Raide-Jokeri

Mistä tuo 75 minuutin ajoaika oikein tulee? En nopeasti selaamalla löydä yhtäkään lähdettä, jossa Raide-Jokerin (eli PR15:n) ajoajaksi olisi kaavailtu sellaista. Ja muutenkin tapasi tulkita tekstiäni vaikuttaa minun silmissäni perin omalaatuiselta. En ole missään kohtaa sanonut, että ajoaikoja ei saisi missään vaiheessa kiristää yhtään, vaan olen tarkkana siitä, että niitä kiristettäessä on huolehdittava siitä, että ajoaikoihin ei ala muodostua siitä syystä tarpeetonta hajontaa. Suhtautumiseni on tiivistetysti täsmällisyys edellä, mutta ei suinkaan sillä tavoin, että ei minuuttiakaan pois ikinä eikä mistään kohtaa. Jo viestin #2376 päätin seuraavin sanoin: turhat löysät (jos niitä on) pois erinomainen täsmällisyys säilyttäen. Seison edelleen niiden takana.

Tuo 75 minuuttia lienee vain heitto. Pointti on kyllä hyvä, että jos ei kokeilla tiukempia ajoaikoja, ei voida tietää, onko linjalla 15 tarpeettoman löysät aikataulut. Jos kokeiltaisiin vaikka 60 minuutin ajoaikaa, niin siitä pystyisi hyvin vielä palaamaan vaikka 61 tai 62 minuutin ajoaikaan jos aikatauluissa olisi liian suurta vaihtelua. Sen sijaan jos vain tiivistetään nyt tuo yksi minuutti 63 minuuttiin, ei voida tietää missä kipuraja menisi. Olen ehdottomasti sitä mieltä, että ajoaikojen heittely on huono asia, mutta matkan nopeuden tuntu on myös tärkeä asia.
 
Mistä tuo 75 minuutin ajoaika oikein tulee? En nopeasti selaamalla löydä yhtäkään lähdettä, jossa Raide-Jokerin (eli PR15:n) ajoajaksi olisi kaavailtu sellaista. Ja muutenkin tapasi tulkita tekstiäni vaikuttaa minun silmissäni perin omalaatuiselta. En ole missään kohtaa sanonut, että ajoaikoja ei saisi missään vaiheessa kiristää yhtään, vaan olen tarkkana siitä, että niitä kiristettäessä on huolehdittava siitä, että ajoaikoihin ei ala muodostua siitä syystä tarpeetonta hajontaa. Suhtautumiseni on tiivistetysti täsmällisyys edellä, mutta ei suinkaan sillä tavoin, että ei minuuttiakaan pois ikinä eikä mistään kohtaa. Jo viestin #2376 päätin seuraavin sanoin: turhat löysät (jos niitä on) pois erinomainen täsmällisyys säilyttäen. Seison edelleen niiden takana.

Viittasit aikaisemmassa viestissä keskusteluun melfstron kanssa, jossa hän kyseenalaisti matka-ajan lyhentämisen kokonaan ja varoitteli täsmällisyyden katoamisesta. Hän perusteli täsmällisyyden tärkeyttä, mutta ei sitä, että missä kohtaa ollaan matka-ajan ja täsmällisyyden välisessä tasapainoissa. 75 minuuttia on minun hatusta vetämä luku lisäämällä 10min nykyiseen ajoaikaan, jolla yritän kuvastaa sitä ettei ne argumentit, jotka melfstro esitti ja joita tulkitsin sinun jatkavan täsmällisyyden puolesta ole yhtään sen väärempiä silloinkaan, mutta 75min tilaanteessa selvästi olisi löysää matka-ajassa, joka saataisiin pois uhraamatta täsmällisyydestä, kun se toimii nytkin.
 
Viimeksi muokattu:
Viittasit aikaisemmassa viestissä keskusteluun melfstron kanssa, jossa hän kyseenalaisti matka-ajan lyhentämisen kokonaan ja varoitteli täsmällisyyden katoamisesta. Hän perusteli täsmällisyyden tärkeyttä, mutta ei sitä, että missä kohtaa ollaan matka-ajan ja täsmällisyyden välisessä tasapainoissa.
Sen lisäksi hän myönsi heti kolmannessa virkkeessä, että "On toki totta, että aikataulu on nyt hieman löysä, jolloin ajantasauspysäkeillä välillä seistään pari minuuttia." Kyllä minä ainakin tulkitsin asiaa rivien välistä jo silloin ja tulkitsen edelleen niin, että hän periaatteessa voisi tulla vastaan ajoaikojen tarkistamisessakin. Olipa hänen kantansa tämän suhteen kuinka tiukka hyvänsä, minä en vastusta ajoaikojen nopeuttamista kategorisesti enkä muitakaan parannustoimenpiteitä. Täsmällisyys edellä - vaikka sitten löysiä minuutteja karsienkin.
 
Olen nähnyt yövilkkuja Tulppatien ja Varikkotien risteyksissä. Koska muualla en ole nähnyt, siksi lähestyin asiaa kysymyksellä tuolla edellä. Minulla on tulevana viikonloppuna aikainen vuoro, pitää muistaa tsekata nuo paikat silloin uudelleen, jos vaikka käytäntö on muuttunut. Edellä mainitut risteykset eivät sisälly sille osuudelle, joilla Keilaniemen pitkät siirtoajot ajetaan.

Yleisesti Suomessa ei pidätä valoja keltavilkulla normaalitapauksissa vaan, jos valo-ohjaus on pois käytöstä ne kytketään pimeiksi. Erinäiset vikatilat pudottavat valoja keltavilkulle, lisäksi valo-ohjauksen käynnistys ja sammutus sisältää muutaman sekunnin keltavilkun.

Toinen asia sitten on, että uusia liikennevaloliittymiä pidetään usein keltavilkkulla pari viikkoa ennen käyttöönottoa, jotta ihmiset oppisivat huomioimaan pian käyttöönotettavat valot.

Luulisin tuota Varikkotien, Viilarintien ja Tulppatien liittymää haluttavan pitää päällä. Siitä oli aikoinaan melkoinen vääntö, että saako sitä työmaan alla pitää pois päältä missään kohtaa. Lopulta se saatiin hetkeksi pois käytöstä, kun rakentaminen olisi ollut likimahdotonta. Liikennevalomielessä tuo on yksi risteys eikä kaksi (ns. tuplaliittymä joka ohjataan samalla kojeella)
 
Viimeksi muokattu:
Yleisesti Suomessa ei pidätä valoja keltavilkulla normaalitapauksissa vaan, jos valo-ohjaus on pois käytöstä ne kytketään pimeiksi. Erinäiset vikatilat pudottavat valoja keltavilkulle, lisäksi valo-ohjauksen käynnistys ja sammutus sisältää muutaman sekunnin keltavilkun.

Toinen asia sitten on, että uusia liikennevaloliittymiä pidetään usein keltavilkkulla pari viikkoa ennen käyttöönottoa, jotta ihmiset oppisivat huomioimaan pian käyttöönotettavat valot.
Tuo kaikki on totta. Aikanaan, siis jo varmaan joitakin vuosikymmeniä sitten, useat liikennevalot laitettiin yöksi vilkulle - ja siitä kai tuo yövilkku terminä putkahti tähän(kin) ketjuun. Minulla pointti oli tässä kontekstissa tietenkin se, että normaali valo-ohjaus oli pois päältä. Mutta tosiaan hyvä huomata, että keltavilkkua käytetään - ja on käytetty jo varmaan yli 20 vuotta - paljon harvemmissa tilanteissa verrattuna "lähes historiallisiin" aikoihin. :D
 
Tuo kaikki on totta. Aikanaan, siis jo varmaan joitakin vuosikymmeniä sitten, useat liikennevalot laitettiin yöksi vilkulle - ja siitä kai tuo yövilkku terminä putkahti tähän(kin) ketjuun. Minulla pointti oli tässä kontekstissa tietenkin se, että normaali valo-ohjaus oli pois päältä. Mutta tosiaan hyvä huomata, että keltavilkkua käytetään - ja on käytetty jo varmaan yli 20 vuotta - paljon harvemmissa tilanteissa verrattuna "lähes historiallisiin" aikoihin. :D

Näin yksittäistä tilannetta mietittäessä sillä on iso ero onko valot pimeänä vai vilkulla ;) Keltavilkku viittaisi heti vikaan
 
Yleisesti Suomessa ei pidätä valoja keltavilkulla normaalitapauksissa vaan, jos valo-ohjaus on pois käytöstä ne kytketään pimeiksi.

En muuten pidä raitiovaunuvaloissa ja 'OIVA'-valoissa siitä, että normaalisti toimiessaan ne ovat pimeänä. Pitäisi olla jotain kertomassa, että valo toimii normaalisti.
 
En muuten pidä raitiovaunuvaloissa ja 'OIVA'-valoissa siitä, että normaalisti toimiessaan ne ovat pimeänä. Pitäisi olla jotain kertomassa, että valo toimii normaalisti.

Enpä ole tuohon oiva lyhenteeseen törmännyt. Osittaisessa valo-ohjauksessahan yleisesti pikaratikalla kuljettajalle kerrotaan onko muu liikenne pysäytettynä. En ole myöskään kuullut, että noita koskaan ohjattaisi pimeäksi esim. yöaikaan
 
Enpä ole tuohon oiva lyhenteeseen törmännyt. Osittaisessa valo-ohjauksessahan yleisesti pikaratikalla kuljettajalle kerrotaan onko muu liikenne pysäytettynä. En ole myöskään kuullut, että noita koskaan ohjattaisi pimeäksi esim. yöaikaan

OIVA on ehkä muuten eri asia kuin linjan 15 kaksiaukkoiset raitiovaunuvalot. Jälkimmäisissä ei pala mitään, kun kenenkään ei pitäisi olla tulossa. Tasoristeyksetkin vilkuttavat valkoista.

Tämä nyt on vain askarruttanut asia, mistä olisi pitänyt vikistä noin 20 sivua sitten, kun valo-ohjaus oli aiheena.
 
Tämä aikataulukeskustelu on harmillisen mustavalkoista, kuten toki keskustelut tuppaavat täällä jlf:llä muutenkin olemaan.

Toivoisin, että keskustelijat osaisivat ajatella aikataulusuunnittelua sellaisena janana, jonka vasemmassa laidassa on nopeus ja oikeassa luotettavuus. Ne ovat ikään kuin toistensa vastakohtia, eli mitä tärkeämpää on se, että vaunu saapuu lähes sekunnilleen oikeaan aikaan, sitä enemmän on laitettava aikatauluun minuutteja, jotta matkan varrella sattuvat yllätykset saadaan kurottua kiinni pian.

(Hyvää) aikataulusuunnittelua ei voi tehdä mustavalkoisesti niin, että prinsiippi on janan jommassakummassa päässä. Jos mennään vain nopeus edellä, niin jokainen radan yli köpöttelevä mummo aiheuttaa 20 sekunnin viiveen, jota ei saada kiinni missään vaiheessa, ja niinpä vaunut kulkevat epätäsmällisesti riippuen mummojen määrästä per linjasivu. Se epätäsmällisyys myös ruokkii itse itseään, kun vuoroväli muodostuu sen vuoksi epätasaiseksi ja matkustajakuormat samoin, jolloin pysäkkiajat venyvät ylipitkiksi sen vaunun osalta, joka tulee pysäkille myöhässä ja toisaalta alimittaisiksi seuraavan, aikataulussa kulkevan osalta. Ja kierre on valmis.

Jos toisaalta mennään vain luotettavuus edellä, niin kulku on tarpeettoman hidasta ja sitä kautta hirvittävän kallista. Jokerilla yksi vuoro maksanee luokkaa 700 000 euroa. Matkanopeus on myös houkuttelevuustekijä. Jokerilla tuntuu väkeä riittävän, mutta mitä hitaampi se on, sitä vähemmän se houkuttelee uusia matkustajia. Liian pitkä kierrosaika aiheuttaa sekin variaatioita. Tällä hetkellä kuljettajat ratkaisevat tuota ylipitkää ajoaikaa useammalla eri tavalla, mistä syntyy sitten uudenlaisia ongelmia. Jotkut viivyttävät lähtöä päätepysäkiltä tarkoituksella lähemmäs minuutin verran. Jotkut ajavat pysäkkien välit ripeästi mutta seisovat hirvittävän kauan pysäkeillä. Jotkut ajavat tarkoituksellisesti merkittävästi määrättyä nopeutta hitaammin, jolloin pysäkkiajat eivät veny. Tiettävästi on niitäkin, jotka ajavat ripeästi ja pysähtyvät pikaisesti tasatakseen sitten aikaa reippaasti ajantasauspysäkeillä. Hajontaa syntyy siis näinkin.

Jokerin aikataulusuunnittelu asettuu nyt tuolla janalla liian lähelle oikeaa laitaa. Yrityksen ja erehdyksen kautta pitäisi siirtyä vasemmalle. Toisin sanoen koetetaan ottaa minuutteja pois ja katsotaan, kärsiikö luotettavuus. Kun ei kärsi, otetaan taas lisää pois. Jossain vaiheessa löytyy kokeilemalla sitten se piste, jossa luotettavuus on vielä hyvällä tasolla ja nopeus luotettavuuteen nähden mahdollisimman korkea. Tässä on toki makueroja siinä, mitä pitää riittävän luotettavana, ja niiden makuerojen osalta meidän on vain hyväksyttävä se, mitä aikataulusuunnittelija pitää hyvänä.

Nyt ollaan kuitenkin tilanteessa, jossa tuolta oikeasta laidasta ei tunnuta pääsevän kohti keskikohtaa millään. Se voi johtua ammattitaidon puutteesta, ajan puutteesta, motivaation puutteesta tai jostain muusta, en osaa sanoa. Huolestuttavaa kuitenkin on se, että tahtoa korjata asia ei näytä olevan. Olin kuvitellut, että maaliskuussa otettaisiin kaksi minuuttia per sivu pois ja kun sen jälkeen todettaisiin, että kulku on ihan yhtä luotettavaa kuin ennenkin, niin seuraavalla kierroksella vielä minuutti tai kaksi. Näin ei kuitenkaan tapahtunut. Se on surullista. Se ei ole matkustajien etu, ei kuljettajien etu eikä veronmaksajien etu. Se ei ole myöskään mielipide tai makuasia, koska olemme tällä hetkellä vielä kaukana tilanteesta, jossa ne minuuttien tiputtamiset käytännössä vaikuttaisivat luotettavuuteen.
 
Tuo ylläoleva viesti (339-DF) vastaa varsin pitkälle sitä, minkä kiteytin viestissä #2376 hieman lyhyemmin: "Tietenkin optimointi näiden kahden välillä olisi paras ratkaisu: turhat löysät (jos niitä on) pois erinomainen täsmällisyys säilyttäen." Syystä tai toisesta viesti ei mennyt perille, enkä voi olla varma, meneekö vieläkään.

Ajoajasta minuuttien napsiminen pois ei suuria merkitse, jos säästynyt minuutti näkyy minuuttia pidempänä päätepysäkkiaikana. Ainakin ruuhka-aikojen ulkopuolella kierrosaika 4.3. alkavilla aikatauluilla on sama kuin tällä hetkellä. Vaunutarve on 10 minuutin liikenteessä edelleen 14. Ruuhka-ajan vaunutarve (vuoromäärä) sitä vastoin tulee olemaan 17, kun vielä jokin aika sitten oli suunniteltu 18 vaunun liikennettä tasaisella 8 minuutin vuorovälillä ja hieman pidemmällä kierrosajalla.
 
Sen harvan kerran kun olen matkustanut ruuhka-aikana harvoin on seisottu esimerkiksi Vihdintie-Maunula välillä vaan kiritty kiinni myöhässä olemista... Eikä minua häiritse hetkeäkään turha seisoskelu, luotettavuus ja aikatauluun luottaminen paljon tärkeämpää...

Joskus vedin Jagis - Laru väliä 77-metro-65A66A21V yhdistelmällä ja se sekoilu opetti että vatsa kestää kun tietää että ei ole arpapeliä onko työpäivä 30 min pidempi kun mikään ei tule milloinkaan.
 
Asiasta kukkaruukkuun, ja tässä tapauksessa sellaiseen, jossa on vaihtuvia valoja. Nuijamiestentien risteyksessä näyttäisi olevan edelleen länteen menevälle vaunulle 5-7 sekunnin pysähdys liikennevaloissa ajantasauksen jälkeen. Sekä aamulla ennen klo 7 Hämeenlinnanväylän pysäkiltä lähtenyt, että 8:18 Keilaniemessä ollut vuoro pysähtyi tuossa.

6:56 Hämeenlinnanväylän pysäkiltä itään lähtenyt vuoro taas eteenpäin nytkähtämisen jälkeen seisoi Maunulassa yli minuutin pysäkin eteläpäässä, vaikka bussitutkan mukaan oltiin aikataulusta jäljessä minuutin. Myös seuraavaan risteykseen pysähdyttiin mutta vain pariksi sekunniksi. Tämä saattoi olla etuuksista myöhästymistä ja seuraavan valokierron odottamista. Tämän jälkeen oli kuitenkin lisäksi ylimääräinen 10 sekunnin pysähdys ennen Viikin liikenneympyrää, vaikka vastaan ei tullut toista vaunua.


Oviautomatiikka vaikuttaa toimivan eri tavalla kuin esimerkiksi junissa. Nappiin syttyy valo vasta n. kolme sekuntia pysähdyksen jälkeen, eikä oven avausta voi tilata etukäteen, jotta se avautuisi heti turva-ajan jälkeen, kuten junissa. Ovien avautuminen kestää niin kauan, että ulkopuolella seisovana ehtii painaa nappia pariin kertaan, ennen kuin edes valo syttyy.
 
Asiasta kukkaruukkuun, ja tässä tapauksessa sellaiseen, jossa on vaihtuvia valoja. Nuijamiestentien risteyksessä näyttäisi olevan edelleen länteen menevälle vaunulle 5-7 sekunnin pysähdys liikennevaloissa ajantasauksen jälkeen. Sekä aamulla ennen klo 7 Hämeenlinnanväylän pysäkiltä lähtenyt, että 8:18 Keilaniemessä ollut vuoro pysähtyi tuossa.

6:56 Hämeenlinnanväylän pysäkiltä itään lähtenyt vuoro taas eteenpäin nytkähtämisen jälkeen seisoi Maunulassa yli minuutin pysäkin eteläpäässä, vaikka bussitutkan mukaan oltiin aikataulusta jäljessä minuutin. Myös seuraavaan risteykseen pysähdyttiin mutta vain pariksi sekunniksi. Tämä saattoi olla etuuksista myöhästymistä ja seuraavan valokierron odottamista. Tämän jälkeen oli kuitenkin lisäksi ylimääräinen 10 sekunnin pysähdys ennen Viikin liikenneympyrää, vaikka vastaan ei tullut toista vaunua.

Nuijamiestentien liikennevalo kohti Keilaniemeä jouduttiin muokkaamaan HSL:n ajantasauspysäkin vuoksi niin, että raitiovaunu saa pakkoetuus pyynnön vasta liikennevalolla olevalta ilmaisimelta. Se kuinka nopeasti valo vaihtuu riippuu esimerkiksi, jos pääsuunta on vihreänä (konfliktit punaisena) voidaan vihreä antaa heti vaihtumissekvenssin jälkeen eli 8 sekunnin päästä ilmaisusta. Jos taas suojatie on ehtinyt käynnistyä ratikan yli voi odotusta tulla luokkaa puoli minuuttia. Ennen ajantasausta valo saatiin aina pysäkkiä edeltävältä ilmaisimelta, jolloin valo vaihtui aina melko tarkasti vakiona sopivasti ratikalle.

Maunulassa kohti itää liikennevalo pyydetään ennen pysäkkiä. Jos ratikka ajaa läsnäoloilmaisimelle asti (opastimelle) Maunulassa lähtee pyyntö eteenpäin seuraavalle valolle. Tuohan on mitoitettu niin, että vaunu ei edellisellä valolla joudu pysähtymään vaan lähettää pyynnön kun on jo vauhdissa ja valo nuolella.

Viikin ympyrässä Viikinmäestä tultaessa ratikka joutuu odottamaan, jos vastaan tulee linja-auto, jotta tuo saadaan kapeahkolta mutkaiselta joukkoliikennepätkältä "pois jaloista". Toki valot eivät osaa erotella linja-autoa tai henkilöautoa, joten voi tuo myös henkilöautosta aiheutua, jos se joukkoliikennekadulla ajelee.

Ja vielä korjaus, raitiovaunu ei koskaan joudu pikaratikalla odottamaan koko valokiertoa (pois lukien osittaisen ohjauksen valot, jotka vaihtuvat vain ratikan tullessa). Ainoastaan Vihdintien ympyrässä odotellaan valokierto. Muualla raitiovaunu pyytää uuden pakkoetuuden, joka aktivoituessaan, valokierrosta välittämättä, vaihtaa ratikalle valon käynnissä olleiden suuntien minimivihreiden ja vaihtumisaikojen puitteissa.
 
Kirjoitan mobiilisti Itäkeskuksessa, äsken saavuimme tänne PR15:llä, ja Tulppatien ja Varikkotien valot olivat vilkulla (ei pimeinä). Siitä mentiin klo 6.52.
 
Takaisin
Ylös