Autoilun merkitys Helsingin keskustalle

Vs: Tasapuolinen kehitys on muun kuin autoilun kehittämistä

Näin varmasti onkin, mikäli auton ratissa on ihminen. Ajoautomatiikalla ja autojen välisen langattoman kommunikaation avulla turvavälejä voidaan lyhentää, jopa osin poistaa (eli autot kytkeytyvät yhteen pidemmillä matkoilla).

Autojen yhteenkytkentä voisi periaatteessa olla mahdollista. Sen sijaan turvavälien lyhentäminen ei automatiikalla onnistu. Syy on yksinkertaisesti siinä, ettei liikenteessä nyt noudateta tarpeellisia turvavälejä. Jos liikenne automatisoidaan, on suunnittelu tehtävä turvallisen ratkaisun pohjalta ja estettävä onnettomuudet myös ääritilanteissa kuten renkaan hajotessa moottoritiellä. Automatisoitu autoliikenne vaatisi siis ne kuuluisat 2-3 sekunnin turvavälit, joita nyt ei noudateta.

Reaktioaikaa voidaan ehkä pudottaa pois, mutta vastaavasti olisi huomioitava mainitut poikkeukset, joita ei nyt ole turvavälisuosituksissa mukana. Aidosti turvalliset välit olisivat nimittäin niin pitkiä, ettei suosituksista piittaisi enää kukaan.

Eikä tämä koske vain moottoriteitä. Kaupungeissa ajetaan 40 kilometriä tunnissa ja turvavälin pitäisi silloin olla kymmeniä metrejä. Onkohan? Kuinkas moni on kokenut ja muistaa autokoulusta ajoharjoitteluradalta kokeen, jossa paukkupanoksella annetusta merkistä kuljettaja pysäyttää kuivalla tiellä nopeudesta 40 kilometriä tunnissa? Vaikka kuljettajaa on varoitettu homman toiminnasta, pysähtymismatka on silti aivan eri luokkaa kuin todelliset autojen välit samalla nopeudella.

Vastaava syy aiheuttaa muussakin ihmisiä sisältävässä automatisoinnissa usein hidastumista. Robottien tapauksessa ihmiset suljetaan pois, järjestelmän osia monitoroidaan jatkuvasti vikojen varalta ja mahdollinen onnettomuuskaan ei aiheuta henkilövahinkoja. Ihmisiä ei voida tarkkailla tällä tavalla eikä henkilöautoja rakentaa riittävän luotettaviksi, joten tarvitaan korkeat toleranssit virheiden varalta.

Ajoneuvojen yhteenkytkennällä voidaan toki päästä muihin tuloksiin, jos ajoneuvot voidaan todella kytkeä yhteen luotettavasti veto- ja puristuslujuuden suhteen. Silloin tosin kokonaisuuden massa kasvaa ja sehän vaatii sitten toisenlaista törmäyskestävyyttä kuin yksittäinen ajoneuvo.
 
Vs: Tasapuolinen kehitys on muun kuin autoilun kehittämistä

Käyttäjän täytyy joukkoliikennevälineen tapauksessa ensin vaivautua lähimmälle pysäkille. Tämä voi olla kohtalaisen isokin ponnistus liikkumarajoitteiselle, raskaita kantamuksia omaavalle tai pienten lasten kanssa matkustavalle.
Olet oikeassa. Mutta myös auton luokse on päästävä, sillä auto ei voi tulla kotiovelle. Taksin tai muun julkisen yksilöllisen liikenteen etu toki on, että autolle ei tarvita parkkipaikkaa, jonne on auton luokse päästävä omin jaloin. Sama pätee tietenkin siihenkin, että auto ajaa parkkipaikalta itsekseen lähimmälle ovelle.


Olisi ihan hauska tietää, paljonko matkustaja keskimäärin raahaa mukanaan lähiliikennebussin ja paikallisjunan muodossa rautaa ja muovia.
No ei se niin vaikeata ole. Onhan bussien ja ratikoiden painot tiedossa. Itse asiassa tonnimäärät ovat aika suuria, mutta energian kulutus matkustettua kilometriä kohden on kuitenkin oleellisesti pienempi kuin yksittäisellä autolla. Iso ajoneuvo käyttää energian tehokkaammin kuin henkilöauto.

Vanhusten osuus väestöstä kasvaa ja lapset tarvitsevat koulu- ja harrastekyytinsä tulevaisuudessakin. Automaattiautoihin perustuva liikenne tullee halvemmaksi kuin taksisetelit. Ja antakaas olla, kun cityvanhemmat tajuavat, että lapset voi laittaa automaattitaksin kyydissä turvallisesti harrastuksiinsa ja itse voi tehdä sillä aikaa jotain muuta...
Palaan tässä kaavoittajan näkökulmaan ja turhan liikenteen käsitteeseen. Ei pidä tehdä yhdyskunta- tai kaupunkirakennetta sellaiseksi, että joka paikkaan on mentävä autolla. Näinhän on tehty puoli vuosisataa, koska palvelun tuottajalle tulee halvemmaksi se, että yhteiskunta maksaa tiet ja asiakkaat kuljetuksen.

Turhaa liikennettä on sellainen liikenne, joka voidaan poistaa esimerkiksi yhdyskuntarakenteen muutoksella. Merkittävä turha liikenteen muoto nykyään on automarketliikenne. Mutta otetaan toinen esimerkki sosiaalipuolelta. Turhaa liikennettä on kaikkien potilaiden kuljettaminen yhteen paikkaan, kun vaihtoehtona on lääkärin kiertäminen potilaiden luona.

Silloin kun yhteiskunnalla ei ollut varaa tähänkin turhaan liikenteeseen, kunnanlääkärillä oli lääkärilaukku ja virka-auto. Nyt maksetaan taksille, joka ajaa kaksi matkaa jokaista potilasta kohden. Ja tämä ei ole mikään pikku juttu, vaan siihen menee nykyään suuri osa julkisen liikenteen tuesta, ja touhu on jo käynyt kunnille kestämättömäksi. Laki kun edellyttää, että kunnat maksavat tämän typeryyden.

Nämä asiat on onneksi ymmärretty jo liikennealan koulutuksessakin. Ensimmäinen liikennesuunnittelijan tehtävä on pohtia, miten liikenteen tarve voidaan poistaa. Vasta sitten mietitään, miten liikenne hoidetaan.

Mutta esimerkksi kaupan alalla ajattelutapa on täysin päinvastainen. Muiden kustantama liikenne on kuin tuotannontekijä, jota pyritään edullisuutensa (=ilmainen) vuoksi hyödyntämään mahdollisimman paljon. Siitä syntyy Ideaparkin tapaisia "kahden kadun kaupunkeja". HS:ssa näkemäni kuvat eivät todellakaan houkuttele siihen peltihalliin.

Antero
 
Vs: Tasapuolinen kehitys on muun kuin autoilun kehittämistä

Mutta esimerkksi kaupan alalla ajattelutapa on täysin päinvastainen. Muiden kustantama liikenne on kuin tuotannontekijä, jota pyritään edullisuutensa (=ilmainen) vuoksi hyödyntämään mahdollisimman paljon. Siitä syntyy Ideaparkin tapaisia "kahden kadun kaupunkeja". HS:ssa näkemäni kuvat eivät todellakaan houkuttele siihen peltihalliin.

Tuli mieleen tuosta Ideaparkista, että Aamulehdessä mainittiin, että jo avajaisten kutsuvierasliikenne on aiheuttanut ruuhkia ja kolmostien odotetaan ruuhkautuvan pahoin. Ideaparkin puolelta toivotaankin, että mahdollisimman moni asiakas käyttäisi ilmaista bussikuljetusta. Että tämmöistä.
 
Vs: Tasapuolinen kehitys on muun kuin autoilun kehittämistä

Ideaparkin puolelta toivotaankin, että mahdollisimman moni asiakas käyttäisi ilmaista bussikuljetusta. Että tämmöistä.
Ovatko ne vanhanaikaisia postibusseja, joissa on takasilta tavaraosastona? Vai millä konstilla se ostoskärryllinen tavaraa ideaprkkilaisten mielestä roudataan pois. No, kutsuvieraiden kohdalla ongelmaa ei varmaan ollut, mutta tuskin sinne odotetaan asiakkaita, jotka eivät vaihda rahaa tavaraan ja mahdollisimman paljon. :smile:

Antero
 
Vs: Tasapuolinen kehitys on muun kuin autoilun kehittämistä

Siitä syntyy Ideaparkin tapaisia "kahden kadun kaupunkeja". HS:ssa näkemäni kuvat eivät todellakaan houkuttele siihen peltihalliin.
Ei kannatakkaan käydä koko paikassa, se ei poikkea käytännössä mitenkään Itiksestä, Jumbosta tai Sellosta. Ylihypetetty kasa aaltopeltiä ja "Vanhan kaupungin" (since 2006) lavasteita. :D

Ovatko ne vanhanaikaisia postibusseja, joissa on takasilta tavaraosastona? Vai millä konstilla se ostoskärryllinen tavaraa ideaprkkilaisten mielestä roudataan pois.
Kalustona oli tavaratilallisia tilureita.
 
Vs: Tasapuolinen kehitys on muun kuin autoilun kehittämistä

Ei kannatakkaan käydä koko paikassa, se ei poikkea käytännössä mitenkään Itiksestä, Jumbosta tai Sellosta. Ylihypetetty kasa aaltopeltiä ja "Vanhan kaupungin" (since 2006) lavasteita. :D

Kävin tutkailemassa perjantai-iltana. Ensivaikutelma oli lievästi sen suuntainen, että miksi tänne kukaan haluaisi toista kertaa. Pieni miettiminen kotona paljasti kuitenkin paikan logiikan.

Päivittäistavaraa on tarjolla niukasti eli se lienee tarkoitettu palvelemaan vain eteläistä Pirkanmaata (Lempäälä, Toijala, Valkeakoski jne.). Vaatekauppoja on runsaasti, joten ne vetänevät merkkitietoista väkeä vähän kauempaakin. Ja sisustusliikkeitä (huonekaluja jne.) oli PALJON. Jos vaihtoehtona on ajaa kaupungin sisällä liikkeeltä toiselle ja tarkastella esim. kolmen liikkeen tarjontaa ennen ostopäätöksen tekemistä, yksi lauantaipäivä ei helposti riitä, varsinkin jos on myös muuta asiaa. Ideaparkissa on helppo katsastaa saman katon alla useampien liikkeiden tarjonta ilman auton siirtelyä ja palata sitten ensimmäiseen liikkeeseen tekemään se ostos. Joka parhaassa tapauksessa toimitetaan kotiin kuljetettuna kuten joku sohvakalusto. Ajansäästö ja valikoiman runsaus tässä tapauksessa voivat todellakin vetää asiakkaita varsin pitkien matkojen takaa.

Jumbossa en ole käynyt, mutta Itäkeskuksessa ja Sellossa olen, ja ne ovat lähinnä perinteisiä ostareita. Onko niissä kovastikin sisustuspuolen tarjontaa? En ole havainnut, mutta en tunnekaan perusteellisesti paikkoja. Tavallisena ostarina Ideapark ei ole kovin kummoinen, mutta sisustuspuolen ostopaikkana varmaan ajaa asiansa paremmin.

Ongelma tietysti on se, että sinne tyypillisesti mennään autolla, mutta eipä ainakaan tarvitse siirrellä autoa 500-2000 m matkoja liikkeeltä toiselle siirryttäessä. Ja jos isoja ostoksia tehdään, niin itse asiassa autottomalle se saattaa jopa olla helpompi paikka asioida ottaen huomioon, miten alan tarjonta on nykyisin hajasijoittunut.
 
Vs: Tasapuolinen kehitys on muun kuin autoilun kehittämistä

Jumbossa en ole käynyt, mutta Itäkeskuksessa ja Sellossa olen, ja ne ovat lähinnä perinteisiä ostareita. Onko niissä kovastikin sisustuspuolen tarjontaa?
Itäkeskuksen alueen sisustuspuolen tarjonta on keskittynyt vasta-avattuun Lanternaan. Vaikka se onkin suunniteltu autoilijoita ajatellen, ei se ole joukkoliikenteen kannalta mitenkään toivoton, Itäkeskuksesta ei tarvitse mennä Jokerilla kuin yksi pysäkinväli. Ja ainakin oman kokemukseni mukaan liikkeissä on huomioitu autottomat asiakkaat hyvin, kun osti autoon mahtuvaa tavaraa ehdotettiin saman tien auton vuokraamista varsin kohtuulliseen hintaan.
 
Vs: Tasapuolinen kehitys on muun kuin autoilun kehittämistä

Itäkeskuksen alueen sisustuspuolen tarjonta on keskittynyt vasta-avattuun Lanternaan. Vaikka se onkin suunniteltu autoilijoita ajatellen, ei se ole joukkoliikenteen kannalta mitenkään toivoton, Itäkeskuksesta ei tarvitse mennä Jokerilla kuin yksi pysäkinväli. Ja ainakin oman kokemukseni mukaan liikkeissä on huomioitu autottomat asiakkaat hyvin, kun osti autoon mahtuvaa tavaraa ehdotettiin saman tien auton vuokraamista varsin kohtuulliseen hintaan.

Lanternan nettisivuilta löytyvien kerroskuvien perusteella näyttäisi siltä, että osittain on samoja liikkeitä kuin Ideaparkissa. Tosin Lanternassa on iso K-Rauta (lähes puolet 1-kerroksen pinta-alasta) jollaista Ideaparkissa ei ole, mutta vastaavasti Ideaparkissa on useampien ketjujen huonekalumyymälöitä, enemmän kodinelektroniikkaa sekä ne mainitut merkkivaatekaupat.

Ehkä ajatus on, että ensin käydään ostamassa se sohva kotiin, jonka jälkeen rouva ja teinit pääsevät kiertelemään kukin makunsa mukaisissa vaatekaupoissa ja mies kodinelektroniikkaliikkeesssä. Sitten käydään syömässä (monta ravintolaa mistä valita), ja lopuksi haetaan saippuat ja shampoot halpakaupasta sekä viikon ruoat Euromarketista, ja hurautetaan kotiin. Puhtaasti tähän konseptiin perustuvia ostopaikkoja ei tietääkseni ole Suomessa muita, jos lähdetään yhden pysäköinnin ajatuksesta ja siitä että kaikki on saman katon alla.

Väkisinkin tulee mieleen, että jos tavoitteena on saada tuon kaltaisia asiakkaita, jotka käyvät mahdollisesti muutaman kerran vuodessa, niin Ideapark ei välttämättä ole aivan niin paha ympäristötuholainen kuin vähän on jo ennakolta otaksuttu. Eri asia jos joka viikonlopun rutiinina ajaisi tuollaiseen paikkaan.

Kyllähän kaupungin keskusta on edelleen miellyttävin paikka käydä ostoksilla, mutta huonekaluja sieltä ei valitettavasti nykyisin saa -- eikä juuri kodinelektroniikkaakaan. Vastaavasti Ideaparkista puuttui sellainen magneetti mikä ulkomaisissa ostoskeskuksissa tyypillisesti on eli Virgin Megastoren (tai Fnacin) kaltainen kirja-, levy- ja DVD-marketti. (Miksiköhän meillä Suomessa sellaisia ei ole muutenkaan olemassa vielä missään?)

Sitäkin ihmettelen miksi keskustan kadunvarsipaikoista pidetään niin paljon meteliä. Eivät ne liene pikkukauppojen elinehto millään muotoa. Jos olen autolla liikkeellä, joka tapauksessa mieluummin pysäköin pysäköintitaloon (ei tarvitse edes yrittää mitään taskuparkkeerausta) ja kävelen loppumatkan. Ja mitä useammassa liikkeessä käy eri puolilla keskustaa (ainakin Tampereella), sitä mukavampi on olla liikkeellä bussilla, kun ei tarvitse kävellä takaisin parkkitaloon (tai pysäköidä kahdesti: erikseen kummallekin puolelle koskea) vaan voi hypätä suoraan kotiin menevään bussiin lähimmältä pysäkiltä. :smile:
 
Ideapark

Jos vaihtoehtona on ajaa kaupungin sisällä liikkeeltä toiselle ja tarkastella esim. kolmen liikkeen tarjontaa ennen ostopäätöksen tekemistä, yksi lauantaipäivä ei helposti riitä, varsinkin jos on myös muuta asiaa. Ideaparkissa on helppo katsastaa saman katon alla useampien liikkeiden tarjonta ilman auton siirtelyä ja palata sitten ensimmäiseen liikkeeseen tekemään se ostos.
Joo, no siitä muistaakseni koko Ideapark lähtikin liikkeelle, että "mitä jos huonekaluliikkeet olisivat saman katon alla". Sinänsä tuohon tarkoitukseen ihan kohtuufiksu ajatus. Minusta myös oli hieman vaivalloista tuossa parin virstan päässä Sammonkadun liikkeissä ravata eri kauppojen välillä, kun piti ylittää sekä Sammonkatu että Sarvijaakonkatu muutamaan kertaan. Nyt ainakin Masku onkin kaikonnut Ideaparkkiin, muut Ideaparkissa avanneet kai avasivat vain uuden liikkeen?

Vaate- ja pienelektroniikkaliikkeet vaikuttavat olevan samaa huttua, jota löytää Tampereelta niin Lielahdesta kuin Koskaristakin. Ja jättimäiset Tokmanni, Minimani ja Euromarket eivät juuri hetkauta, Prisma ja Vapaa valinta tyydyttänevät jatkossakin ostostarpeeni siinä suhteessa. Tuskin kovin montaa kertaa tulee koko ostoshelvetissä käytyä, korkeintaan juurikin huonekaluostoksilla.

Mutta se, että Robert's Coffee sulkee Tampereen keskustassa ainoan kahvilansa (keväällä 2004) ja muka lupaa seuraavaan vuoteen mennessä avata sen uudestaan, lopulta avaten sen Ideaparkin periferiaan on ehdoton vääryys! Tarvitsen jokapäiväisen Jahwa-Cahwani! :lol:
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Takaisin
Ylös