaukolämpönä. No, jos nämä kaksi kerran ovat keskenään naimisissa noin tiiviisti, ja toisen tekeminen (kaukolämmön) kallistuu mahdottomasti, niin kyllähän se merkitsee myös toisen kallistumista, jos kerran näiden tuotantoprosessi on yhtä ja samaa. Eli myös sähkön tuotantokustannusten pitäisi sitten karata pilviin.

Mutta tekeekö energialaitos käytännössä niin, että se pistää nuo karanneet kustannukset vain kaukolämpöhintoihin, koska sillä on lämpömonopoli ja se voi sen tehdä, ja myy sähköä jatkossa rajulla tappiolla, jotta kilpailukyky säilyy? Minusta tässä jokin haisee.

Sitten on vielä sellainenkin pikkujuttu, jota media ei ole äkännyt, että suomalainen ei oikeasti (vaikka HS jostain on löytänytkin 10 naamaa, jotka toisin väittävät) ryhdy maksamaan mitään viherekstraa. Vähän ehkä, ja juhlapuheissa enemmänkin, mutta käytännössä mikään 50% hinnankorotus ei mene läpi, vaan siinä vaiheessa ruvetaan miettimään vaihtoehtoja. Ja kyllä kaukolämmölle vaihtoehtoja on. Mutta ne eivät todellakaan ole enää ympäristöystävällisiä.

Eli pahimmassa tapauksessa käy niin, että energialaitos ryhtyy tekemään miljardi-investointeja, jotka jäävät vajaalle käytölle siksi, että kansa alkaakin lämmittää öljyllä tai markkinahintaisella sähköllä, kun se on paljon halvempaa kuin eko-kaukolämpö. Ei hyvä. Ei veronmaksajien kannalta eikä myöskään ympäristön kannalta, sillä jo nykyinen hiilikaukolämpö on käsittääkseni paljon ympäristöystävällisempää kuin öljylämmitys mistään koksikellarisysteemeistä puhumattakaan.

Alunperin kirjoittanut 339-DF

No, jos toisen tekeminen (kaukolämmön) kallistuu mahdottomasti, niin kyllähän se merkitsee myös toisen kallistumista, jos kerran näiden tuotantoprosessi on yhtä ja samaa. Eli myös sähkön tuotantokustannusten pitäisi sitten karata pilviin.

Tuolla ei kuitenkaan ole vaikutusta sähkön hintaan. Yhden pienen voimalaitoksen tuotantokustannusten nousu ei vaikuta pörssisähkön hintaan.

Millään suomalaisella sähkönmyyntiä harjoittavalla yhtiöllä ei ole mitään etuoikeutta valmistaa itse myymäänsä sähköä. Suomessa kaikki sähköä tuottavat voimalaitokset ovat yhteiskäytössä. Sähköä tuotetaan aina halvimmalla mahdollisella voimalaitoksella. Jos joku uusi voimalaitos tuottaa vain kallista sähköä, sitä ei myydä tappiolla. Kyseinen voimalaitos käynnistetään vasta sitten, kun halvempaa sähköä tuottavien voimaloiden kapasiteetti ei riitä. Helsingin energia ei siis halutessaankaan voisi tuottaa itse kaikkea myymäänsä sähköä (paitsi rakentamalla voimalaitoksen, joka tuottaisi sähköä yhtä halvalla tai vielä halvemmalla kuin nykyiset ydinvoimalat).

Helsingin energia ostaa sähkönsä pörssistä. Tammikuun alussa sähkön hinta oli tuhat euroa megawattitunnilta. Sähköyhtiöt ostivat siis sähköä lähes 20 kertaa kalliimmalla hinnalla kuin myivät kuluttajille. Tuolla tuhannen euron hinnalla varmaan olisi kannattavaa kytkeä kuntopyörätkin sähköverkkoon. Vaikka ihmisen hyötysuhde onkin alhainen ja ruoka kallista, saisi kuntopyöräilystä mukavan tuntipalkan.

Niin, järkevintähän olisi tilata kaukolämpö ydinvoimalasta. Ydinvoimalan hyötysuhde kasvaisi, kun lämpö saataisiin hyödynnettyä. Uutta kapasiteettia ei lämmön vuoksi tarvittaisi. Uudet voimalat voitaisiin rakentaa niihin kaupunkeihin, joissa nyt on hiilivoimala, mutta ei ydinvoimaa riittävän lähellä. Esimerkkinä tällaisesta kaupungista on Lahti. Lämpöähän ei voi kuljettaa Loviisan voimalasta Lahteen junalla.

Helsingin energia voi tietysti myydä pörssistä ostamaansa sähköä entistä kalliimmalla kattaakseen uuden voimalan rakennuskustannukset. Tämä saa asiakkaat siirtymään muiden yhtiöiden asiakkaiksi. Sähkön siirtohintaa ei voi nostaa, sillä se on määräävän markkina-aseman väärinkäyttöä.

Daniel, ei missään järjestyksessä siitä HELENin rapparista, ja menee ohi aiheen mutta kun aloitettiin:

1. Ne isot kulut ovat investointeja uuteen talteenottattavaan polttolaitokseen joskus 2025, joka korvaa Hanasaaren voimalan. Meillä ei ole tällä hetkellä mitään kunnon käsitystä siitä onko hiilidioksidin talteenotto ylipäänsä järkevää, ts. taloudellisesti kannattavaa, eli mitä se oikeasti maksaa. Mihinkään aiheen ympärillä pyöriviin lukuihin ei kannata suhtautua muina kuin arvauksina, eikä myöskään sitä kautta mahdollisiin tuotantokustannusten nousuihin.
   
   1. Viidentoista vuoden päästä todennäköisesti on jo muitakin vaihtoehtoisia tuotantotekniikoita, esimerkiksi aaltovoima on saattanut kypsyä varteenotettavaksi tuotantomuodoksi.
   2. En ole varma onko Hanasaaren voimalan tontin arvoa otettu huomioon tulona, puhutaan sadoista miljoonista nyt ja tuskin tuon maan arvo kauheasti sukeltaa.
   
   
   
2. Sähkön hinta noussee joka tapauksessa toimittajalla kuin toimittajalla noin ylipäänsä, ja Suomessa erikseen Eurooppalaisten markkinoiden yhdentymisen kautta. Hintaero Keski-Eurooppaan taitaa nyt olla jotain 20%.
   
   
3. HELENin tuotantokustannukset kallistuvat joka tapauksessa, syy on se että edullinen maakaasusopimus loppuu 2013 (vai oliko se 2012). Tämä on yksi taustatekijä siinä miksi kivihiiltä ylipäänsä poltetaan, vaikka päästömielessä kivuttomin ja nopein vaihtoehto olisi vaan vaihtaa maakaasuun (päästöt noin puolittuu), ei haluta olla yhden toimittajan varassa.
   
   
4. Se että tuotantokustannukset kasvavat tarkoittaa sitä että joko kannattavuus tai hinta joustaa. Jos on kyse on sähköstä niin HELENin kohdalla se on kannattavuus, tosin kts. kohta 2. Kaukolämmössä tilanne on vähän erillainen, per MWh se on nyt alle puolet siitä mitä sähkö maksaa eli hinnan pitäisi nousta erittäin paljon ennen kuin asiakkaan kannattaa vaihtaa lämmitysmuotoa, mihon investoiminen myös maksaa. Eli sitä voi periaatteessa nostaa, poliittinen puoli on sitten asia erikseen kun kyse on kaupungin monopolista. Rapparissa on tämän suhteen outoa horinaa sähköpattereita keskellä talvea käyttävistä kaukolämpöasiakkaista, tekevälle sattuu.
   
   1. Uudet liittymät on eri juttu, mutta tämäkin voidaan hoitaa hinnoittelulla.
   
   
   
5. Hypoteettisesti, ja tämä ei ole minusta käytännössä mahdollista, jos sähkö markkinoille on hirveän halpaa ja HELENin yhteistuotanto kauhean kallista, niin HELEN voi vaikka ostaa markkinoilta sähköä ja lämmittää kaukolämpövettä vastuksilla.
   
   
6. Luultavasti sekä tuulivoimaa että ydinvoimaa tulee lisää. Kumpikaan ei oikein jousta kausivaihteluiden mukaan, tuulivoiman tuotanto tosin on keskimäärin kylmemmällä suurempi, mikä tekee ceteris paribus yhteistuotetusta sähköstä kysytympää eli nostaa sen hintaa. Poltetaan sitten bioa tai fossilista.

Rappari löytyy http://www.helen.fi/pdf/Helen_2020_kehitysohjelma.pdf

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Teollisuusmaissa lämpöä kysytään kesälläkin käyttöveden lämmitykseen. Se on luokkaa 15–20 % talvikauden lämmitystarpeesta Helsingin oloissa.

Lämpöä tarvitaan kesälläkin, mutta sitä ei monesti tuoteta samassa voimalassa sähkön kanssa. Suuret voimalaitokset eivät välttämättä toimi kovin hyvin alhaisella käyttöasteella. Jakeluteknisistä syistä käytetään kesällä lisäksi öljypolttoisia muutaman megawatin lämpövoimaloita, jotka sijaitsevat lähellä kuluttajaa (nämä ovat monesti niitä kokoojakadun varrella olevia savupiipullisia kontteja). Kesällä ei ole tarvetta lämpövoimaloiden sähköllekään.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Vaikka hiili on maailmanmarkkinoilla halpaa, ei energiapuukaan mitään kallista ole.

