Viestiketju: Matematiikan opetus koulussa

Alunperin kirjoittanut Ville O. Turunen

Termeihin permutaatio ja kombinaatio tuskin törmää ennen lukiota. Nokkela lukija tietysti huomaa, että sanat ovat aika selvää latinaa, tarkoittaen järjestyksen muutosta ja yhdistelmää. Siksi ne romaanisissa kielissä ovat ihan normaaleja sanoja ja muissa kielissä sivistyssanoja taikka ylätyylisiä ilmaisuja. Meillä kai lähinnä tuo kombinaatio, permutaatiota en muista juuri nähneeni ei-matemaattisissa yhteyksissä.

Kiitos mielenkiintoisesta taustoituksesta!

Minulla on ongelmana, että matematiikkaa en niin kovin syvällisesti osaa eli joskus käytän termejä hieman epätarkasti. Mutta latinaa ja nykyisiä romaanisia kieliä olen opiskellut, ja erityisesti ranskaa käytän niin vapaa-ajalla kuin työyhteyksissä melko jatkuvasti. Siksi nuo ovat minulle ihan tavallisia sanoja, joille on joskus jopa vaikeaa löytää täsmällistä suomenkielistä vastinetta. Eipä silti, englanniksikin on joskus vaikea ilmaista noita asioita samasta syystä: natiivit puhujat saattavat pitää sanoilla keikaroijana vaikkei tarkoitus olekaan. Sielläkin ne sanat ovat yleensä sivistyssanoja.

Esimerkiksi ranskassa verbi "contractualiser" on ihan normaali sana joka tarkoittaa jonkun asian viemistä sopimuksen asteelle, siis sopimuksen tekoa jostakin. Englanniksi "to contractualize" on varsin ylätyylinen ilmaus, mutta ehkä vielä ymmärrettävissä. Ja suomessa jonkin asian kontraktualisointi kuulostaa käsittämättömän konstikkaalta tavalta viitata sopimuksen tekoon.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Ja suomessa jonkin asian kontraktualisointi kuulostaa käsittämättömän konstikkaalta tavalta viitata sopimuksen tekoon.

Eikö siis ihan perussuomeksi voisi sanoa ja kirjoittaa ainakin tänne suomalaiselle forumille että "sopimuksen teko", sen sijaan, että tokaisee "konkratsulations"...

Ja tämä koskee kaikkia muitakin, kuin quotea, jotka ovat oppineet "uusia sanoja" internationaaleissa jobeissaan. Ei niitä sanoja tarvitse kaikkia tänne tuputtaa; emme ole tällaisista uusista taidoista niin perin juurin kiinnostuneita. Tuollainen antaa nimittäin vastaanottajalle myös vision, että kirjoittaja ei osaa ollenkaan tai ainakin huonosti, äidinkieltään. Ja vielä, että mikä on visio => harhakuva.

Alunperin kirjoittanut Compact

Ja tämä koskee kaikkia muitakin, kuin quotea, jotka ovat oppineet "uusia sanoja" internationaaleissa jobeissaan. Ei niitä sanoja tarvitse kaikkia tänne tuputtaa; emme ole tällaisista uusista taidoista niin perin juurin kiinnostuneita. Tuollainen antaa nimittäin vastaanottajalle myös vision, että kirjoittaja ei osaa ollenkaan tai ainakin huonosti, äidinkieltään. Ja vielä, että mikä on visio => harhakuva.

Tämä onkin vahvaa off-topicia ... eikun siis asian vierestä. Mutta kun foorumin ... eikun siis keskustelupalstan osan nimikin on offtopic ... No nyt hukkasin jo asiankin, josta oli tarkoitus kirjoittaa.

Niin, tein 15 vuotta töitä tietotekniikan popularisoinnin kanssa. Eli kirjoitin artikkeleita tietokonealan lehtiin. Pyrkimykseni oli kirjoittaa suomeksi, kun Suomessa ollaan. Vaan kyllä se usein oli erittäin vaikeata. Tietotekniikkaa luovat ihmiset elävät englanninkielellä, joka on lisäksi kansainvälistä englantia, jota monet eivät puhu äidinkielenään. Monet käistteet rakennetaan kuin palikoista käyttäen sanoja, joilla ei ehkä ole mitään tekemistä sen asian kanssa, jota niillä ryhdytään kuvaamaan. Ja toisaalta, ne asiat ovat sellaisia, joille ei edes englanninkielessä ole sanoja, koska asiat ovat uusia. Yritä nyt sitten sanoa suomeksi asia, jota ei ole ennen ollut ja jolle ei ole suomenkielessä sanaa.

Kielitieteilijät tietävät, että kieltä ei synnytetä, vaan se syntyy ja kasvaa hallitsematta siitä, mitä ihmiset puhuvat. Auttamattomasti on ohi aika, jolloin joku Lönnroth keksi sanoja, laittoi ne kirjoihinsa ja ihmiset vaan opettelivat ne. 1980-luvulla IBM yritti tätä Suomessa, hyvää tarkoittaen. Iso firma halusi kunnioittaa paikallista kieltä ja tehdä omat tuotteensa tykö asiakkaiden omalla kielellä. Firmassa keksittiin käännöksiä, mutta tietotekniikan popularisoituessa oli IBM:n sanasto ja se sanasto, jota käytettiin oikeasti.

Kansainvälinen englanti tunkee kielenkäyttömme arkeen väistämättömästi. Yhä useampi oppii kansainväliset englantilaispohjaiset termit ennen kuin kukaan ehtii keksiä mitään suomenkielistä vastinetta tai ymmärtää edes ottaa käyttöön valmiin sanan, joka ihan suoraan kuvaa asiaa. Esimerkiksi eilen luin, että älypuhelin (=smartphone, vaikka ei puhelimessa mitään älyä ole, ainoastaan kyky toistaa mekaanisesti ennalta määrättyjä toimintoja) ”lagailee”. Arvaan, että hidastelee (lag = viivytellä). Tätä sanaa käyttivät monet keskustelijat, joten ilmeisesti matkapuhelinfriikkien ... eikun siis matkapuhelinharrastajien keskuudessa tämä on ihan arkikieltä.

Joskus aikojen lopussa varmaan maailmassa on vain yksi kieli, kun kerran kaikki ovat toistensa kanssa tekemisissä. Englanti, joka ei ole äidinkieli, on jo vahvassa asemassa. Kielitieteilijät puhuivat jo 30 vuotta sitten fingelskasta, kielestä, jossa sekoittuu suomi, englanti ja ruotsi, tässä järjestyksessä. Nykyään taitaa olla vahvoilla finglish. Pakkoruotsi ei enää pure ja ruotsalaisetkin puhuvat englantia, englanti opitaan jo ennen kouluikää internetistä ja netti ... eikun siis verkko pukkaa uusia asioita ja niiden nimityksiä koko ajan lisää. Silti, eniten maailmassa puhutaan kai espanjaa ja toisiksi eniten kiinaa. Että katsotaan nyt vaan, kun kehittyvät maat tulevat jyräämään englantia levittäneen USA:n, joka on käytännössä jo myynyt itsensä velaksi mm. kiinalaisille.

Koitetaan nyt kumminkin vaan pysyä toistaiseksi suomalaisina ja yritetään kirjoittaa suomeksi niin kauan kun siihen on tilaisuus. Ollaan vaikka onnellisia siitä, että olemme saaneet pitää oman kielemme toisin kuin englantilaiset, jotka ovat menettäneet sen kaikkien muiden maiden ihmisille.

Antero

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

ihan ensimmäisenä ykkösluokan matematiikankirjassa opetettiin erottamaan toisistaan omenoiden, porkkanoiden ja jänisten joukot. Tulevina vuosina ei kyllä koskaan selvinnyt miksi.

Tämän asian historiasta oli hiljattain juttu Hesarissa. Sputnikin piipityksestä kauhistuneet amerikkalaiset halusivat parantaa matematiikan opetuksen tasoa kouluissa pärjätäkseen avaruuskilpailussa Neuvostoliittoa vastaan ja yhtenä keinona siinä oli matematiikan opetuksen aloittaminen joukko-opista. Tämä amerikkalainen oppi levisi Suomeenkin.

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Englanniksi "to contractualize" on varsin ylätyylinen ilmaus, mutta ehkä vielä ymmärrettävissä.

