Vs: Kokemuksia nykyaikaisista raitiovaunuista Keski-Euroopassa
Miten niin? Saahan Helsingissäkin jo nyt ajaa raitiotiellä yhtä lujaa kuin kadulla muutenkin, esim. Kustaa Vaasan tiellä 60 km/h. Samalla logiikalla Viiran nopeus Lahdentien reunassa olisi 100 km/h.
Tieliikennelaki sallii raitiovaunut ajoneuvotyypiksi vain ns taajama-alueilla, jolloin ajoneuvojen nopeusrajoitus on oletuksena 50 km/h, ellei merkein toisin ilmoiteta, kuitenkin max 60 km/h. Kun raitiotie siirtyy pois taajama-alueelta se on joko rautatie tai jokin muu määrittelemätön raidevekotin johon kategoriaan myös metro kuuluu.
Sä varmaan tiedät paremmin minkälainen katsastuskäytäntö raitiovaunuilla on, lukeeko "rekkareissa" esim millaiset rajoitukset jokaisella ratikalla on, missä sitä saa käyttää, ja miten varmistetaan että toimii.
Jos, tai sanotaanko optimistisesti kun, Suomeen rakennettaisiin jonnekin saksalaiset normit täyttävä pikaraitiotie, niin se saattaisi hyvinkin vaikuttaa siihen, että lainsäädäntö uusiutuisi. Kai sen olisi pakkokin, ellei sitten sitä rataa käsiteltäisi paikoin raitiotienä ja paikoin yksityisenä rautatienä.
Jos se on muu määrittelemätön raidevekotin, on vekottimen turvallisuus varmistettava että törmäysvaaraa ulkopuolisiin ei synny, helpoimmiten eristämällä rata kuten metron kohdalla on asian laita. Jos se on rautatie, sitä koskee ne säännöt jotka muillakin rautateillä on voimassa mm henkilökunnan pätevyyden suhteen.
Compact sanoi:
Vuonna 1973 kun Valmetin nivelvaunuista ensimmäiset jo olivat tulossa, piti kiireellä muuttaa voimassaolevaa "lamppulakia". Siihen saakka raitiovaunuissa sai olla edessä vaunun keskiviivalla vain yksi valkoista valoa näyttävä lyhty ja vastaavasti takana keskiviivalla yksi punaista valoa näyttävä lyhty.
Lain muuttaminen yksittäisten valojen osalta on aika mitätön toimenpide kaikenkaikkkiaan, varsinkin kun se ei vaikuta liikenneturvallisuuteen mitenkään heikentävästi, jos valoja lisätään.
Compact sanoi:
HKL:n metrorautatie on siis teoriassa ensiksi muunneltavissa yksityisrautatieksi - vaikkakin on kunnallisesti omistettu. Esimerkiksi Sveitsissä on lukuisia "yksityisratoja" - ne kaikki ovat kunnallisia ratoja, eivätkä keidenkään rautatieparoonien omaisuutta.
Kaikenkaikkiaan kuvittelisin sen olevan yksinkertaisempaa anoa jollekin raitiotielle tai metrolle rautatie-status ja niellä ne velvoitteet jotka se asettaa, kuin lähteä vänkäämään lainsäädäntöä mistään sellaisesta jota ei Suomessa ole ennen ollut.
Compact sanoi:
HKL:n kuvitteellinen metrinen pikaraitiotie ei edellytä mitään Saksan säännöstöjä. Unionissa ei myöskään liene mitään määräyksiä asiasta. Eri asia on jos halutaan kopioida Saksasta näitä säännöstöjä omaan vapaaehtoiseen käyttöön.
Ei tietenkään edellytä Saksan säännöstöjä vaan Suomen laki on kirjoitettava uudelleen niitä varten ja sitä ennen rakennettava testirata, suoritettava joukko koeajoja ja todistettava niille 200 kansanvalitulle että tämäntyypppinen järjestelmä on täysin turvalllinen, ja pidettävä peukkuja että he tekevät oikean päätöksen, ja jos eivät tee, testattava uudelleen, vakuutettava ne 200 uudelleen, jos ylipäänsä ovat asiasta enää kiinnostuneita, ottaen huomioon että vain kymmenesosa heistä tulee Helsingin vaalipiiristä, mahdollisesti tehtävä vaalityötä asian puolesta jos vaalit osuu kohdalle, jne.
"O ye’ll tak’ the high road and I’ll tak’ the railroad, and I’ll be in Scotland before ye"
t. Rainer