Ei niin. Energiapuun hinta on perinteisesti ollut alhaisempi kuin sen korjuu- ja kuljetuskustannukset. Poikkeuksena huoltoasemien koivuhalot, joista saa rahansa kauppiaan lisäksi metsänomistajakin.

HS on herännyt kaukolämpöasioissa. Muutama päivä sitten pääkirjoituksessa pohdittiin, kallistuuko kaukolämpö ekologistumisen myötä niin, että asiakkaat hylkäävät sen ja siirtyvät muihin lämmitysmuotoihin. Tänään kaupunkisivujen pääuutisena olikin sitten esimerkkejä muualta Suomesta, missä on käynyt juuri näin; kerrostalot palaavat talokohtaisiin lämmityksiin mm. puupelleteillä tai maalämmöllä, ja vuosittaiset lämmityskulut voivat tippua jopa puoleen.

Eipä näytä Helenin suunnitelmat kovin järkeviltä.

Saahan niitä esimerkkejä hakemalla hakea omia mielipiteitään tukemaan. Minä tiedän taloyhtiön, joka luopui maalämmöstä ja siirtyi puulla tuotettuun aluelämpöön. Syynä oli maalämmön suuri sähkönkulutus.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Kun kuljetus on Helenille vaikeata, se esittää puun kaasutusta ja tiivistämistä puuhiileksi. Jos sellainen olisi järkevää ja taloudellista, sitä tekisivät jo nyt muut puuta käyttävät Suomen voimalaitokset. Ne eivät tee niin, koska kuljettaminen on halvempaa kuin polttoaineen jalostaminen kuljetus.

Tähänkin melkein löytyy esimerkki. Olen vieraillut eräässä vasta käynnistyneessä voimalaitoksessa, jonka omistaja esitteli lattialla olevaa tyhjää tilaa. Voimalaitokseen oli tilattu dieselmoottori polttamaan puukaasua. Ideana oli polttaa kaasutettua puuta. Puu oli tarkoitus kuljettaa voimalaitokseen hakkeena ja kaasuttaa voimalaitoksessa. Valitettavasti en tiedä, toteutuiko suunnitelma ikinä.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Energia-alallahan on aika pitkälle niin, että muiden energiamuotojen hinta seuraa öljyn maailmanmarkkinahintaa.

Näin viehkosti lasketaan kaukolämpöenergian hinta (Helen). Lähes yhtä kauniisti muodostuu vesivirtamaksun hinta.
E= Eo(0,38+0,15x T49/T49o+0,47x PA/PAo)+PO
Laskennassa käytetään hiilen, raskaan polttoölyn ja maakaasun hintoja, tukkuhintaindeksiä ja päästöoikeuskaupan kustannuksia.
Kaavat eivät sisällä alv:a eivätkä energiaveroa. Tulee mahtava lisäpotti valtion kirstuun, jos Hesan kaukolämmön hinta tuplaantuu.

Alunperin kirjoittanut Albert

Tulee mahtava lisäpotti valtion kirstuun, jos Hesan kaukolämmön hinta tuplaantuu.

Veikkaan, ettei tule mahtavaa lisäpottia. Nimittäin jos kaukolämmön hinta tuplaantuu tai nousee vaikkapa 50%, niin kyllä siinä niin käy, että asunto-osakeyhtiöt ryhtyvät etsimään edullisempia lämmitysmuotoja.

Antero ja vompatti kritisoivat HS:n juttua ja varmasti ihan syystä. En tunne noita lämmitysasioita, joten en osaa ottaa kantaa, mutta usein HS:n journalismin taso on kyllä aika kyseenalaista, joten miksi ei siis tässäkin asiassa. Esimerkit voivat vallan hyvin olla poikkeuksellisia ja tarkoitushakuisia. Silti olen stadilaisena sitä mieltä, että on älytöntä luulla, että täällä mukisematta maksetaan pilviin karkaavia kaukolämpöhintoja tosta noin vaan, kun kuitenkin vaihtoehtoja on tarjolla.

Voisiko olla niinkin, että energialaitos ei kuvittelekaan toteuttavansa noita suunnitelmiaan? Kunhan tekevät valtuuston käskemänä tällaisen suunnitelman, jossa päästötaso on valtuuston tavoitteen mukainen, ja asettavat hinnan niin järkyttäväksi, ettei sitä kukaan lähde toteuttamaan?

Teme, kaukolämmön hintahan ei periaatteessa määräydy markkinoilla, koska energialaitoksella on monopoli. Siis kaukolämpömonopoli. Ei toki lämmitysmonopolia, mutta jos ensin tehdään miljardien investointi turhaan, ja sitten myydään lämpöä halvalla ja tappiolla jotta sille investoinnille olisi edes jotain käyttöä, niin veronmaksajien niskaan se kaatuu kuitenkin. Tavalla tai toisella me stadilaiset joutuisimme tuosta investoinnista maksamaan, jos se tehtäisiin.