- Liittynyt
- 14 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 5,951
Itse pidän kiinni omasta tulkinnastani. On totta että Helsingistä puuttuu keski-Eurooppalaisille kaupungeilla tyypillinen keskiaikainen vanhakaupunki kapeine kujineen, mutta muuten kadut on rakennettu 1800-1900-luvun taitteessa aikana jolloin autoja ei käytännössä olllut tai oli tosi harvassa, ja ne on mitoitettu sen ajan liikenteen ja ennusteiden mukaan, vähän yläkanttiin kumminkin.kuukanko sanoi:Juurikin näin. Rainerin väite siitä, että Helsingin keskusta olisi niin vanha että sinne mahtuvat vain autot pitäisikin kääntää ihan toisin päin: Helsingin keskusta on niin nuori, että sinne on tehty tilaa autoille. Autoille tuo tilaa myös halpa maanalainen rakentaminen, joka on mahdollistanut suurten parkkihallien rakentamisen.
Muualla on useimmiten keskiaikaisessa vanhakaupungissa autoilu käytännön sanelemisista syistö kielletty, mutta muualla kantakaupungisa autoilu on sitten sallittu, ja on autotunneleita ja pysäköintihalleja.
Teoriassa olet oikeassa mutta käytännössä Suomessa poliittiset voimasuhteet ei oikein mahdollista sellaisia ratkaisuja joissa autoilijoilta otetaan aina vain pois eikä anneta mitään tilalle. Monet autoilijat kokevat itse olevansa mm joukkoliikenteen, jota he eivät itse käytä, maksajina, eurooppalaisittain korkean auto- ja polttoaineverotuksen vuoksi. Kaikki muut puolueet paitsi ehkä Vihreä liitto ilmoittaa olevansa autoilijan asialla, vaikka juhlapuheissa puhutaan nätisti "lapsiperheistä" kun tarkoitetaaan autoilijoita. Se on vähän vahinko että kehitys on jäänyt polkemaan paikalleen niin että ydinperhe-ihanteen muodostavat samat asiat kuin 100 vuotta sitten: Punainen mökki ja perunamaa, isä, äiti, 2-4 lasta, koira ja kulkuneuvo, joista se kulkuneuvo ennen merkitsi hevosta ja nykyisin farmariautoa.Mikko Laaksonen sanoi:Sellainen hanke, jossa tarkoituksellisesti alennetaan henkilöauto- ja kuorma-autoliikenteen nopeutta ja nopeutetaan joukkoliikennettä, ei nykyisillä raameilla voi saada rahaa. Tyypillinen esimerkki tästä olisi joukkoliikennehanke, jossa bussikaistojen tai pikaraitiotien tarvitsema tila otetaan tieliikenteen tilasta eli juuri sellainen, johon joukkoliikenteen menestys useissa kaupungeissa perustuu. Koska hanke hidastaa ajoneuvoliikennettä, se tuottaa näennäisesti tappiota, vaikka yhteiskunnan todelliset onnettomuus- päästö- liikennöinti- ja yhdyskuntarakennekustannukset laskisivat rajustikin.
Sama on tilanne loppujen lopuksi kaikissa läntisissä teollisuusmaissa.
Joukkoliikenteen toimivuutta on suurissa, vähintään 0.5 miljoonan asukkkaan kaupungin ja vähintään 1 miloonan asukkaan kaupunkiseuduilla parannettu lähinnä rakentamalla metroja tai vastaavia muusta liikenteestä eristettyjä ratoja keskustaan ja/tai tunneleita autoille tai monikaistaisia kehäkatuja keskustan ympäri niin että joukkoliikenne ydinkeskustan kaduilla sujuu paremmin. Muut ratkaisut ovat lähinnä olleet rahapulan sanelemia tai tilapäisiä. Karlsruhea en oikein pidä koonsa puolesta vertailukelpoisena Helsingin kanssa mutta kyllä Turun ja Tampereen.
t. Rainer
MODEDIT/kuukanko: Viestiketju on jaettu joukkoliikenne-etuuksia ja matka-aikaa käsittelevästä viestiketjusta
Viimeksi muokannut moderaattori: