Vs: Tampereen pikaratikkahanke
Ja tämä koskee kaikkia muitakin, kuin quotea, jotka ovat oppineet "uusia sanoja" internationaaleissa jobeissaan. Ei niitä sanoja tarvitse kaikkia tänne tuputtaa; emme ole tällaisista uusista taidoista niin perin juurin kiinnostuneita. Tuollainen antaa nimittäin vastaanottajalle myös vision, että kirjoittaja ei osaa ollenkaan tai ainakin huonosti, äidinkieltään. Ja vielä, että mikä on visio => harhakuva.
Tämä onkin vahvaa off-topicia ... eikun siis asian vierestä. Mutta kun foorumin ... eikun siis keskustelupalstan osan nimikin on offtopic ... No nyt hukkasin jo asiankin, josta oli tarkoitus kirjoittaa.
Niin, tein 15 vuotta töitä tietotekniikan popularisoinnin kanssa. Eli kirjoitin artikkeleita tietokonealan lehtiin. Pyrkimykseni oli kirjoittaa suomeksi, kun Suomessa ollaan. Vaan kyllä se usein oli erittäin vaikeata. Tietotekniikkaa luovat ihmiset elävät englanninkielellä, joka on lisäksi kansainvälistä englantia, jota monet eivät puhu äidinkielenään. Monet käistteet rakennetaan kuin palikoista käyttäen sanoja, joilla ei ehkä ole mitään tekemistä sen asian kanssa, jota niillä ryhdytään kuvaamaan. Ja toisaalta, ne asiat ovat sellaisia, joille ei edes englanninkielessä ole sanoja, koska asiat ovat uusia. Yritä nyt sitten sanoa suomeksi asia, jota ei ole ennen ollut ja jolle ei ole suomenkielessä sanaa.
Kielitieteilijät tietävät, että kieltä ei synnytetä, vaan se syntyy ja kasvaa hallitsematta siitä, mitä ihmiset puhuvat. Auttamattomasti on ohi aika, jolloin joku Lönnroth keksi sanoja, laittoi ne kirjoihinsa ja ihmiset vaan opettelivat ne. 1980-luvulla IBM yritti tätä Suomessa, hyvää tarkoittaen. Iso firma halusi kunnioittaa paikallista kieltä ja tehdä omat tuotteensa tykö asiakkaiden omalla kielellä. Firmassa keksittiin käännöksiä, mutta tietotekniikan popularisoituessa oli IBM:n sanasto ja se sanasto, jota käytettiin oikeasti.
Kansainvälinen englanti tunkee kielenkäyttömme arkeen väistämättömästi. Yhä useampi oppii kansainväliset englantilaispohjaiset termit ennen kuin kukaan ehtii keksiä mitään suomenkielistä vastinetta tai ymmärtää edes ottaa käyttöön valmiin sanan, joka ihan suoraan kuvaa asiaa. Esimerkiksi eilen luin, että älypuhelin (=smartphone, vaikka ei puhelimessa mitään älyä ole, ainoastaan kyky toistaa mekaanisesti ennalta määrättyjä toimintoja) ”lagailee”. Arvaan, että hidastelee (lag = viivytellä). Tätä sanaa käyttivät monet keskustelijat, joten ilmeisesti matkapuhelinfriikkien ... eikun siis matkapuhelinharrastajien keskuudessa tämä on ihan arkikieltä.
Joskus aikojen lopussa varmaan maailmassa on vain yksi kieli, kun kerran kaikki ovat toistensa kanssa tekemisissä. Englanti, joka ei ole äidinkieli, on jo vahvassa asemassa. Kielitieteilijät puhuivat jo 30 vuotta sitten fingelskasta, kielestä, jossa sekoittuu suomi, englanti ja ruotsi, tässä järjestyksessä. Nykyään taitaa olla vahvoilla finglish. Pakkoruotsi ei enää pure ja ruotsalaisetkin puhuvat englantia, englanti opitaan jo ennen kouluikää internetistä ja netti ... eikun siis verkko pukkaa uusia asioita ja niiden nimityksiä koko ajan lisää. Silti, eniten maailmassa puhutaan kai espanjaa ja toisiksi eniten kiinaa. Että katsotaan nyt vaan, kun kehittyvät maat tulevat jyräämään englantia levittäneen USA:n, joka on käytännössä jo myynyt itsensä velaksi mm. kiinalaisille.
Koitetaan nyt kumminkin vaan pysyä toistaiseksi suomalaisina ja yritetään kirjoittaa suomeksi niin kauan kun siihen on tilaisuus. Ollaan vaikka onnellisia siitä, että olemme saaneet pitää oman kielemme toisin kuin englantilaiset, jotka ovat menettäneet sen kaikkien muiden maiden ihmisille.
Antero