MökkiJuna

Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Uskoisin jostain löytyvän kalustoa joka kulkee sähköllä linjoista tai diesel-generaattorista tarpeen mukaan...

Itse asiassa Ranskassa on vasta aloitettu liikenne Bombardierin Hybrid AGC -junalla, joka pystyy vaihtamaan dieselin ja sähkön välillä jopa kesken matkanteon. Lisätietoja
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Citadista ei olisi millään tavalla kannattavaa sisustaa pitkän matkan junan tapaan, koska matkustajapaikkoja ei saataisi sisälle tarpeeksi. Vaunun huippunopeus olisi luokkaa 80-100 km/h, eli ei olisi kilpailukykyinen sähköistetyillä päärata-osuuksilla "oikeiden" junien, eikä käytännössä edes linja-autojen kanssa.
Citadis on hybridiraitiovaunu, jonka etu on soveltuvuus katuliikenteeseen. Vaunun huippunoeus ei ole "luokkaa" vaan 100 km/h. Sisustus valitaan sen mukaan, miten pitkiä aikoja vaunussa ajatellaan matkustettavan. Ihan samoin tehdään busseissakin, joissa muuten myös huippunopeus on 100 km/h. Sinänsä erikoista, että linja-auton katsotaan hyvin soveltuvan 100 km/h huippunopeudella vaikka linjalle H:ki-Oulu, mutta 100 km/h kulkeva moottorivaunu ei tähän mitenkään sovi.

Sm-junien vanhat tasavirtamoottorit jouduttaisiin siis todennäköisesti vaihtamaan jos tällaiseen ratkaisuun mentäisiin, että voimalähteenä toimisi vuoroin dieselaggregaati, vuoroin verkosta otettava vaihtovirtasähkö.
En ole sähköinsinööri, mutta tämä arvio ei nyt tainnut mennä ihan oikein.

Sm-junien sähkötekniikka on tehty periaatteessa niin, että 25 kV:n vaihtovirta muutetaan muuntajalla huomattavasti alhaisemmaksi, jonnekin yhden kilovoltin luokkaan. Sitten vaihtovirta tasasuunnataan ja ennen moottoreille syöttämistä sitä katkotaan tyristoreilla tehdonsäädön tarkoituksessa.

Hybridirakenteessa 25 kV:n muunatajan ja tasasuuntaajan sijasta tehonsäätöyksikköön syötetään generaattorilta saatava tasavirta. Tehonsäätölaitteelle on aivan sama, tuleeko se sähkö aggregaatista vai muuntajasta ja tasasuuntaajasta.

Jos Sm-juniin vaihdettaisiin tasavirtamoottoreiden sijaan oikosulkumoottorit (= vaihtoviraa käyttävät moottorit), niihin tulisi vaihtaa tehonsäätöyksiköiksi taajuusmuuttajat. Taajuusmuuttajat ottavat tasavirtaa tyristorieilla toimivien tasavirtatehonsäätöyksiköiden tapaan. Ja siinäkin tapauksessa olisi sama, tuleeko teho muuntajasta ja tasasuuntaajasta vai aggregaatista.

Ratikat ja metrojunat ovat siten yksinkertaisempia kuin sähköjunat, että käyttöjännitteen ollessa valmiiksi 600-750 V tasavirtaa, ei tarvita muuntajaa ja tasasuuntausta. Regio Citadis on periaatteessa raitiovaunu, jossa on tilaa vaihtoehtoisesti joko muuntajalle ja tasasuuntaajalle tai aggregaateille.

Junissa tämä muuntajatekniikka on sen vuoksi, että 25 kV:n ajojohtojännitteellä sähkön siirrossa syöttäasemalta ajojohdon kautta junalle tulee vähemmän häviöitä kuin alhaisella jännitteellä. Yksinkertaiesti vain siksi, että virta pienenee jännitteen kasvaessa. Ja ajojohdon jännite on vaihtovirtaa siksi, että sen jännite on alennettavissa yksinkertaisella muuntajalla.

Antero
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Citadista ei olisi millään tavalla kannattavaa sisustaa pitkän matkan junan tapaan, koska matkustajapaikkoja ei saataisi sisälle tarpeeksi.
Ensin kirjoitetaan matkustusmukavuudesta, ja sitten vaihdetaan puheenaihetta kannattavuuteen.

Sekä junassa että raitiovaunussa on istuinjärjestys yleensä 2+2 (poikkeuksia on, mutta ei välitetä niistä). Jos istuinväli valitaan molemmissa yhtä suureksi, saadaan sekä junaan että raitiovaunuun pituutta kohden yhtä paljon istuimia. Tällä perusteella väitteesi matkustajapaikkojen riittämättömyydestä on väärä. Raitiovaunuja saa tilata haluamallaan pituudella, joten istumapaikkamäärän saa räätälöityä haluamakseen.

Sm-junien vanhat tasavirtamoottorit jouduttaisiin siis todennäköisesti vaihtamaan jos tällaiseen ratkaisuun mentäisiin, että voimalähteenä toimisi vuoroin dieselaggregaati, vuoroin verkosta otettava vaihtovirtasähkö.
Eikä jouduttaisi! Vaihtamisesta tosin olisi etua. Suurin etu olisi tehokertoimen parantuminen, joka johtaisi pienempään sähkölaskuun. Loisteho on kaikkein kalleinta sähköä, sillä sähköyhtiöt perivät siitä erillisen korotetun maksun ja se menee aina hukkaan!
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Lomailijat ylipäänsä ovat ihan oma kuluttajaryhmänsä, jotka eronnevat paikallisista muutamilla ilmeisillä tavoilla:
- Varsinkin satunnaismatkailijat arvostavat selkeää palvelua, eli että joku kertoo minne mennään ja missä jäädä pois.
- Matka-aika ei ole niin tärkeää, kävelymatka tavaroiden kanssa on.
- Ylläolevat puhuvat tiheän pysäkkivälin ja vaihdottomuuden puolesta.
- Markkinointikelpoinen ominaisuus junassa on että sillä ajaessaan ei tarvitse miettiä montako saunakaljaa tuli otettua.

On ainakin yksi kulkuväline, jossa löytyy opastaja sille, missä jäädä pois. Matka-aika ei ole tällä välineellä nopein, mutta lomallahan se ei ole niin tärkeää. Pysäkkiväli on erittäin tiheä. Vaihdottomia yhteyksiä löytyy melkein paikasta kuin paikasta toiseen. Vuoroja on ehkä kerran-pari kertaa päivässä, mutta jälleen, lomaillessa se ei ole niin merkittävää. Ajamisen vaiva jää pois ja voi ottaa rauhassa ne suanakaljatkin. Liput ovat melko edullisia. Ai mikäkö on näin hyvä kulkuväline? No sehän on bussi! :)
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Itse asiassa Ranskassa on vasta aloitettu liikenne Bombardierin Hybrid AGC -junalla, joka pystyy vaihtamaan dieselin ja sähkön välillä jopa kesken matkanteon. Lisätietoja

Ja parempia kuvia löytyy http://www.railfaneurope.net/pix_frameset.html ja mallitunnus on B81500.

Hassua sinänsä, ettei noita hybridi sähkö/diesel-junia ole enemmänkin liikenteessä. Tietenkin löytyy DEMU:ja jota tosin ovat Diesel-sähköisiä moottorijunia joissa on kuitenkin vain yksi 'voimalinja' eli dieselmoottori pyörittää generaattoria josta otetaan virta ajomoottoreille. Amerikoissahan on toki dieselvetureita jotka voivat ottaa virtaa myös virtakiskosta, yleensä kun ajetaan tunneliasemilla esim. New Yorkissa ja mahdollisesti myös Chicagossa?

Itse joskus pohdin, että voisi laittaa samin liitevaunuun dieselaggregaatin jolla sitten syötetettäisiin virtaa sähköistämättömillä rataosilla ja näin voitaisiin ajaa vaikkapa suora junavuoro Helsinki - Hanko...muitakin reittejä varmaan löytyisi 8)

Itse aggregaattipaketti varmaan sijoittuisi parhaiten matkustamon alle (ja vastaavasti matalattiaisessa kalustossa katolle kuten RegioC:ssä). Hmm, mitenkä olisi Volvon B10M bussinmoottori generaattorin kanssa...teho voi riittämätön, mutta joku vastaava ratkaisu.
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Amerikoissahan on toki dieselvetureita jotka voivat ottaa virtaa myös virtakiskosta, yleensä kun ajetaan tunneliasemilla esim. New Yorkissa ja mahdollisesti myös Chicagossa?
New Yorkin seudulla tuollaisia ainakin on käytössä. Vuosikymmeniin ei näitä vetureita enää ole käytetty sähköllä, vain dieselillä. En juuri nyt osaa sanoa syytä sähkökäytöstä luopumiseen.

Yhdysvalloissa on jatkuvasti suunnitelmia uuden sähkö-diesel-veturin rakentamiseksi. Työ on kuitenkin hyvin haastava eikä tällaista veturia todennäköisesti seuraavaan kymmeneen vuoteen valmisteta. Haastavaksi työn tekee Amtrakin määräys, joka rajoittaa matkustajajunien veturit tietyillä rataosilla neliakselisiksi. Yhdysvaltain turvallisuusmääräyksillä on mahdotonta valmistaa 4000 hevosvoiman dieselveturia, jossa vielä olisi sähkökäyttömahdollisuus ja massa korkeintaan 130 t (4 akselia, akselipaino noin 32 t).
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Silloin kun itse olin nuori, saatoin käväistä viikonloppuina mökillä kun vanhempani olivat siellä koko kesäloman aikana. Koska minulla ei ollut autoa, menin junalla ja vanhempani hakivat minut asemalta.

Olen juuri nyt jokseenkin samassa tilanteessa, ja olenkin pohtinyt näitä samoja kysymyksiä mökkireissuillani. Mieleeni on tullut idea jonkinlaisesta liityntäliikenteestä juna-asemille. Bussit pitäisi synkata asemilta lähteviin juniin siten, että muutama kymmenen minuuttia jäisi lipun ja mahdollisten matkaeväiden ostamiseen. Jotta vaihtoehto pysyisi houkuttelevana, ei liityntäbussin lipun hinta saisi olla enempää kuin 20% junalipun hinnasta.

Ihmisten siirtämisessä auton ratista joukkoliikenteeseen lienevät mökkireissut haastavin kohta. Joukkoliikenne kun edellyttää tiivistä yhdyskuntarakennetta ja mökkireissut taasen ovat nimenomaan pakenemista tiiviistä yhdyskuntarakenteesta takaisin Impivaaran korpeen. Siksi joukkoliikenteen kaksinkertaistamisessa pitäisi lähteä siitä, että ihmiset kulkevat edes työ- ja kaupassakäyntimatkansa joukkoliikenteellä (viittaan nyt alkuperäiseen otsikkoon, josta tämä keskustelu MökkiJunista irroitettiin).
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Citadis on hybridiraitiovaunu, jonka etu on soveltuvuus katuliikenteeseen. Vaunun huippunoeus ei ole "luokkaa" vaan 100 km/h. Sisustus valitaan sen mukaan, miten pitkiä aikoja vaunussa ajatellaan matkustettavan. Ihan samoin tehdään busseissakin, joissa muuten myös huippunopeus on 100 km/h. Sinänsä erikoista, että linja-auton katsotaan hyvin soveltuvan 100 km/h huippunopeudella vaikka linjalle H:ki-Oulu, mutta 100 km/h kulkeva moottorivaunu ei tähän mitenkään sovi.
Menemättä yksityiskohtiin, niin olisi hyvä selvittää minkälaista hybridikalustoa Suomessa tarvitaan ja missä, vai tarvitaanko lainkaan.

Ei tule minullekaan ensiksi mieleen matkustaa bussilla Helsingistä Ouluun, vaan kyllä mielummin kulkisin junalla tai lentokoneella. Pitkän matkan bussit tuollaisilla reiteillä elävät lähinnä rahdin kuljettamisella. (Ei taida Citadiksessä muuten olla rahtiosastoa?)

Mutta itse asiaan: Kuvittelisin että Citadiksesta olisi käyttöä sellaisilla paikkakkunnilla jossa on ennestään rautatie mutta ei sähköistetty koko matkaltaan, ja mahdollisuus pidentää rataa kaupungin keskustaan, osittain katuja pitkin. Missä Suomessa meillä on oikein sellaisia kaupunkeja? Antero esitteli kerran Nikkilä-Kerava-Hyrylä-projektin, mutta onko muita. Jotkut teollisuuskaupungit esim Kymenlaksossa tulisivat lähinnä mieleen.

Muunlaista hybridikalustoa on sitten saatavilla aikamoinen kirjo. Eikö Tanskassa ole käytetty sellaista viritystä, että on kahdenlaisia samannäköistä moottorivaunua, joista toinen kulkee sähköllä ja toinen dieselillä, mutta niitä voitiin kytkeä yhteen junaksi, ja ajaa koko juna joko sähköllä tai dieselillä, ja irroittaa vaunut toisistaan risteysasemilla, niin että diesel-puolikas lähti sähköistämättömälle osuudelle ja sähköllä toimiva sähköistetylle. Tällaisista junista kuvittelisin olevan käyttöä alueilla jossa osa radoista on sähköistettyjä ja osa ei. Tanskassa näitä junia käytetään ymmärtääkseni sekä kauko- (IC) että taajamajunalikenteessä.

Ratikat ja metrojunat ovat siten yksinkertaisempia kuin sähköjunat, että käyttöjännitteen ollessa valmiiksi 600-750 V tasavirtaa, ei tarvita muuntajaa ja tasasuuntausta. Regio Citadis on periaatteessa raitiovaunu, jossa on tilaa vaihtoehtoisesti joko muuntajalle ja tasasuuntaajalle tai aggregaateille.
Oletko ihan varma siitä että Citadiksessa ei ole vaihtovirralla toimivaa oikosulkumoottoria kuten nykyaikaisissa sähköjunissa ja metroissa on tapana?

t. Rainer
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Ihmisten siirtämisessä auton ratista joukkoliikenteeseen lienevät mökkireissut haastavin kohta. Joukkoliikenne kun edellyttää tiivistä yhdyskuntarakennetta ja mökkireissut taasen ovat nimenomaan pakenemista tiiviistä yhdyskuntarakenteesta takaisin Impivaaran korpeen.

Näin on juuri silloin jos mökki on sellainen perinteinen "piilopirtti". Mutta mökkeilyn trenditkin alkavat muuttua. Nykyään rakennetaan mökkejä paljon erilaisiin mökkikyliin ja lomakeskusten yhteyteen. Jotkut eivät edes halua omaa mökkiä, mutta vuokraavat mielellään mökin jostain hyvien palvelujen läheltä. Tämä kohderyhmä olisi helpompi saada joukkoliikenteen käyttäjiksi. Jos ei isäntäväki, niin ainakin mökillä käyvät vieraat voisivat tulla ja piipahtaa siellä ilman autoa.

t. Rainer
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Kuvittelisin että Citadiksesta olisi käyttöä sellaisilla paikkakkunnilla jossa on ennestään rautatie mutta ei sähköistetty koko matkaltaan, ja mahdollisuus pidentää rataa kaupungin keskustaan, osittain katuja pitkin. Missä Suomessa meillä on oikein sellaisia kaupunkeja?
Hieno kysymys! Miten olisi Joensuu-Nurmes-ratayhteys? Joensuun asema on syrjässä keskustasta. Matkalla olisi muitakin taajamia, jossa asema on syrjässä.

Eikö Tanskassa ole käytetty sellaista viritystä, että on kahdenlaisia samannäköistä moottorivaunua, joista toinen kulkee sähköllä ja toinen dieselillä, mutta niitä voitiin kytkeä yhteen junaksi, ja ajaa koko juna joko sähköllä tai dieselillä.
Ei. Ei yhden junan dieselgeneraattoreista riitä tehoa usealle moottorivaunulle. Ehkä sähköyksikköä voidaan hinata dieselyksiköllä, mutta tuskin matkustajaliikenteessä. Ymmärtääkseni dieselyksikkökin kulkee dieselin voimin sähköistetyllä radalla vaikka se olisikin kytketty sähköyksikköön.

Oletko ihan varma siitä että Citadiksessa ei ole vaihtovirralla toimivaa oikosulkumoottoria kuten nykyaikaisissa sähköjunissa ja metroissa on tapana?
Ei tällä ole merkitystä. Rautateiden vaihtojännitesähköistys on yleensä yksivaiheinen ja oikosulkumoottoreita yleensä käytetään kolmivaiheisena. Yksivaihesähköstä tehdään kolmivaiheista tasasuuntaamalla jännite ja sen jälkeen vaihtosuuntaamalla.

