SD202
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 1,367
S-Bahn sai tosiaan "olla" Länsi-Berliinissä, vaikka sillä olikin varsin mielenkiintoisia kehitysvaiheita muurin aikana 1961-89. Tuskin missään muussa kaupungissa paikallisjunaliikenne on ollut vieraan vallan hoitamaa. Tämän aatteellisen ristiriidan vuoksi Länsi-Berliinin S-Bahn -liikenne supistui lähes minimiin tammikuuhun 1984 saakka, kunnes Länsi-Berliinin liikennelaitos BVG otti S-Bahn -liikenteen hoitoonsa. Siinä vaiheessa, kun muuri murtui marraskuussa 1989, liikennöitäviä linjoja taisi olla kolme kappaletta (S1 Anhalter Bahnhof - Wannsee, S2 Lichtenrade - Frohnau, S3 Friedrichstrasse - Wannsee). Ero nykyiseen linjastoon entisen Länsi-Berliinin puolella on merkittävä. Ja jottei menisi ihan ohi ketjun aiheen, niin esimerkiksi metrolinjan U7 jatkaminen Spandauhun saakka vuonna 1984 oli ainakin osittain seurausta siitä, että S-Bahn -liikenne Spandaun suunnalla loppui syksyllä 1980.Enkä pidä Berliiniäkään mitenkään ihmeellisenä sen vuoksi, että se oli jaettu. Länsi kulki ja kehittyi varsin tavanomaista Länsi-Euroopan tietä: ratikat hävitettiin, tilalle tuli busseja ja U-Bahn ja S-Bahn saivat olla, koska niistä oli etua autoilun edistämiselle. Idässä ei ollut paineita tehdä tilaa autoille – jos jätetään puoluejohtajien limusiinit pois laskuista. Siksi siellä saivat ratikat kehittyä kun taas U ja S olivat toissijalla. Ei ollut paineita panostaa niihin, muttei myöskään rahaa. Ratikka oli huomattavasti kustannustehokkaampi. Mutta ratikkaa tietty haittasivat SEV-maiden keskittämismääräykset, jotka kielsivät oman raitiovaunutuotannon. Siksi ei voinut tehdä aidosti uusia ja tehokkaampia vaunuja, vaan rakennettiin uudelleen 2-akselisia.
Ja eikös ratikkaverkoston suosioon itäblokin puolella saattanut vaikuttaa myös Lenin-sedän kuuluisa lause "sosialismi on sähköistämistä"? Raakaöljyä oli hyvä säästellä, jotta sitä voitiin myydä itäblokin ulkopuolelle ja saada länsivaluuttaa? Tuolla länsivaluutalla voitiin sitten ostella vaikkapa puoluejohtajille länsiautoja.
Oma lukunsa ainakin Itä-Berliinin ratikkaliikenteessä oli se, että kaupungin näyteikkunamaisen luonteen takia pääkaupunkiin tuli uusia Tatra -raitiovaunuja, joita käytettiin jokunen vuosi, kunnes vaunut siirrettiin muualle Itä-Saksaan. Ja näiden muualle siirrettyjen vaunujen tilalle saatiin sitten taas uusia Tatroja...
Viimeksi muokannut moderaattori: