Histan suunnittelu ja joukkoliikenneyhteydet

Onkohan tässä Histan oletettu liikenne mukana?

Niinhän se taas kerran on, että autoliikenne lisääntyy ja se on "luonnollista kasvua", joten muu ei auta kuin leventää motareita. Mutta raideliikennettä ei kannata tehdä... :(
Omien havaintojeni mukaan Turun moottoritie on aamuisin pahiten ruuhkautunut juuri kehäkakkosen ja kehäykkösen liittymien kohdalla. Vähemmän sitten esim kehäykkösen ja Helsingin rajan/Munkkiniemen välillä. Sen ymmärtää koska Helsingin keskustaan mentäessä rautatie tarjoaa kilpailukykyisen vaihtoehdon keski-Espoossa asuville, mutta etelä-Esposeen mentäessä ovat ainoat toimivat vihtoehdot mennä omalla autolla joko kehäkakkosen tai ykkösen kautta, ja kehille päästääkseen on ajettava Turunväylää, koska muut vaihtoehdot ovat tukittuja.

Raideyhteys Leppävaarasta Otaniemeen/Tapiolaan ja Kerasta tai Espoon keskuksesta Matinkylään auttaisivat tähän ongelmaan. Ja tietenkin saisi olla vähän raidetta länsiväylääkin pitkin.

t. Rainer
 
Raideyhteys Leppävaarasta Otaniemeen/Tapiolaan ja Kerasta tai Espoon keskuksesta Matinkylään auttaisivat tähän ongelmaan. Ja tietenkin saisi olla vähän raidetta länsiväylääkin pitkin.
Kakkosjokeri raiteille alkaa kuulostaa päivä päivältä järkevämmältä.
 
Espoon kaupungihallitus on eilen antanut lausunnon, jossa se haluaa, että RHK laatii Espoo-Lohja -radasta yleissuunnitelman mahdollisimman pian, ainakin osuudelle Espoon keskus - Hista. Hieno juttu! Mitenköhän saataisiin vielä espoolaiset ymmärtämään, että yhden aseman sijaan sinne Histaan pitäisi tehdä monta seisaketta?
 
HS:n pääkirjoitus vastaa Matti Vanhasen aluerakennepuheisiin. Mielenkiintoinen yksityiskohta lopussa on, että sen mukaan YIT olisi ehdottanut Histaan light railia. Onkohan tuosta enemmän tietoa?
 
Mielenkiintoinen yksityiskohta lopussa on, että sen mukaan YIT olisi ehdottanut Histaan light railia. Onkohan tuosta enemmän tietoa?
YIT on suunnitellut aluetta. Taannoinen jupakka Histasta autolähiönä ei olikein istu nykyiseen kuvaan aluerakentamisesta – jos nyt koko aluerakentaminen istuu. Jonkilainen raide kohentaa imagoa, näinhän ajatellaan Suurpellonkin kanssa.

Hista on kuitenkin ratkaistavissa oivallisesti paikallisjunaraiteella Espoon keskuksesta. Ei ole tarpeen järjestää tarpeetonta vaihtoa tekemällä Histaan jotain, joka ei toimi yhteen Espooseen tulevan raideliikenteen kanssa.

Histan päässä voi saada marginaalisia säästöjä duoraitiovaunutekniikalla. Mutta yksittäisiä vaunuja ei kuitenkaan ole mielekästä ajaa Helsinkiin asti, koska Helsingin lähellä ratakapasiteetista on pulaa. Tilanne olisi tietenkin toinen, jos Histan raide voisi jatkua Espoosta jonnekin muualle kuin Helsinkiin. Esimerkiksi reittiä Espoon keskus – Suurpelto – Tapiola (– Otaniemi – Kuusisaari – Pasila ...).

Pääkirjoituksen selitys kevyen raideliikenteen tarpeelle on minusta naurettava: ”...koska Lohjalle jatkuvan rautatien toteuttamista voidaan joutua odottamaan pitkään”. Sen kuin vaan, eihän se estä toteuttamasta Histaan jatkuvaa rautatietä saman tien.

Antero
 
Espoon kaupunginhallitus ja kaupunkisuunnittelulautakunta pitivät yhteisen Hista-iltakoulun toissapäivänä tiistaina. Joukkoliikenne esiintyi hyvin keskeisenä kysymyksenä ja erilaisia vaihtoehtoja esiteltiin. Virkamiestyönä valmistunut selvitys on päätynyt suosittamaan ratkaisua, jossa Histan joukkoliikenne hoidettaisiin kaupunkiradalla sekä täydentävillä bussiyhteyksillä, joiden pääasiallinen tehtävä on syöttää väkeä asemalle ja Espoon keskukseen.

Poliitikot ovat hyvin yksimielisiä siitä, että Hista tarvitsee raideyhteyden, mutta vaihtoehdoista keskustellaan varmaan vielä jatkossa. Kulkemistarve muuallekin kuin Helsingin keskustaan on tunnistettu, mutta yhteistä ratkaisua ei ole vielä löytynyt.

Joukkoliikennefoorumi voisi ehkä auttaa asiassa.

Olen itse mieltynyt konseptitasolla (ei ole laskemia eikä muitakaan realitetteja tuovia selvityksiä) malliin, jossa Histan joukkoliikenne ei ole "yhden-suuren-kaikki-tarpeet-ratkaisevan" vaihtoehdon varassa, vaan jossa yhdistyisi kaksi toisiaan täydentävää vaihtoehtoa: Nopea Helsinki-Lohja-taajamajuna yhdelle Histan keskustan asemalle ja latvoilla haarautuva pikaratikka Histan keskustan (R)* kautta Nupurintien käytävää, mm Gumbölen/Muuralan kautta Espoon keskukseen (R), josta edelleen Suvelan, Tuomarilan, Kuuriinniityn, Suurpellon, Olarinluoman ja Jousenpuiston (M) kautta Tapiolaan (M, J) (ja ehkä joskus eteenpäin).

Tein keväällä valtuustoaloitteen raideyhteydestä tuolle Tapiola-Espoon keskus -välille ja se on myös tämän ajatuksen runkona.

Toivon kommentteja asiaan ja luotan JLF:ssä olevaan asiantuntemukseen. Erittäin kiitollien olen mahdollista realismia tuovista laskemista asian suhteen.

*R merkitsee vaihtoeyhteyttä rautatiehen, M metroon ja J Jokeriin.
 
Ideat ovat halpoja, toteutukset kalliita. Ilmaista konsultointia tarjolla.

Joukkoliikennettä on oltava jo alusta asti käyttökelpoisessa muodossa.

Histan kaupunkirakenne on oltava riittävän tiivis (tai ainakin tiivistettävissä) ainakin keskeisten katujen varrella ja kaupunginosakeskuksen ympärillä. Joukkoliikenne on järkevä ratkaisu vain, jos joukkoja on riittävästi. Joukkoja muodostuu vain, jos se on riittävän kätevää. Liikkumisen kätevyys joukoissa ei juurikaan vaihtele rakentamisen tiheyden kanssa. Tiheässä ympäristössä on enemmän väestöpohjaa josta koota riittävän isoja joukkoja, joita voisi bussilla (ja/tai junalla) kuljettaa. Juna tarvitsee reilusti isompia joukkoja kuin bussit.

Tiheys ei tarkoita säilykepurkkeja, vaan lähekkäin sijoitettuja normaalikokoisia taloja ja isoja yhtenäisiä puistoja. Parkkipaikat eivät ole ilmaisia. Parkkipaikat maksavat pinta-alaa, joka pidentää kävelymatkoja kaikille. Kävelijöille ja pyöräilijöille myös opastettuja oikoreittejä.

Turunväylää pitkin menee kaukobusseja mukaanlukien U-liikennettä. Kaukobussien pikavuoropysäkit tuovat merkittävää lisäarvoa alueelle muodostaen nopean yhteyden Helsinkiin sekä bussit Turkuun/sta ja muualle länsi-Suomeen/sta. Vaihtoyhteyksien on pelattava, puolen kilometrin kävely pysäkiltä toiselle tuulisessa, sateisessa ja/tai paahtavassa risteysmaastossa on melkoisen ikävää.

Turuntien lentokenttäbussien hyödyntäminen Histan poikittaisyhteytenä Kehä III:lle.

Suoria poikittaispainotteisia linjoja Helsingin keskustan ulkopuolisille työpaikka-alueille. Jos Histaan sijoitetaan myös merkittävässä määrin toimitilaa, nämä linjat on syytä jatkaa myös läheisille asuinalueille jotta päästään käyttämään ruuhkaa vastaan ajavaa kapasiteettia. Nämä linjat on joka tapauksessa syytä perustaa jatkamalla olemassaolevia linjoja Espoossa ja Helsingissä, miksei myös Vantaalta asti. Pitkät linjat vaativat nopeuttavia ja luotettavuutta lisääviä toimia muuallakin.

Puhtaita syöttölinjoja junaan kannattaa olla mahdollisimman vähän, syöttöä voivat hoitaa myös pidemmälle jatkavat linjat heilurityyliin. Linjasto nivoutuu yhteen ja yksittäisiä linjoja on vähemmän. Heilureita käyttämällä keskeiselle paikalle ei tarvitse sijoittaa suurta bussiterminaalia, vaan päätepysäkit voivat olla karumpia, kauempana ja halvemmalla maalla. Keskustapaikoille siis saadaan hyvät yhteydet ja tehokas tilankäyttö joukkoliikenteenkin osalta.

Pitkät heilurit tarvitsevat luotettavuutta. Pitkien bussilinjojen ei kuitenkaan tarvitse olla yhtä ripeitä kuin juna. Rinnakkainen juna ja suora bussi eivät kilpaile, koska juna on nopeampi ja bussi pääsee useampaan paikkaan.

Vaihtojen, joita junan kanssa välttämättä tulee, on yleisestikin oltava melko jouhevia kävelymatkojen osalta. Heilureiden käyttö syöttönä mahdollistaa hyvin kevyen bussipysäkkijärjestelyn juna-asemille, joka mahtuu normaalimitoitettuun radan alikulkutunneliin tai sillalle. Suojateitä ja portaikoita saa ja pitää käyttää. Ihanteellisesti pysäkiltä poistuessa näkee jo reitin vaihdon kohteisiin, joka ei kierrä tai kaartele ilman painavia syitä. Vaihdon kohde voi myös olla vastakkaiseen suuntaan menevä toinen bussi, jonka pysäkin on paras olla yhden suojatien päässä eikä Tapiolan tyyliin kauppakeskuksen päässä. Autolla on helppo kiertää, jalan ei.

Kävelyetapit ovat joukkoliikenteessä vaivalloisimpia ja hitaimpia osuuksia, ne pitää joukkoliikennekeskeisessä suunnittelussa minimoida. Risteävä kävelyliikenne on myös otettava huomioon juna-asemilla: junan purkautuessa ruuhka-aikaan väkeä kulkee paljon lyhyessä ajassa. Mielummin vähän liian avarat tilat, ovat viihtyisämpiä ja turvallisempia hiljaiseen aikaan.

Mielummin vähän liikaa infoa kuin liian vähän. Keskeisillä asemilla on syytä uhrata useita julistepaikkoja pysäkkiä kohti lähikarttoihin ja aikatauluja syvällisempiin linjaoppaisiin havainnollistavine kuvineen. Ihmiset ovat uteliaita. Elektroniset infosysteemit ovat ihan kivoja, mutta tarpeen lähinnä asemapysäkeillä ja liikennevaloja ohjaamassa.

Bussilinjoja pitää olla valmis kasvattamaan, jos ja kun kapasiteetti kohtaa katon. Liian suositut bussilinjat kun on helppo järkeistää ratikkaprojekteiksi...

Junaa ei muuten tarvitse olla alusta asti, toimiva bussiliikenne kylläkin.
 
Kiitos kommentista. On selvää että joukkoliikennettä tarvitaan alusta lähtien ja monet hyvät pointit koskevat koko seudun joukkoliikennettä. Panen ne korvan taakse, mutta tarkastelen nyt erityisesti Espoon näkökulmasta ja tarkemmin Histan kehityksen kannalta.

Hista-Siikajärvi-Nupurin osayleiskaavaluonnos perustuu erillispientalovaltaiseen ratkaisuun, jossa aseman ympärillä on keskustatoimintoja ja tiivimpää asutusta. Asukasluvusta on viime aikoina puhuttu 20-30 tuhannen kategoriasta siten, että asuinalue itsessään edustaa kestävää kehitystä ja ettei aluetta rakenneta kerralla valmiiksi. Näin esimerkiki päiväkoti-, koulu- ja vastaavat ikäkausittaiset investoinnit saavat paremman hyötysuhteen. Alueiden sisään jätettäneen mahdollisuus sukupolvenvaihdokseen niin, että tonteille jää tilaa toiselle asuinrakennukselle.

Kevyen liikenteen yhteyksiin kiinnitettiin iltakoulussa erityistä huomiota. Asuinalueita erottavat vihervyöhykkeet, joissa kulkee reittejä, mahdollisesti erikseen yhteys- ja lähivirkistystarvetta varten.

Kehä III:n suunta on varmasti tärkeä työpaikkojen keskittyessä yhtä enemmän sinne. Vantaan suunnalla varmaan bussilinjat ovat pääasiallinen yhteysmuoto. Juuri Helsingin keskustan ulkopuolisille alueille suunnattujen suorien yhteyksien vuoksi esitin yhtenä vastauksena tuota kevytraideyhteyttä Espoon keskustaan, Suurpeltoon ja Tapiolaan.

Histaan on myös tulossa työpaikkoja Turunväylän varteen, mutta alueen työpaikkaomavaraisuus on paljon alle sadan. Ruuhkaa vastaan ajava kapasiteetti oli myös esillä ja asiasta esitettiin erilaisia näkemyksiä. Alueiden tasapainoinen kehitys on haaste eikä mitään kuningasratkaisua asiaan löytynyt.

Tällä hetkellä esitetty kehitys perusuu vahvasti syöttölinjoihin Histan asemalle ja osin Espoon keskukseen. Suoria yhteyksiä arvostetaan luottamushenkilöiden keskuudessa, mutta valmistelijat eivät ehkä olleet yhtä ihastuneita asiaan. Minusta ainakin tuntui että halusi minne tahansa Histan ulkopuolelle, oli edessä vähintään yksi vaihto, useimmiten vähintään kaksi.

Liikennevälineiden rinnakkaisuus minua kiinnostaa erityisesti. Juna palvelee pitkiä yhteyksiä nopeasti, kun taas bussi ja kevyt raide lähempää, ehkä mutta aavistuksen verran hitaammin. Linjat täydentävät toisiaan. Avaukseni varsinainen pointti olikin haarukoida rinnakkaisen taajamajunan (on esitetty kaupunkijunaa) ja pikaratikan mahdollisuuksia ja vastaanottoa. Junaa on linjattu Dämmanin kautta rantaradalle ja ajatukseni pikaratikasta kulkisi Muurala-Lommilan, Gumbölen, Karhusuon sekä Nupurin kautta.

Tällä hetkellä mainitsemaani yhteysväliä Tapiola-Espoon keskus toteuttaa lähinnä bussilinja 18Z. Henttaalta Kuurinniittyyn on tarkoitus luoda joukkoliikenneyhteys, jolloin 18Z kulkisi Suurpellon kautta. Tämä järjestely toiminee kunnes Suurpelto on "valmis" ja ehkä sen jälkeenkin, mutta olisiko raideratkaisu tälle välille parempi vasta yhdistettynä Histaan vai heti Suurpellon rakentumisen jälkeen vai ei lainkaan?
 
Pari ajatusta, tunnen hankkeen huonosti:
- Jos nyt pidettäisiin se ELSA-rata ja Histan paikallisrata erillään toisistaan niin kummastakin tulisi järkevämpi, toki niilä voi olla Histasta Espoon keskukseen yhteiset kiskot tai ura. Paikallisjuna voisi tehdä Histassa silmukan, eli suurinpiirtein halkaisijaltaan kilometrin ympyrä, pituus siis n. kolme kilometriä. Keskuksen paikka tuon silmukan alussa. Yksinkertaisia sivulaitureita voisi olla vaikka neljä jolloin liityntäliikenteen tarve vähenisi rajusti. Miinuspuolella sitten se että rata pilkkoo aluetta, eli tarvitaan ylikulkuja.
- Muistaakseni kaavassa on uusi moottoritieliittymä (40 miljoonaa? + sen viemä maa-ala, helposti parikymmentä hehtaari). Mitä vikaa siinä nykyisessä Histan liittymässä on?
- En jaksa uskoa että juuri kukaan menee Histasta Lentokentälle töihin jos ei ole ihan pakko, tuo väli on vaan toivoton henkilöautollakin. Joukkoliikenteen kannalta taas Kehä III väylässä Turunväylä - Vihdintie välillä on se ongelma että se on hyvin harvaan asuttua.
- Pikaraidevaihtoehtona pitkä haara Jokerilta Vanhan Turunväylän suuntaisesti yhdistettynä ELSA-asemaan. Joita siis olisi sitten yksi.
 
Pari ajatusta, tunnen hankkeen huonosti:
- Jos nyt pidettäisiin se ELSA-rata ja Histan paikallisrata erillään toisistaan niin kummastakin tulisi järkevämpi, toki niilä voi olla Histasta Espoon keskukseen yhteiset kiskot tai ura. Paikallisjuna voisi tehdä Histassa silmukan, eli suurinpiirtein halkaisijaltaan kilometrin ympyrä, pituus siis n. kolme kilometriä. Keskuksen paikka tuon silmukan alussa. Yksinkertaisia sivulaitureita voisi olla vaikka neljä jolloin liityntäliikenteen tarve vähenisi rajusti. Miinuspuolella sitten se että rata pilkkoo aluetta, eli tarvitaan ylikulkuja.

ELSA-rata on Lohjalta eteenpäin Saloon jatkava kaukoliikenteen ratahanke, kun taas ELVI on pk-seudun lähijuna-hanke välille Espoo-Vihti-Lohja. Ne kyllä käyttävät Lohjalle asti samaa uraa ja ehkä samaa rataakin. Histasilmukka on ehkä ristiriidassa tämän ajatuksen kanssa?

- Muistaakseni kaavassa on uusi moottoritieliittymä (40 miljoonaa? + sen viemä maa-ala, helposti parikymmentä hehtaari). Mitä vikaa siinä nykyisessä Histan liittymässä on?

Histaan on tulossa kaksi liittymää, toinen korvaa nykyisen ja on välityskyvyltään huomattavasti suurempi, niinkuin Histan kokoisella alueella pitääkin. Toinen on sitten suuntaisliittymä itään Histan itäosasta. Tällä alueella maa-ala on vaikeasti hyödynnettävissä moottoritien melun ja Ämmässuon kaatopaikan vuoksi, joten ehkä niiden hehtaarien menettäminen ole niin paha juttu. Lisäksi Turuntien leventäminen 3+3-kaistaiseksi on kai edessä joka tapauksessa ilman Histan rakennustakin...
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
ELSA-rata on Lohjalta eteenpäin Saloon jatkava kaukoliikenteen ratahanke, kun taas ELVI on pk-seudun lähijuna-hanke välille Espoo-Vihti-Lohja. Ne kyllä käyttävät Lohjalle asti samaa uraa ja ehkä samaa rataakin. Histasilmukka on ehkä ristiriidassa tämän ajatuksen kanssa?
Niputin ELVInn ja ELSAn yhteen nimikkeelle ELSA. Ei tuo silmukka ole minusta tämän kanssa ristiriidassa, jos kaupunkirata jatketaan Espoon keskukseen niin A-juna voisi kiertää tuon lenkin, mikä ei sinänsä pois sulje sitä että myös nopeammat Salon suunnasta tulevat pysähtyisivät myös yhdelle asemalla Histassa. Hista on siinä rajoilla, että sinne saakka kannatta vielä tarjota tiheästi pysähtyvää junaa vaikka toisaalta matka-aika Helsinkiin pitenee. Vrt. Kerava ja R/K-juna.

Histaan on tulossa kaksi liittymää, toinen korvaa nykyisen ja on välityskyvyltään huomattavasti suurempi, niinkuin Histan kokoisella alueella pitääkin. Toinen on sitten suuntaisliittymä itään Histan itäosasta. Tällä alueella maa-ala on vaikeasti hyödynnettävissä moottoritien melun ja Ämmässuon kaatopaikan vuoksi, joten ehkä niiden hehtaarien menettäminen ole niin paha juttu. Lisäksi Turuntien leventäminen 3+3-kaistaiseksi on kai edessä joka tapauksessa ilman Histan rakennustakin...
Yksi liittymä hanskaa esim. Länsiväylän ja Kehä I välisen liikenteen, en nyt ihan heti ymmärrä miksi Histan liikennemäärillä tarvitaan kolme liittymää. Espoossa ei ilmeisesti olla köyhiä eikä kipeitä, nuo kaksi liittymää kustantanee jotain 50 - 80 miljoonaa euroa. 3 + 3 kaistat Turunväylälle, puhuttanee sadoista miljoonista. Onnea vaan tuon saamiseen valtiolta, esim. Länsiväylän jatkaminen Kirkkonummelle menee kyllä ohi eikä siihenkään ole saatu rahaa.
 
Soininvaara raportoi:
Osmo Soininvaara sanoi:
Espoo haluaa rakentaa 20 000 asukkaan pientalokaupungin Histaan Ihamuotilan perikunnan maille. Uudenmaan liitto on maakuntakaavan osalta pannut Histan ehdoksi rautatieyhteyden, koska 20 000 asukkaan autokaupungin rakentaminen on kaikkien hyväksyttyjen periaatteiden vastaista. Uudenmaanliiton hallituksen oli määrä , äänestettiin, äänet menivät tasan 9-9 ja puheenjohtajan äänin asia päätettiin palautettavaksi niin, ettei rautatieyhteyttä vaadita vaan tyydytään toivomaan, että valtio rakentaisi Histaan radan jossakin aikataulussa. Yksi demari oli kokouksesta poissa, joten ensi kerralla äänestetään uudestaan, elleivät demarit tässä välissä sovi asiasta kokoomuksen kanssa jotain.
http://www.soininvaara.fi/2010/02/17/hista-ja-rata/
 
HS: Espoon kokoomus havittelee tukea Lohjan-radalle

Vähän kaksijakoiset fiilikset tästä. Pk-seudun näkökulmasta Espoo voisi ensin edes yrittää kaavoittaa sitä olemassaolevaa radanvartta. Nythän se on kaavoittanut ja suunnittelee kaavoittavansa kaikkialla muualle paitsi radan varteen. On Suurpeltoa ja tulee Histaa...

Toisaalta vähän laajemmin katsottuna Lohjan suunta kyllä ansaitsisi raiteen Helsinkiin ja saattaisi tämä nytkähdyttää hivenen eteenpäin ELSA-rataakin. Pitäisi vaan ottaa suunnittelussa jatko Turkuun huomioon. En epäile etteikö näin tehtäisi paitsi ihan vähän. Suomalainen liikennepolitiikka tekee vainoharhaiseksi.
 
Pitäisi vaan ottaa suunnittelussa jatko Turkuun huomioon. En epäile etteikö näin tehtäisi paitsi ihan vähän.

Tuo on juuri se, joka tuon hankkeen voi pilata. Histan kannalta tarvittaisiin lähiliikennerata, jolla voi ajaa 120km/h (seisakkeiden kohdalla vähempikin riittää) ja joka kääntyy alueen sisään niin, että sinne saadaan ehkä useampikin seisake palvelemaan aluetta sisäsyöttöisesti. Histasta länteen 160km/h nopeus saattaisi olla tarpeen.

ELSA-rataa taas tuskin kannattaa rakentaa alle nopeuden 300km/h, tai ainakin se on Lahden oikoradan tapaan syytä linjata sen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että se kulkee Turunväylän käytävässä, kaukana Histan keksiosista ja siten käyttäjistä. Eikä Turun pikajunia haluttaisikaan keskelle asutusta, jos vaan on vaihtoehtoja.

Eli ainoa synergia tulee ehkä Histan ja Nummelan välillä, jossa Lohjan rata (länsipisara? wtf?) ja ELSA voisivat kulkea vierekkäisillä raiteilla, ellei Lohjan rata kierrä Veikkolan kautta, mikä sivumennen sanoen saattaisi olla hyvä idea.

Eli itse tekisin näin
1) Lähiliikennerata Histaan, pari seisaketta ja varaus jatkamiselle
2) Kannattavuudesta ja poliittisista olosuhteista riippuen myöhemmin jatko Veikkola-Nummela-Lohja. Nummelan kohdalle ehkä varaus harottaa Hyvinkään suuntaan tai Karkkilaan
3) Moottoritien viereen varaus ELSAlle, että se voidaan tulevaisuudessa rakentaa jos halutaan.
 
Pisteitä Espoon kokoomukselle. Piti ihan tarkistaa että kirjoitin tuon. Eli uusiksi: Pisteitä Espoon kokoomukselle! :)

Kivekkään kanssa samaa mieltä.

Kertokaas joku joka tuntee Hanko-Hyvinkää radan, jos halutaan se lentokenttäyhteys myös niin olisiko tällainen ihan typerä ajatus:
X-juna Helsinki - Tikkurila - Lentoasema - Klaukkala - Nummela - Hista - Espoo - Helsinki.
 
Takaisin
Ylös