Pyydän anteeksi että kirjoitin ylläolevan kommentin hivenen liian nopeasti ja yksinkertaistaen.
Tarkoitus ei ollut myöskään loukata kenenkään tunteita, vaikka jonkun asuntoalueen väittäminen heikommaksi tietysti loukkaa sen alueen asukkaita.
Jos muotoilen asian hieman tarkemmin ja selitän ilmiöiden syy-yhteyksiä ja perusteita:
1. Joukkoliikenteen laatu vaikuttaa asuntoalueen arvostukseen ja arvoon
Tämä on laajasti tutkittu ja varsin luotettavasti osoitettu asia, mutta toki sen mekanismit ovat monimutkaisemmat kuin vain "bussi huono, raitiovaunu hyvä". Käytännössä voi sanoa että raideliikenne ja nopea suora yhteys lisäävät asuntojen arvoa ja kysyntää, hidas ja vaihdollinen yhteys alentaa arvoa ja kysyntää.
Tästä seuraa myös paradoksaalisia tilanteita. Esimerkiksi metro lisää Kontulan asuntojen ainakin kysyntää ), mutta liityntäliikenneyhteys alentaa asuntojen arvoa ja kysyntää esim. Kivikossa. (lähde: keskustelut alueen asukkaiden ja lähiöparannuksen työntekijöiden kanssa ja omat havainnot). Kivikon maine taas heijastuu naapurissa olevaan Kontulaan.
Myös bussiliikenteellä on kaupunkikehitysvaikutuksia. Esimerkiksi Turun tai Tampereen kerrostalolähiöt eivät olisi mahdollisia ilman bussiliikennettä. Turun seudulla sekä kaupunkien viranomaiset että kiinteistövälittäjät ovat kertoneet minulle, että kerrostaloasuntoja, joilla ei ole kunnollista julkisen liikenteen yhteyttä, ei ole mahdollista myydä tai vuokrata ihmisille, jotka voivat valita asuinpaikkansa.
Joukkoliikenne vaikuttaa ensisijaisesti kerrostalojen ja tiiviisti rakennettujen pientalojen (rivitalot, puutalot) kysyntään.
Lähteitä:
Carmen Hass-Klau, Graham Crampton: Economic Impact of Light Rail (2004)
APTA Resource Guide 1 Rail Transit and Property Values
http://www.apta.com/research/info/briefings/briefing_1.cfm
APTA Resource Guide 8 Transit-Oriented Development
http://www.apta.com/research/info/briefings/briefing_8.cfm.
2. Sosiaalisten ongelmien keskittymät syntyvät alueille jotka syystä tai toisesta koetaan huonoiksi asuinympäristöiksi
Omissa tutkimuksissani Raision kaupungille olen päätynyt siihen, että ongelmakeskittymät kerrostaloihin syntyvät sen seurauksena että talo tai alue koetaan eri syistä huonoksi asuinympäristöksi. Tällöin talosta muuttavat pois ne jotka voivat valita asuinpaikkansa, ja tilalle muuttaa ihmisiä, jotka eivät voi itse valita asuinpaikkaansa.
Joissakin paikoissa tätä on jopa käytetty hyväksi perimällä normaalia korkeampia vuokria ihmisiltä jotka eivät muuten saisi asuntoa (päihdeongelmaiset, maahanmuuttajat).
Syitä, jotka tekevät talon tai asuntoalueen epäviihtyisäksi, on monia.
Huono joukkoliikenne on yksi selvä syy.
Muita selviä syitä jotka ovat tulleet eri selvityksissä esille:
- Alueen ympäristö on ikävä (melualueella tai pellolla)
- Alue ei ole luonnonläheinen
- Alueella on huonot palvelut
- Alue on kaukana työ- ja opiskelupaikoista
- Alueella on paljon matalia, hissittömiä kerrostaloja
- Alue on rakennettu 1970-luvun lopun tai 1990-luvun alun laman aikana.
- Alue koetaan levottomaksi esimerkiksi päihteiden väärinkäyttäjien takia.
Kun negatiivinen kehityskierre pääsee käyntiin, se ruokkii itse itseään.
Mielestäni kehityskierteitä voi katkaista vaikuttamalla sen syihin. Esimerkiksi joukkoliikenteen parantaminen tai hissien rakentaminen ovat mahdollsia keinoja lisätä alueen arvostusta.
3. Joukkoliikenteen saavutettavuus Helsingin seudulla ei ole yksiselitteistä
Joukkoliikenteen todellinen saavutettavuus eri suunnilla Helsingin seutua ei ole yksiselitteistä. Saavutettavuus ei riipu yksinomaan siitä, onko alueella raideliikennettä tai mikä on etäisyys keskustasta.
Esimerkiksi useista Etelä-Espoon lähiöistä on nopeampi joukkoliikenneyhteys Helsingin keskustaan kuin Itä-Helsingin liityntäliikennealueilta. Tämän näkee vaikka Reittioppaasta:
http://aikataulut.ytv.fi/reittiopas/fi/
Martinlaakson radan varsi Vantaalla on myönteinen esimerkki 1970-luvun kerrostaloalueiden joukossa, vaikka ympäristö on samanlainen kuin muuallakin. Alueet suunniteltiin ja toteutettiin samaan aikaan radan kanssa.
Useat Helsingin keskustan läheiset alueet ovat ajallisesti yllättävän pitkien matkojen takana etenkin ruuhkassa, esimerkiksi Koskela linjan 55 ja Veräjälaakso linjan 65A suunnassa. Näille alueille on ajallisesti selvästi pidempi joukkoliikennematka kuin esimerkiksi Etelä-Espoon tai Kauniaisten alueille.
Yhteenvetona:
- Joukkoliikenteen palvelutaso on YKSI tekijöistä, jotka vaikuttavat asuntoalueiden arvoon ja kysyntään. Se ei kumoa muiden tekijöiden vaikutusta, paitsi jos joukkoliikenteen palvelutaso on aivan olematon suhteessa alueen rakentamistapaan.
- Joukkoliikenteen palvelutasoon vaikuttamalla voidaan vaikuttaa asuntoalueiden arvostukseen.
- Asuntoalueiden ongelmakeskittymät syntyvät monimutkaisten prosessien seurauksena, jossa joukkoliikenteen heikko palvelutaso on yksi myötävaikuttava tekijä.