Allegrojen tulevaisuus

Jos ja kun Venäjän ja Ukrainan välille tulee joskus rauha, liikenne länsimaista Venäjälle palaa hiljalleen normaaliksi.

En olisi niin vakuuttunut siitä. Jos rauha tulee sillä että Ukraina ei vaan kykene enää sotimaan (mitä on nyt viime aikoina maalailtu todennäköisenä tulevaisuuskuvana), niin länsimaiden ja Venäjän suhteet eivät palaudu, vaan edessä on pitkä jännitteinen aika.
 
Enpä usko, että maahan haluavat kuin kaksoiskansalaiset ja hekin joutunevat todennäköisesti jatkossa pohtimaan, kumman kansalaisuuden haluavat pitää.

Kun luottamus on mennyt tuohon, ei palautumisessa kulu "pikku hiljaa" vaan vuosikymmeniä. Asia eivät todella palaudu enää ennalleen!
 
En olisi niin vakuuttunut siitä. Jos rauha tulee sillä että Ukraina ei vaan kykene enää sotimaan (mitä on nyt viime aikoina maalailtu todennäköisenä tulevaisuuskuvana), niin länsimaiden ja Venäjän suhteet eivät palaudu, vaan edessä on pitkä jännitteinen aika.

Vaikka olisi jännitteinen aika, suora liikenne länsimaiden ja Venäjän välillä palautuu siitä huolimatta aika nopeasti. Kylmän sodan aikanakin junat, autot ja lentokoneet kulkivat rajojen yli.

Juna Helsingin ja Pietarin välille taas palautuu aika nopeasti rauhan tultua.
 
Kun luottamus on mennyt tuohon, ei palautumisessa kulu "pikku hiljaa" vaan vuosikymmeniä. Asia eivät todella palaudu enää ennalleen!

Näin ei ollut vuoden 1945 jälkeen.

Kaikki riippuu toki siitä, miten Ukrainan sota päättyy ja millainen hallinto Venäjällä sen jälkeen on, mutta yleisesti olisin taipuvainen ennustamaan ennemmin Petterin linjan mukaisesti.
 
Allegro-brändäys, venäjänkieliset opasteet jne varmaankin poistetaan, mutta tehdäänköhän teknisiäkin muutostöitä joiden myötä käyttö Venäjällä ei enää ole mahdollista. Noissa taisi olla koppeja rajavartijoitakin varten, niitä nyt ehkä ei sentään poisteta.

On vaikea nähdä että itäsuuntainen matkustajaliikenne ihan lähiaikoina palautuisi..

Uskon että pyöräkerrat sorvataan tai vaihdetaan meidän raideleveydelle sopivaksi..
 
Vaikka olisi jännitteinen aika, suora liikenne länsimaiden ja Venäjän välillä palautuu siitä huolimatta aika nopeasti. Kylmän sodan aikanakin junat, autot ja lentokoneet kulkivat rajojen yli.

Juna Helsingin ja Pietarin välille taas palautuu aika nopeasti rauhan tultua.

Toisen maailmansodan jälkeen alkoi päästä siviileille tarkoitetulla junalla Neuvostoliiton ja Suomen välillä vasta 1953. Sotilasjunat kulkivat sitä ennen Porkkalan vuokra-alueelle.
Tosin toisessa maailmansodassa Suomi ja Neuvostoliitto olivat sodassa keskenään, nyt vallitsee rauha, ainakin toistaiseksi.

Itse kuvittelisin että jos junaliikenne alkaisi uudestaan, niin se hoidetaan veturivetoisilla venäläisillä junilla, sellaisilla kuten Tolstoi ja Repin. Yksi mahdollisuus on että venäläiset junat päästetään vain Vainikkalaan asti, jossa suoritetaan maahantulo- ja tullitarkastus ja vaihto suomalaiseen junaan.

En usko että VR:llä on mikään hinku panostaa Venäjän liikenteeseen pitkään aikaan. Allegro -liikenne ei tainnut olla kovin tuottoisaakaan, koska lippujen hinnat olivat luokkaa 35 € ja matka kuitenkin n 400 km ja kaksi junarunkoa seisoi aina varalla eli tyhjän panttina Ilmalassa.

Nyt kun Allegrot saadaan kotimaan liikenteeseen niin niiden käyttöaste tulee olemaan korkeampi.
 
Toisen maailmansodan jälkeen alkoi päästä siviileille tarkoitetulla junalla Neuvostoliiton ja Suomen välillä vasta 1953.

Toki siviileille tarkoitettua säännöllistä junaliikennettä ei ollut Venäjän ja Suomen välillä vuosina 1918-1952.

Parempi vertailukohta on säännöllisen junaliikenteen palautuminen Saksan ja sen läntisten naapurimaiden välille, joka tapahtui vuosina 1946-48.
 
Toki siviileille tarkoitettua säännöllistä junaliikennettä ei ollut Venäjän ja Suomen välillä vuosina 1918-1952.

Tuota noin. Ainakin vuosien 1930, 35 ja 39 "Suomen kulkuneuvot"-kirjoista löytyy Helsinki-Leningrad makuuvaunuyhteys. 1925 vuodelta ei, mutta Helsinki-Rajajoki taulussa on kuitenkin ilmoitettu kaksikin junaparia (en tiedä suora vai vaihdollinen) Rajajoki-Leningrad välille.
 
Parempi vertailukohta on säännöllisen junaliikenteen palautuminen Saksan ja sen läntisten naapurimaiden välille, joka tapahtui vuosina 1946-48.

Menee ankarasti ohi Allegro-aiheen, mutta vertailu entisen Natsi-Saksan ja nyky-Venäjän välillä ei oikein toimi. Vaikka toki jotain yhtymäkohtia on, oleellista tässä on se, että Saksa oli voittajavaltioiden "miehittämä" ja valvonnan alla ja 99,99% saksalaisista kokivat suurta häpeää natsiajan puuhasteluista(an). On ERITTÄIN vaikea uskoa että Venäjä missään muodossa tai venäläiset missään määrin tulisivat katumaan tai pahoittelemaan tekojaan. Länsi ja Ukraina ei tule myöskään valloittamaan Venäjää eikä jakamaan sitä keskenään kuten Natsi-Saksan kanssa kävi.

On siis oletettava että hyinen ilmapiiri jatkuu ja länsi-investoinnit (ja turismi) Venäjälle palautuu hyvin nihkeästi. Olen varma (ja todella toivon) että läntinen maailma edellyttää Venäjältä konkreettisia toimia aiheuttamiensa vahinkojen korjaamiseksi ja on itsestään selvää, että tuo projekti on pitkä ja kivinen. Ennen merkittäviä askeleita tuolla rintamalla ei meillä eikä muillakaan läkkäreillä tulisi olla mitään asiaa Venäjälle. On vaikea kuvitella että länsiyhtiöt voisivat myöskään sinne investoida, kotimarkkinoiden asiakkaat varmaan paheksuisivat moista toimintaa boikotein - kunnes Venäjä on saanut sotakorvauksensa maksettua. Pitäisihän länsiyhtiöiden kärsimät tappiotkin ensin korvata (Fortum jne).

Ja rehellisesti arvioiden, juuri tällä hetkellä on hyvin vaikea nähdä että Venäjältä tuollaista maksuhalukkuutta löytyisi.. asiaa entisestään pahentaa Venäjän kannalta lisäksi se, että vihreä siirtymä etenee ja Venäjän energiaresursseille ei varmaankaan tulevaisuudessa löydy Euroopasta juuri halukkaita käyttäjiä - eli Venäjän mahdollisuudet järkevään kaupankäyntiin sodan jälkeen ovat paljon rajallisemmat lännen kanssa kuin ennen sotaa.
 
Tuota noin. Ainakin vuosien 1930, 35 ja 39 "Suomen kulkuneuvot"-kirjoista löytyy Helsinki-Leningrad makuuvaunuyhteys. 1925 vuodelta ei, mutta Helsinki-Rajajoki taulussa on kuitenkin ilmoitettu kaksikin junaparia (en tiedä suora vai vaihdollinen) Rajajoki-Leningrad välille.

Tutkin vielä vähän lisää vanhoja aikatauluja ja tuo makuuvaunuyhteys näyttäisi toimineen ainakin koko 30-luvun. Lisäksi mm. Terijoki-seuran sivulla https://web.archive.org/web/20160614153503/http://www.terijoki.fi/rajajoki.htm todetaan: "1920-30 luvuilla Rajajoen asema oli melkoinen toiminnan keskus. Matkustajajunia kulki Viipuriin useampi junapari päivässä ja kansainvälisessä liikenteessä yksi junapari päivässä välitti liikennettä Venäjälle."
 
On vaikea kuvitella että länsiyhtiöt voisivat myöskään sinne investoida, kotimarkkinoiden asiakkaat varmaan paheksuisivat moista toimintaa boikotein - kunnes Venäjä on saanut sotakorvauksensa maksettua. Pitäisihän länsiyhtiöiden kärsimät tappiotkin ensin korvata (Fortum jne).

Niin ja veikkaampa että jos Allegot olisivat jääneet Venäjän puolelle olisi Venäjän valtio realisoinut ne itselleen käyttöön jo kesällä siinä missä muunkin länsimaiset yritykset, omaisuuden ja teollisuuslaitokset..
Joten parempi näin, saatiin edes joitakin murusia takaisin menetyksistä..
 
Niin ja veikkaampa että jos Allegot olisivat jääneet Venäjän puolelle olisi Venäjän valtio realisoinut ne itselleen käyttöön jo kesällä siinä missä muunkin länsimaiset yritykset, omaisuuden ja teollisuuslaitokset..
Joten parempi näin, saatiin edes joitakin murusia takaisin menetyksistä..

Näin on, kun vertaa esim mitä Nokian Renkaat ja Fortum ovat menettäneet sinne, niin Allegrot ovat pikkumuruja todellakin.
Kun saataisiin vielä se Hartwall-Areena suomalaisomistukseen.

---------- Viestit yhdistetty klo 18:28 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 18:00 ----------

Tutkin vielä vähän lisää vanhoja aikatauluja ja tuo makuuvaunuyhteys näyttäisi toimineen ainakin koko 30-luvun. Lisäksi mm. Terijoki-seuran sivulla https://web.archive.org/web/20160614153503/http://www.terijoki.fi/rajajoki.htm todetaan: "1920-30 luvuilla Rajajoen asema oli melkoinen toiminnan keskus. Matkustajajunia kulki Viipuriin useampi junapari päivässä ja kansainvälisessä liikenteessä yksi junapari päivässä välitti liikennettä Venäjälle."

Mun ymmärtääkseni rajan ylittävä matkustajajunaliikenne alkoi 1924, ja suora makuuvaunu Hki-Leningrad alkoi kulkea 1925. Se kulki talvisodan alkuun 1939 asti, aloitti uudelleen 1940 ja kulki jatkosodan alkuun kesällä 1941 asti. Sitten oli taas pitkä tauko vuoteen 1953. Minkä maalaisia vaunuja käytettiin ei ole tarkkkaa tietoa paitsi vuodelta 1941 jolloin ilmeisesti kulki neuvostoliittolainen vaunu. Ks kuva: https://twitter.com/helsinkikuvissa/status/1056173133168869376
 
Heitetääs vettä myllyyn. Allegrot liikennöivät aiemmin Viron ja Suomen kuin Venäjän ja Suomen välillä seuraavan kerran ;)
 
Viimeksi muokattu:
Takaisin
Ylös