Koko nimitys 'taajuusmuuttaja' on harhaanjohtava. Taajuusmuuttaja ei muuta taajuutta, vaan tasasuuntaa jännitteen ja sen jälkeen vaihtosuuntaa sen. Laitetta, joka muuttaa taajuutta, kutsutaan syklokonvertteriksi. Tällä hetkellä syklokonvertterit ovat rajoittuneita, ja kiskoliikenteessä niitä voitaisiin käyttää lähinnä 16.7 Hz:n taajuuden tuottamiseen.

Lyhyesti: on aivan sama, käytetäänkö junan moottoreita tasa- vai vaihtojännitteellä, ajolangasta saatava vaihtojännite pitää joka tapauksessa tasasuunnata.
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Hieno kysymys! Miten olisi Joensuu-Nurmes-ratayhteys? Joensuun asema on syrjässä keskustasta. Matkalla olisi muitakin taajamia, jossa asema on syrjässä.
Pistetään paremmaksi: Joensuu-Sortavala, Imatra/Lappenranta-Viipuri, jne. Sitten kun ja jos matkustaminen itärajan yli muuttuu vapaammaksi, niin luovutetun alueen kaupungit ja taajamat olisivat Citadiksen vauhdillakin mitattuna ihan siedettävän matkan päässä. Näillä paikkakunnilla olisi varmaan paljon vanhoja teollisuus- ym raiteita keskustoihin asti joita pitkin vaunu pääsisi perille asti, ja Viipurihan voisi rakentaa raitiotiensä uudelleen.

Ei. Ei yhden junan dieselgeneraattoreista riitä tehoa usealle moottorivaunulle. Ehkä sähköyksikköä voidaan hinata dieselyksiköllä, mutta tuskin matkustajaliikenteessä. Ymmärtääkseni dieselyksikkökin kulkee dieselin voimin sähköistetyllä radalla vaikka se olisikin kytketty sähköyksikköön.
Tarkoitin lähinnä sitä, että sähköjohtojen alla ajetaan vain sähköllä, ja että virransyöttö toimisi dieselyksikönkin (sähkö-) ajomoottoreihin kaapeleita pitkin sähkö- ja dieselyksikön välillä. En ole nyt ihan varma oliko se tanskalainen juna sellainen. Voihan se olla että niissä on dieselmoottorit päällä koko ajan.

Suomessa nyt on VR osakeyhtiö päättänyt että meillä on sellaista kalustoa kuin meillä on, ja toisenlaisia ei hankita. Yksityisellä liikennöitsijällä olisi ongelmana meidän raideleveydelle sopivan moottoroidun kaluston hankinta riittävän edullisesti.

Lyhyesti: on aivan sama, käytetäänkö junan moottoreita tasa- vai vaihtojännitteellä, ajolangasta saatava vaihtojännite pitää joka tapauksessa tasasuunnata.
Nyt ei ollut kysymys ajolangan sähköstä, vaan dieselgeneraattorin tuottamasta, eli miten hyvin junan sähkömoottori eri moottorityyppien kohdalla pystyy hyödyntämään ilman hävikkejä dieselgeneraattorin tuottamaa sähköä. Veikkaisisin että hävikki olisi pienin oikosulkumoottorilla, jos generaattorikin tuottaa 3-vaihesähköä.

t. Rainer
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

On ainakin yksi kulkuväline, jossa löytyy opastaja sille, missä jäädä pois. Matka-aika ei ole tällä välineellä nopein, mutta lomallahan se ei ole niin tärkeää. Pysäkkiväli on erittäin tiheä. Vaihdottomia yhteyksiä löytyy melkein paikasta kuin paikasta toiseen. Vuoroja on ehkä kerran-pari kertaa päivässä, mutta jälleen, lomaillessa se ei ole niin merkittävää. Ajamisen vaiva jää pois ja voi ottaa rauhassa ne suanakaljatkin. Liput ovat melko edullisia. Ai mikäkö on näin hyvä kulkuväline? No sehän on bussi! :)
Muuten joo, paitsi että linja-autossa matkustusmukavuus on sen verran heikko junaan verrattuna, että matka-ajalla alkaa olla väliä.
 
