Yksinkertaista on kuitenkin se, ettei tämä vastaa Helsingin bussien ja ratikoiden nykyistä kapasiteettisuhdetta mitenkään. Väliosavaunulla sentään päästään jo aika lähelle ja uudella vaunulla ehkä osutaan tähän.
Oikeastihan ratikoiden, bussien ja metrojunien kapasiteetti ei ole muuttunut siitä yhtään miksikään, että HKL jokin vuosi sitten päätti alkaa laskea seisovia matkustajia 3 hlö/m^2 kun siihen asti oli käytetty 4 tai jopa 5 hlö/m^2. Bussien ja vaunujen sisällä olevissa kilvissä taidetaan edelleenkin esittää vanhat arvot jotka ovat mielekkäämpiä myös siksi, että ne ovat viranomaisen hyväksymät sallitut henkilömäärät. Lisäksi taitaa olla niin, että HKL:n monet tilastoarvot on laskettu vanhoilla paikkamäärillä.
Yleensä käytän 4 hlö/m^2 (140 ja 80 ovat 5 hlö/m^2), koska silloin ollaan vertailukelpoisia muuhun maailmaan ja niistä ilmoitettuihin arvoihin. Ymmärrän kyllä sen, että vaunujen kuormitusta ja liikenteen mitoitusta varten on mielekästä käyttää jotain alhaisempaa seisontatiheyttä, jota muualla ei käytetä eikä ilmoiteta. Ja johdonmukaisesti voisi jopa unohtaa osan istumapaikoistakin sillä perusteella, että kokemus osoittaa, ettei niitä syystä tai toisesta aina käytetä. Mutta yleisten ja eri tilanteissa vertailtavien tunnuslukujen laskennassa tulee käyttää yleisiä normeja ja käytäntöjä.
Selvyyden vuoksi todettakkoon vuoden 2007 suunnitteluohjeen antavan Nr-vaunuille 40+15 = 91 matkustajaa ja pitkälle 2-akseliselle matalalattiabussille 42+18 = 60 matkustajaa. Näillä arvoilla ratikan ja bussin suhde on 1,52 ja esittämilläni ”vanhoilla” arvoilla (140 ja 80) 1,75. Ei tämä nyt isosti muuta väittämääni siitä, että ei ole aivan perusteltua sanoa yhden bussin vastaavan yhtä ratikkaa, ja sillä perusteella todeta, että ratikkaliikenne on kallista, kun kokoerolla ei ole mitään arvoa.
Ts. onko uusi raitiovaunu näillä näkymin liian pieni? Nyt kun tarkastin, niin kehittämissuunnitelmassa sen pituudeksi arvioidaan 27 metriä. Riippuen istumapaikkojen ja seisomapaikkojen suhteesta ja oletetusta tahdosta suureen istumapaikkamäärään, tuskin uuteen vaunuun välipalavaunua merkittävästi enempää ihmisiä mahtuu.
Julkisista tiedoista voi selvittää, miten paljon 27-metriseen vaunuun mahtuu. Nyrkkisääntö on, että vaunun kapasiteetti on suhteessa pituuteen, joten 27-metriseen vaunuu mahtuu 1,35 kertaa niin paljon kuin 20-metriseen – kun vaunut on kalustettu samalla periaatteella. Kapeisiin (2,2–2,4 m) vaunuihin mahtuu > 6 hlö/m ja leveisiin (2,65 m) noin 6,5 hlö/m. Siis kun lasketaan seisojia 4 hlö/m^2. (HKL:n suunnitteluohjeen säännöillä ei kukaan ilmoita vaunujen seisojamääriä.)
Niinpä voi ennustaa, että jos Nr-vaunut 20-metrisinä ottavat 120 matkustajaa (seisojat 4 hlö/m^2) niin vertailukelpoinen luku 27-metriselle 2,4 m leveälle vaunulle on noin 170 matkustajaa. 30-metrisestä tulee noin 190 matkustajan vaunu. Eli yksi ratikka vastaa kapasiteetiltaan 2-3 bussia.
Antero