Sanoisin, että 'contractualize' on kyllä puhtaasti kapulakieltä eikä ylätyyliä, vaikka käyttäjä ehkä pönöttömään pyrkikin. Esim. Merriam-Webster -sanakirja ei tunne sanaa. Englanniksi on ehkä vähän petollisen helppo johtaa tämän tyypisiä koukeromuotoja. Aika tiuhaan käytetään sanaa 'utilize' vaikka merkitys olisi aivan sama kuin verbillä 'use'. Tyylioppaat ovat näistä varoittaneet ainakin viimeiset sata vuotta.

'Permutaatio' ja 'kombinaatio' ovat kyllä ihan arkipäiväisessä käytössä esim. luonnontieteiden alalla, ja siis muidenkin kuin matemaatikkojen suissa. Olin tämän ketjun aiheesta hieman yllättynyt, kun minusta nuo käsitteet olivat ihan selviöitä. Lukiossa ne minulle opetettiin, minkä jopa muistan aika selvästi, vaikka se oli viime vuosituhannen tapahtumia.

Alunperin kirjoittanut hmikko

Sanoisin, että 'contractualize' on kyllä puhtaasti kapulakieltä eikä ylätyyliä, vaikka käyttäjä ehkä pönöttömään pyrkikin. Esim. Merriam-Webster -sanakirja ei tunne sanaa. Englanniksi on ehkä vähän petollisen helppo johtaa tämän tyypisiä koukeromuotoja.

Joo, ei varmaan tunnekaan. Itselläkin kulmakarvat vähän nousivat tämän sanan kohdalla, mutta oikeastaan se on ihan looginen. Asiayhteys oli sopimustekstiluonnoksen muotoon laadittu tarjouspyyntö, johon toimittajan piti tehdä edellyttämänsä muutokset, minkä jälkeen teksti "kontraktualisoitaisiin" suoraan sopimukseksi ilman erillisiä neuvotteluja eli jos ei tarjouspyyntövaiheessa reagoi niin kaikki pykälät tulevat sitoviksi sellaisinaan, kun sopimus allekirjoitetaan. En muista enää oliko tämä englannin- vai ranskankielisessä dokumentissa, kun käsittelen niitä sekaisin, joskus alkuperäisinä, joskus englanniksi käännettyinä. Yhtäkkiä en kyllä tiedä millä sanalla tuon korvaisin niin että sama looginen ajatusrakenne säilyy.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Koitetaan nyt kumminkin vaan pysyä toistaiseksi suomalaisina ja yritetään kirjoittaa suomeksi niin kauan kun siihen on tilaisuus. Ollaan vaikka onnellisia siitä, että olemme saaneet pitää oman kielemme toisin kuin englantilaiset, jotka ovat menettäneet sen kaikkien muiden maiden ihmisille.

Tarkoitukseni oli korostaa kirjoittajille, että koska tämä ei ole missään mielessä tieteellinen erikoissivusto, niin kirjoitetaan asiat suomeksi. Kysymys ei ollut erikoissanastosta, vaan ihan perussuomesta: "kontraktualisointi" <=> "sopimuksen teko".

Alunperin kirjoittanut janihyvarinen

Joo, ei varmaan tunnekaan. Itselläkin kulmakarvat vähän nousivat tämän sanan kohdalla, mutta oikeastaan se on ihan looginen. Asiayhteys oli sopimustekstiluonnoksen muotoon laadittu tarjouspyyntö, johon toimittajan piti tehdä edellyttämänsä muutokset, minkä jälkeen teksti "kontraktualisoitaisiin" suoraan sopimukseksi ilman erillisiä neuvotteluja eli jos ei tarjouspyyntövaiheessa reagoi niin kaikki pykälät tulevat sitoviksi sellaisinaan, kun sopimus allekirjoitetaan. En muista enää oliko tämä englannin- vai ranskankielisessä dokumentissa, kun käsittelen niitä sekaisin, joskus alkuperäisinä, joskus englanniksi käännettyinä. Yhtäkkiä en kyllä tiedä millä sanalla tuon korvaisin niin että sama looginen ajatusrakenne säilyy.

Jollakin firmoilla jotka toimivat tietyillä aloilla on oma englanninkielinen slanginsa ja kuvittelisin että sinun työnantajallasi ja sen asiakasyrityksillä on jokin vakiintunut terminologia. En ole koskaan kuullut sellaisesta sansasta kuin "contractualize" englanniksi vaikka kyllä osasin arvata mitä se tarkoittaa. Vaikuttaisi siltä kuin se olisi laina espanjasta tai ranskasta tai slaavilaisesta kielistä eli niistä kulttuuipiireistä joissa byrokratia ja formalisuus on oma tietenlajinsa.

Oma bisnes-englantini on valitettavasti peräisin 1980-luvulta ja vaikeuksia on pysyä kärryssä oman työpaikkani dokkareissa, varsinkin jos ne on kirjoittanut joku joka ei osaa kunnolla englantia vaan haluaa vain brassaila sanoilla ja lyhenteillä.

Mitä joukko-oppiin tulee niin siitä sanoisin olevan hyötyä IT-alalla eikä vain koodareilla ja teknisillä asiantuntijoilala vaan järjestelmien määrittelijöillä ja projektipäälliköillä.

t. Rainer

---------- Viesti lisätty kello 9:36 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu kello 9:27 ----------

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Niin, tein 15 vuotta töitä tietotekniikan popularisoinnin kanssa. Eli kirjoitin artikkeleita tietokonealan lehtiin. Pyrkimykseni oli kirjoittaa suomeksi, kun Suomessa ollaan. Vaan kyllä se usein oli erittäin vaikeata. Tietotekniikkaa luovat ihmiset elävät englanninkielellä, joka on lisäksi kansainvälistä englantia, jota monet eivät puhu äidinkielenään. Monet käistteet rakennetaan kuin palikoista käyttäen sanoja, joilla ei ehkä ole mitään tekemistä sen asian kanssa, jota niillä ryhdytään kuvaamaan. Ja toisaalta, ne asiat ovat sellaisia, joille ei edes englanninkielessä ole sanoja, koska asiat ovat uusia. Yritä nyt sitten sanoa suomeksi asia, jota ei ole ennen ollut ja jolle ei ole suomenkielessä sanaa.

Mun mielestäni onnistuit aika hyvin kirjoittamaan kansantajuisesti noista vehkeistä kyseisessä lehdessä.

Alunperin kirjoittanut Antero Alku

Joskus aikojen lopussa varmaan maailmassa on vain yksi kieli, kun kerran kaikki ovat toistensa kanssa tekemisissä. Englanti, joka ei ole äidinkieli, on jo vahvassa asemassa. Kielitieteilijät puhuivat jo 30 vuotta sitten fingelskasta, kielestä, jossa sekoittuu suomi, englanti ja ruotsi, tässä järjestyksessä. Nykyään taitaa olla vahvoilla finglish. Pakkoruotsi ei enää pure ja ruotsalaisetkin puhuvat englantia, englanti opitaan jo ennen kouluikää internetistä ja netti ... eikun siis verkko pukkaa uusia asioita ja niiden nimityksiä koko ajan lisää. Silti, eniten maailmassa puhutaan kai espanjaa ja toisiksi eniten kiinaa. Että katsotaan nyt vaan, kun kehittyvät maat tulevat jyräämään englantia levittäneen USA:n, joka on käytännössä jo myynyt itsensä velaksi mm. kiinalaisille.

Englannin ylivalta on kyllä häirinnyt sen verran että kun olen kommunikoinut joidenkin asiakkaiden kanssa asiakkaiden kielellä eli ruotsiksi jos ne ovat Ruotsista tai Ahvenanmaalta niin olen saanut ruotsia huonosti osaavalta pomoltani moitteita. Vielä toistakymmentä vuotta sitten kuului asiaan että kaupallisen tai teknisen koulutuksen saanut osaa ruotsia ja saksaa englannin lisäksi mutta nyt noille kielille ei anneta mitään arvoa.

t. Rainer

Alunperin kirjoittanut R.Silfverberg

Mitä joukko-oppiin tulee niin siitä sanoisin olevan hyötyä IT-alalla eikä vain koodareilla ja teknisillä asiantuntijoilala vaan järjestelmien määrittelijöillä ja projektipäälliköillä.

Tämä lienee varsin totta. Tosin kun on itse niitä porkkanoita aikoinaan ympyröinyt koulussa niin on vaikea hahmottaa ajattelisiko nyt eri tavalla jos ei olisi.