- Liittynyt
- 23 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 509
Asiasta on keskusteltu jo yli vuosi sitten toisaalla.
Kemijärven vaunut Kolarin junaan
- Viestiketjun aloittaja jokoskin
- Aloituspäivämäärä
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
En ole seurannut lentolippujen kotimaanhintoja. Mutta Finnairin nettipalvelu toki kertoo nopeasti.
Helsinki-Oulu -välille halvin lippu maanantaiksi 18.12. on 84 € (menopaluu 168 €), mutta sillä hinnalla pääsee vain iltapäivän lentoihin. Jos haluaa aamuksi Ouluun, ensimmäiselle lennolle klo 6:00-7:00 pääsee hintaan 119 € (mepa 202 €). Kun maksaa vielä lisää, on jo valinnan varaa. Sanoisin, että käytännön hinta Ouluun lentäen on 119 €.
Jos haluaa Ouluun aamuksi junalla, fiksuin yhteys on P273 klo 22:27-7:27. Makuupaikalla 3 hlö hytissä hinta on 68 € ja 2 hlö hytissä 78 €. Istumapaikalla 61,2 €. Makuupaikka siis maksaa käytännössä 6,8 €, vaikka sen hinta periaatteessa on 11 €.
Huvittavaa tosin on, että VR:n nettipalvelu näyttää selvästi syrjivän yöjunia. Kun hain pääsyä Ouluun klo 10:00 mennessä, palvelu tarjoaa IC41:n, joka ajaa klo 6:06-12:23 ja palvelu väittää, ettei aikaisempaa yhteyttä ole. Makuupaikalle pääsen hakemalla myöhäisempää lähtöä. Oletan tämän olevan nettipalvelun ohjelmointivirhe. Mutta päin mäntyähän se on, että halutessaan perille Ouluun maanantaiaamuksi pitää lippua ostaessa väittää haluavansa perille sunnuntaina.
Rovaniemelle vastaava vertailu antaa lentolipun hinnaksi 119 € (menopaluu 237 €) ja junalipulle istumapaikka 72,2 € sekä makuupaikka 79 € (P265 sinisen vaunun 3 hlö hytti).
LVM lienee tilastoinut sekä juna- että lentoliikenteen matkustajamäärät, mutten nyt jaksa kaivella niitä. Tarjonta näkyy aikatauluista. Ouluun on suoria menolentoja 10 vuoroa, junavuoroja Helsingistä Ouluun on niinikään 10 kpl. En tiedä millaisin konein Ouluun lennetään, mutta arvaan junissa olevan tarjolla enemmän paikkoja.
Mikä nyt sitten on merkittävästi halvempi? Yöjuna Ouluun on 43 % halvempi ja Rovaniemelle 34 % halvempi kuin halvin aamun lento. Tämä vertailu ei ota huomioon sitä hintaa, mikä on maksettava pääsyyn lentoasemalle ja lentoasemalta. Kustannustietoinen ei tietenkään aja taksilla, mutta eiköhän busseistakin kerry yli 10 € lisää lentomatkan hintaan.
Kukin valitsee mieltymystensä mukaan. Käytännössä lentohinta näyttää olevan tupla junaan nähden. Mukavuuden kannalta vaihtoehdot ovat herääminen aamuyöstä joskus klo 4:00 aikaan päästäkseen klo 6:00 lähtevään koneeseen tai laittautumien illalla junaan, joka lähtee suunnilleen nukkumaanmenoaikaan. Näyttääkin siltä, että VR Oy haluaa kilpailla Pendolinoineen Finnairin kanssa myös alentumalla tarjoamaan yhtä heikkoa mukavuutta heräämisaikojen suhteen.
Antero
Niinkuin kun Antero ja muutama muukin on aiemmin todennut. Syy Kemijärven kannattavan yöjunaliikenteen alasajoon ja nykytilaan on yksin VR Oy. Uusi maakuvaunukalusto kuten kaikki tietävät vaativat sähköä toimiakseen ja VR Oy:llä on kalustoa jotka voivat tarvittavan sähkövirran vaunuihin tuottaa. Dieselveturi Dr16 ja agregaattivaunut jotka ovat alunperinkin rakennettu siniseen vaunukalustoon.
Yksinkertaisin ja halvin tapa eli tapa joka ei maksa mitään on Dr16 veturin käyttö kemijärven junissa. Samaan tapaan kun Kolarin yöjunissa.
Agregaattivaunun rakentaminen sinseen matkustajavaunuun on myös edullinen tapa tehdä sähköä tuottava kalusto yksikkö.
Nämä vaihtoehdot kun ei VR:lle kelpaa eikä LVM ymmärrä näistä asioista mitään. Vaan luottaa VR:n "parhaaseen asiantuntemukseen" tässä asiassa.
Yksinkertaisin ja halvin tapa eli tapa joka ei maksa mitään on Dr16 veturin käyttö kemijärven junissa. Samaan tapaan kun Kolarin yöjunissa.
Agregaattivaunun rakentaminen sinseen matkustajavaunuun on myös edullinen tapa tehdä sähköä tuottava kalusto yksikkö.
Nämä vaihtoehdot kun ei VR:lle kelpaa eikä LVM ymmärrä näistä asioista mitään. Vaan luottaa VR:n "parhaaseen asiantuntemukseen" tässä asiassa.
Blue1:lla maanantaina Helsinki-Oulu(tai päinvastoin) maksaa 44-89 euroa suunta. Valittavana on viisi vuoroa suuntaansa.
Blue1:lla maanantaina Helsinki-Rovaniemi(tai päinvastoin) maksaa 44-79 euroa suunta. Valittavana on kolme vuoroa suuntaansa.
Tuossa ollaan hyvinkin samoissa hinnoissa kuin junalla. Mitä tuohon taksin tarpeeseen tulee, lentokentille on yleensä ihan hyvät julkiset yhteydet kutsutaksityyppisesti. Oulun ja Rovaniemen päässä kyllä tulee kympin verran kuluja, Helsingissä selviää seutulipulla. Mutta pitäähän juna-asemallekin jotenkin kulkea.
Kapasiteettia Helsinki-Oulu välillä on 12 päivittäistä edestakaista lentovuoroa. Helsinki-Rovaniemi välillä 5.
Toki lentoliikenne palvelee vain kahden pisteen välistä matkustamista, kun taas junalla on enemmän asemia. Nimenomaan Helsinki-Oulu ja Helsinki-Rovaniemi väleillä lentokoneen matkustajasuorite lienee varsin lähellä junaa. Yhteen lentokoneeseen mahtuu reilut kaksi junavaunullista ihmisiä ja lentokoneet lentävät täydempinä.
Ja sekin kannattaa muistaa, että makuuvaunuliikenne ei nykyhinnoilla kata kustannuksiaan jos kalustokustannuskin otetaan huomioon. Makuuvaunumatkoja myydään alihintaan, jotta niitä joku ostaisi. Ja osa vuoroista saa valtion tukea.
Vaikka minusta on ihan hyvä, että Rovaniemelle pääsee jatkossakin yöjunalla.
Blue1:lla maanantaina Helsinki-Rovaniemi(tai päinvastoin) maksaa 44-79 euroa suunta. Valittavana on kolme vuoroa suuntaansa.
Tuossa ollaan hyvinkin samoissa hinnoissa kuin junalla. Mitä tuohon taksin tarpeeseen tulee, lentokentille on yleensä ihan hyvät julkiset yhteydet kutsutaksityyppisesti. Oulun ja Rovaniemen päässä kyllä tulee kympin verran kuluja, Helsingissä selviää seutulipulla. Mutta pitäähän juna-asemallekin jotenkin kulkea.
Kapasiteettia Helsinki-Oulu välillä on 12 päivittäistä edestakaista lentovuoroa. Helsinki-Rovaniemi välillä 5.
Toki lentoliikenne palvelee vain kahden pisteen välistä matkustamista, kun taas junalla on enemmän asemia. Nimenomaan Helsinki-Oulu ja Helsinki-Rovaniemi väleillä lentokoneen matkustajasuorite lienee varsin lähellä junaa. Yhteen lentokoneeseen mahtuu reilut kaksi junavaunullista ihmisiä ja lentokoneet lentävät täydempinä.
Ja sekin kannattaa muistaa, että makuuvaunuliikenne ei nykyhinnoilla kata kustannuksiaan jos kalustokustannuskin otetaan huomioon. Makuuvaunumatkoja myydään alihintaan, jotta niitä joku ostaisi. Ja osa vuoroista saa valtion tukea.
Vaikka minusta on ihan hyvä, että Rovaniemelle pääsee jatkossakin yöjunalla.
Viimeksi muokattu:
Dr16-vetureiden ja aggregaattivaunujen kanssa voi kuitenkin olla eräitä ongelmia.
Linkissä mainittujen syiden lisäksi Dr16-veturit ovat olleet tämän vuoden aikana niin sidottuja Vartiuksen malmiliikenteeseen, ettei niitä olisi tainnut Kemijärven junaan edes riittää. Kolarin yöjunaakin ajettiin ainakin kesällä Dv12-parilla. Saa nähdä vapauttaako sähköistys Dr16-vetureita riittävästi Vartiuksen liikenteestä.
- Liittynyt
- 22 Lokakuu 2005
- Viestit
- 3,370
Luulisi kyllä, ellei VR sijoita kaikkia raskaita dieselvetureitaan vaihtotyökoneiksi, kuten ymmärtääkseni on suunniteltu.
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Ei kun Dr16-vetureita voi romuttaa, jotta niitä ei riitä makuuvaunujuniin. Eikös vaunut.orgissa ollut tieto, että kolaroineet yksilöt pannaan romuksi?
Antero
Antero Alku
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 7,552
Kiitos näistä lisäyksistä. Noilla hinnoilla lentoliikenteen kilpailuasema on selvästi parempi.
Niin, sinisin vaunuin makuuvaunuliikenne tuottaa mukavasti voittoa. Punaisin vaunuin ei. Sanoisin tämän perusteella, että makuuvaunuliikennettä voi harjoittaa voitollisesti, mutta kuten kaiken muunkin liiketoiminnan, senkin voi tärviä tappiolliseksi. Mutta sen perusteella, että VR Oy tekee virheitä, en määrittele mitään rautatieliikenteestä yleensä. Pikemminkin niin päin, että kun jossain joku operaattori osoittaa toiminnan onnistuvan, se kuvaa sitä mitä rautatieliikenteessä voi olla. Muut ottakoon siitä onnistujasta oppia.
Lentoliikenteen osalta muuten on hyvä muistaa, että valtio tukee lentoliikennettäkin kenttien ylläpidon muodossa. Mutta yksittäistä kenttää ei pidä tarkastella pelkästää erikseen, koska kyse on kokonaisuudesta. Karrikoidusti sanoen kannattava keskuskenttä muuttuu kannattamattomaksi, jos ei ole pikkukenttiä, joille keskuskentältä lennetään. Pikkukentälle ulottuva lento maksaa kenttämaksun molemmissa päissään mutta ilman pikkukenttää ei tule kenttämaksua isonkaan kentän päässä.
Antero
Nuo ongelmat mitä PNU luettelee linkissä on kaikki järjestelykysymyksiä. Jos arvioidaan taloudellisuutta, Dr16 ei kuluta juuri Dv12:ta enempää polttoainetta. Jos ajatellaan, että Dv12 vetää samanlaisen junan kuin Dr16 eli yöjunan Rovaniemi-Kemijärvi välillä, Dv12 joutuu työskentemään täysillä lähes koko matkan kun isompitehoinen Dr16 matkaa sen pääosin osatehoilla. Otetaan huomioon radan 70 km/h nopeusrajoitus.
On totta, että tänä syksynä olisi tullut ongelmia Dr16-vetureiden puutteen takia (kahden veturin kolarin takia), joka on hyvin poikkeuksellista, sekä VR:n kroonisen kalustopulan takia. Myös rajusti lisääntyneen Vartiuksen malmiliikenteen takia. Mutta normaalisti jo ehkä jo vuonna 2007 Dr16-vetureita vapautuu siten, että VR:n suuntelmien mukaan n. 6kpl tulee joka tapauksessa jäämään Ouluun ja loput siirtyy Kaakkois-Suomeen vaihtotöihin.
Veturikierron pystyy rakentamaan Roi-Kjä välille ilman, että yhtään henkilöjunaparia tarvitsee muuttaa dieselvedolle.
Kemi-Kemijärvi välillä kulkee päivittän tavarajunapari 2-3 Dv12-veturin vetämänä.
Jonain päivänä viikossa tämä voi kulkea tai vaikka joka päivä Dr16-vedolla jolloin veturi vaihtuu Roi-Kjä yöjunaan. Mitä tulee Kemijärvi-Kelloselkä suunnan kevytkiskoradan tavaraliikenteeseen, niin ongelmaahan VR ja RHK yrittävät yhdessä poistaa eli radan lakkautusta jolloin sielläkään ei tarvitse käydä ollenkaan. Ja jos tarvitsisi käydä niin senkin pystyy rakentamaan ylimääräisenä Dv12-vetoisena tavajunana Kemistä-Sallan radalle kuten tähänkin asti on useasti tehty. Näin ollen Dr16-veturia pystyy käyttämään Kemijärven sellutehtaan vaihtotöissä yöjunan seisoessa Kemijärven asemalla. Eli tästäkään ei saada todellista ongelmaa!
Jos kaikissa asioissa ajatellaan niin, että täytyy olla aina saatavissa varaveturi joka puolella Suomea jos joku kalustoyksikkö rikkoontuu. Näin ollen täytyy olla sijoitettuna esim. Kolarissa seisomassa veturi jos sattuu, että yöjunien vetäjä rikkoontuu. Tällä logiikalla Suomessa on oltava lähes tuplamäärä vetureita siltä varalta jos jokin rikkoontuu, mutta toki tällä ajatuksella ei sitten mikään raideliikenne kannatakkaan!
Viimeksi muokannut moderaattori:
Taloudellisuuden osalta kysymys ei ole polttoaineesta vaan siitä, ettei Kemijärven yöjunaan kannata uhrata Dr16-veturia, koska yksi Dv12 riittää suorituskyvyn puolesta hyvin. Muuten voidaan jossain muualla joutua sijoittamaan yhden Dr16-veturin tilalle kaksi Dv12-veturia eli tarvittavien vetureiden kokonaismäärä kasvaa.
Tuskin Dv12 joutuu koko ajan työskentelemään täysillä. Kiihdytys toki ottaa yhdeltä Dv:ltä aikansa 6-7-vaunuisen junan kanssa mutta vauhtiin päästyään se pystyy tuomaan näinkin raskasta junaa mäkipaikkoja lukuunottamatta 110-120 km/h. Toisaalta suuri reserviteho ei ole taloudellisuutta ajatellen hyvä asia. Tehokkaammalla laitteella on helpompi käyttää epätaloudellista ajotapaa.
Jo ennen törmäystä ajettiin Kolarin yöjunaa Dv12-parilla ja samoin Kouvolaan sijoitettuja Dr16-vetureita oli jouduttu palauttamaan Ouluun. Syyt Dr16-vetureiden pulaan näyttäisivätkin olevan muualla joskin kahden veturin poistuminen luonnollisesti kruunasi homman.
Saa nähdä. Sr2-vetureita ei taida olla irrotettavissa 9 kpl Vartiuksen malmijuniin, jos 160 km/h kulkevia IC-junia ei haluta jättää ajamatta. Siten Vartiuksen liikenteen osalta todellisina vaihtoehtoina taitavat olla junien pätkiminen ja Sr1-parin käyttö tai sitten jatkaminen entiseen tapaan täyspitkillä junilla ja Dr16-vedolla.
Teoriassa hyvä ehdotus. Tavarajunassa taitaa vaan olla tonneja niin paljon, ettei se kaikkina päivinä kulje yhden Dr16-veturin voimin. Sen varaan taas liikennettä ei kannata rakentaa, että juna ajettaisiin vain jonain tiettynä päivänä Dr16-vedolla. Siinä käy takuuvarmasti jossain vaiheessa niin, että tavarajunassa onkin Dv12-pari, kun vaihto pitäisi suorittaa.
Tätä on monta kertaa ehdotettu mutta päätöksiä asiasta ei ole, joten kai Kelloselän liikenne on edelleen huomioitava kalustokierroissa?
Pystyy mutta ylimääräinen tavarajuna Kemistä asti on taas lisäkustannus.
Ei tarvitse. Kolarin junissa käytetään sinisiä vaunuja, jotka vaidaan lämmittää muutenkin kuin veturista otettavalla sähköllä. Matkustajille ei siis aiheudu myöhästymisen lisäksi muita ongelmia, vaikka talvipakkasilla Kolarin yöjuna hyytyisikin linjalle muutamaksi tunniksi. Kemijärven tapauksessa ongelma sen sijaan olisi ilmeinen Edm-vaunuja käytettäessä.
Viimeksi muokattu:
Eli keinoja Kemijärven yöjunaliikenteen hoitamiseen löytyy vieläpä hyvin edullisia. Agregaattivaunu on tietysti yksi vaihtoehto. Mutta kaikki nämä järjestelyt ovat toteutettavissa jos halua löytyy. Mutta halu onkin, sitten toinen juttu.
Viimeksi muokannut moderaattori:
TEP70
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 25 Heinäkuu 2005
- Viestit
- 1,382
Koska sellainen tieto on esitetty? Oma lokakuulta oleva tietoni on, että ne korjataan.
Tuota, mikä noissa sinisistä makuuvaunuista tekee ikälopun. Eikö niitä kannata peruskorjata ja modernisoida esim. Kolarin ja Kemijärven liikennetarpeita varten. Generaattorihan niissä on akselistossa.
Yksi juna sesonkivuorokaudessa sitoo yhden vaalean Oulusta tai Kemistä ylöspäin Kolariin
Kyllähän Kolarin makuuvaunu/autojuna liikenteen loppuminen olisi aika paha kuolinisku Länsilapin matkailulle kuten Ylläkselle ja Leville.
Lentokoneessa auton kuljettaminen on aika hankalaa ja ilman autoa lapsiperhe ei kyllä voi Lappiin lähteä hiihtoreissulle.
Löytyy. Kysymys on vain siitä, että Edm-vaunuilla hoidettuna liikenne vaatisi jonkinlaisia erikoisjärjestelyitä. Siksi se tulee mitä ilmeisimmin kalliimmaksi, kuin aikaisemmin CEmt-vaunuilla hoidettuna.