Vs: Joukkoliikenne kaksinkertaiseksi Suomessa: Aivoriihi

Ei tule minullekaan ensiksi mieleen matkustaa bussilla Helsingistä Ouluun, vaan kyllä mielummin kulkisin junalla tai lentokoneella. Pitkän matkan bussit tuollaisilla reiteillä elävät lähinnä rahdin kuljettamisella. (Ei taida Citadiksessä muuten olla rahtiosastoa?)

Unohtamatta sitä, että pitkinä reitteinä tarjoavat lukemattomia yhteyksiä pienien paikkakuntien välille. Varmaan valtaosa näiden bussien matkustajista on matkalla muuta reittiä kuin päästä päähän.
 
Dieselgeneraattorit

Vieläkö halutaan listailla duoraitiovaunuilla sopivia rataosia? Miten olisi Jyväskylä-Seinäjoki-Vaasa? Raitiovaunu voisi noissa kolmessa kaupungissa kulkea kaduilla tarjoten vaihdottoman yhteyden keskustaan. Vaasa-Seinäjoki-välillä raitiovaunu ei korvaisi junia johtuen useammista pysähdyspaikoista ja siten hitaammasta nopeudesta. Seinäjoen ja Jyväskylän rautatieasemien välillä ei katuajoa tarvittaisi lainkaan, ja näin raitiovaunu olisi yhtä nopea kuin nykyiset junatkin. Vajaakäytössä oleville kiskoille saataisiin lisää liikennettä. Kasvava liikenne voisi poistaa rataosan rullausuhan.

Haapamäki-Tampere-junat voitaisiin korvata raitiovaunuilla. Matka-aika kasvaisi hieman, koska Oriveden ja Tampereen välillä ei voida ajaa yhtä nopeasti kuin junalla. Myös ehdottamani Nurmes-Joensuu-raitiovaunu voisi korvata rataosan junat. Nurmeksen raitiovaunu on junaa hitaampi vain katuajon vuoksi. Olisikohan Kemin tai Tornion alueella tarvetta raitiovaunulle? Entä Suupohjan radalla?

Potentiaaliset raitiovaunuin ajettavat rataosat voisi koota omaan viestiketjuunsa.

Nyt ei ollut kysymys ajolangan sähköstä, vaan dieselgeneraattorin tuottamasta, eli miten hyvin junan sähkömoottori eri moottorityyppien kohdalla pystyy hyödyntämään ilman hävikkejä dieselgeneraattorin tuottamaa sähköä. Veikkaisisin että hävikki olisi pienin oikosulkumoottorilla, jos generaattorikin tuottaa 3-vaihesähköä.
Dieselsähköisten junien generattori on käytännössä aina tahtigeneraattori, joka tuotta kolmivaiheista vaihtojännitettä. Tämän jälkeen valitaan joko tasajännitemoottorit tai oikosulkumoottorit. Paras lopputulos luonnollisesti saadaan tahtigeneraattori-oikosulkuajomoottori-yhdistelmällä. Ja välissä on siis tasasuuntaus ja vaihtosuuntaus.

Oikosulkumoottorikin toimisi generaattorina kytkettynä samalle akselille dieselmoottorin kanssa. Tuollaisessa kytkennässä ei ole järkeä, koska epätahtikoneen (oikosulkumoottori) jättämästä ei ole mitään hyötyä, mutta haittana on tehokertoimen aleneminen. Generaattorikäytössä epätahtigeneraattori toimiikin tahtikoneena.

Tahtikoneiden tehokerroin on 1, koska jättämää ei ole.Tästä syystä nykyisin kovasti tutkitaan mahdollisuutta käyttää kevyitä kestomagneettitahtikoneita ajomoottoreina. Kehittynyt säätötekniikka vielä helpottaa tahtikoneiden käyttöä (tarvittava tieteenala on nimeltään vektorisäätö). Aikaisemmin tahtimoottoreiden käyttö junissa on jäänyt lyhytaikaisiksi kokeiluksi hammastusongelmien vuoksi. En usko, että tulevaisuudessakaan murtovakokestomagneettitahtikoneita käytetään junissa, sillä kestomagneetit eivät kestä kovasti tärinää.

Vastoin lappeen rantalaista sääntöä kirjoitin kaikki tämän viestin yhdyssanat oikein. Nauttikaa sähkönkäyttötekniikan rikkaasta sanastosta!
 
Takaisin
Ylös