- Liittynyt
- 24 Lokakuu 2007
- Viestit
- 2,238
Raitiovaunun muotoilun lopputulos on kompromissi, jossa on otettu huomioon useita tekijöitä. Ensimmäisenä tulee mieleen liikenneturvallisuus, esim. etulasi suunnitellaan pinta-alaltaan suureksi, että kuljettaja näkee mahdollisimman paljon jalankulkijan aikeita katsoessaan alaviistoon. Välittömästi tähän liittyy ohjaamon mukavuus ja ergonomisuus. Oletan että uuteen raitiovaunuun saadaan myös ilmastointi, joka pitää ohjaamon lämpötilan kuljettajan säätämällä tasolla ulkoilman lämpötilasta riippumatta. Jos kuljettajarahastuksen vaatimaa työtasoa ei tehdä ohjaamon seinään, niin ilmastoinnin ja turvallisuuden vaatimuksia on helpompi toteuttaa.
Matkustusmukavuus. Matkustajien siirtyminen vaunuun ja vaunusta tehdään mahdollisiman esteettömäksi. Istuinen materiaali on riitävän pehmeä, mutta kestää jonkinverran ilkivaltaa. Muotoilija ottaa huomioon istuinten päällysteen värin suunnitellessaan matkustamon sisätilojen värimaailmaa kokonaisuudessaan. Muotoilussa otetaan huomoon myös turvallisuus matkustamossa, esim se että äkkijarrutuksessa matkustaja ei satuta itseään mihinkään terävään.
Vaikeinta näyttää olevan sitten vaunun ulkomuotoon ja väritykseen liittyvät seikat. Värityksessä on otettava huomioon Helsingin raitioliikenteen väriperinne. Tämä tarkoittaa sitä, että vaunuun tulee myös keltainen väri. Mutta vaunun ulkonäköä ei koskaan saada sellaiseksi, että se kaikkia miellyttäisi, mutta hyvä suunnittelija saa aikaan kompromissin, joka kelpaa useimmille meistä.
Mutta raitiovaunun suunnitelussa ei tarvitse ottaa huomioon Helsingin Sanomien näkemyksiä. Hesari teki lasitalon Töölönlahdelle, jota Sanomatalossa työskentelevät kehuvat , mutta kaupunkilaiset haukkuvat. On käsittämätöntä, että valtakunnan ykköslehti ei paneutunut talon suunnitteluun ja tehnyt sellaista taloa, joka olisi sopinut ympäristöön.
Ajoneuvomuotolija Jukka Rautiainen ja teollinen muotoilija Mikael Silvanto ovat täysin tyytymättömiä uuteen raitiovaunuun (HS 17.06.2012). Sen sijaan Kähkösen myrkynvihreä romupalapeli saa heiltä suitsutusta.
Itse olen täysin päinvastaista mieltä. Artikkeli on julkastu lehdessä parhaalla paikalla sivulla A2. Jutun yhtedessä on kuva uudesta vaunusta. Kuvasta näkee kuinka onnistunut uusi vaunu on.
Seuraavat seikat tekevät vaunun muotoilun onnistuneeksi:
- vaunun selkeälinjaisuus, matkustaja hahmottaa välittömästi ovien paikat
- perinteisten värien käyttö, nyt myös Helsingin vaunuhin kuuluva keltainen on otettu mukaan, kaupunkikuvallinen arvokas väriperinne jatkuu
- vaunun linjakas funktionalistinen kauneus, kikkailevia yksityiskohtia ei ole, joten vaunu on tyylikäs myös 50 vuoden kuluttua
- ikkunoiden sopiva koko kauniissa linjassa tekee vaunusta sulavalinjaisen
Jos vaunu ei Hesarin hienostotoimittajille kelpaa, niin me Helsinkiläiset otamme tämän uuden kotimaisen ja kestävän vaunun riemuiten vastaan.
Suunnittelijoiden tarkoituksena on moderni ja ajaton muotoilu ja tässä he ovat onnistuneet. (uskon että liikenteen tulevassa kappaleessa on kuljettajan istuimessa kangasverhoilu)http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/d...uesite+lores.pdf?MOD=AJPERES&lmod=-1034094233
Matkustusmukavuus. Matkustajien siirtyminen vaunuun ja vaunusta tehdään mahdollisiman esteettömäksi. Istuinen materiaali on riitävän pehmeä, mutta kestää jonkinverran ilkivaltaa. Muotoilija ottaa huomioon istuinten päällysteen värin suunnitellessaan matkustamon sisätilojen värimaailmaa kokonaisuudessaan. Muotoilussa otetaan huomoon myös turvallisuus matkustamossa, esim se että äkkijarrutuksessa matkustaja ei satuta itseään mihinkään terävään.
Vaikeinta näyttää olevan sitten vaunun ulkomuotoon ja väritykseen liittyvät seikat. Värityksessä on otettava huomioon Helsingin raitioliikenteen väriperinne. Tämä tarkoittaa sitä, että vaunuun tulee myös keltainen väri. Mutta vaunun ulkonäköä ei koskaan saada sellaiseksi, että se kaikkia miellyttäisi, mutta hyvä suunnittelija saa aikaan kompromissin, joka kelpaa useimmille meistä.
Mutta raitiovaunun suunnitelussa ei tarvitse ottaa huomioon Helsingin Sanomien näkemyksiä. Hesari teki lasitalon Töölönlahdelle, jota Sanomatalossa työskentelevät kehuvat , mutta kaupunkilaiset haukkuvat. On käsittämätöntä, että valtakunnan ykköslehti ei paneutunut talon suunnitteluun ja tehnyt sellaista taloa, joka olisi sopinut ympäristöön.
Ajoneuvomuotolija Jukka Rautiainen ja teollinen muotoilija Mikael Silvanto ovat täysin tyytymättömiä uuteen raitiovaunuun (HS 17.06.2012). Sen sijaan Kähkösen myrkynvihreä romupalapeli saa heiltä suitsutusta.
Itse olen täysin päinvastaista mieltä. Artikkeli on julkastu lehdessä parhaalla paikalla sivulla A2. Jutun yhtedessä on kuva uudesta vaunusta. Kuvasta näkee kuinka onnistunut uusi vaunu on.
Seuraavat seikat tekevät vaunun muotoilun onnistuneeksi:
- vaunun selkeälinjaisuus, matkustaja hahmottaa välittömästi ovien paikat
- perinteisten värien käyttö, nyt myös Helsingin vaunuhin kuuluva keltainen on otettu mukaan, kaupunkikuvallinen arvokas väriperinne jatkuu
- vaunun linjakas funktionalistinen kauneus, kikkailevia yksityiskohtia ei ole, joten vaunu on tyylikäs myös 50 vuoden kuluttua
- ikkunoiden sopiva koko kauniissa linjassa tekee vaunusta sulavalinjaisen
Jos vaunu ei Hesarin hienostotoimittajille kelpaa, niin me Helsinkiläiset otamme tämän uuden kotimaisen ja kestävän vaunun riemuiten vastaan.
Suunnittelijoiden tarkoituksena on moderni ja ajaton muotoilu ja tässä he ovat onnistuneet. (uskon että liikenteen tulevassa kappaleessa on kuljettajan istuimessa kangasverhoilu)http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/d...uesite+lores.pdf?MOD=AJPERES&lmod=-1034094233
Viimeksi muokattu: