Onnibus - Uusi pikavuoroyritys

Ole Lasse nyt tarkkana, niin saat arvokasta oppia, melkein sadassa vuodessa ei ole opittu tekemään rahtikuormaa bussiin, oikea tapa on mättää rahtipaketit isoihin laatikoihin, niin kaikki sujuu kuin elokuvissa. Sivuseikka on tietysti, jos laatikko on kooltaan pari kuutiometriä ja painaa 300 kiloa.

Ehkä tämän jälkeen oli tarkoitus nauraa, mutta minua ei naurata. Olet ihan tosissasi sitä mieltä, että bussirahti hoidetaan nyt täydellisellä tavalla, ja jos joku kehtaakin kysyä, miksei sitä voisi hoitaa jotenkin toisin, tälle saa alkaa irvailla päin naamaa? Ei ihme, jos ala nyt korahtelee veritulppia, kun Onnibus yrittää saada asioita muuttumaan.

Lentokoneissakin on nimenomaan opittu "mättämään" rahtipaketit isoihin laatikoihin, jotta ne voidaan moduulikuormata koneisiin. Kukaan ei sanonut, että laatikon pitää olla pari kuutiometriä ja painaa 300 kiloa, vaan luonnollisesti se mitoitetaan yhteensopivaksi busseihin ja kuormausvälineisiin. Et antanut itse oikeasti mitään järkevää selitystä sille, miksi ne rahtipaketit on oikeasti pakko asetella käsin sinne bussin ruumaan. Voisitko nyt antaa sellaisen?
 
Bussipaketin ehdoton maksimikoko on 0,5 m3 ja maksimipaino 55 kg. Siinäkin on yhdellä kuskilla punnertamista, kun hän kuormaa sen. Lentokoneitten modulikontit kuormataan apuvälineitä käyttäen ja varmaankin useamman miehen voimin. Sitten ei kaikki paketit mene aina samaan osoitteeseen vaan niitä täytyy monesti tiputella pitkin linjaa. Ruotsissa ja Norjassa liikkuu kombibusseja eli seka-autoja, missä on perälaitanosturit varusteena. Näissä autoissa liikkuu osa rahdista monesti rullakoissa, mikä tietysti on paikallaan. Jos kimppapaketeilla tai mitä nimeä halutaan käyttää, saadaan pudotettua kolliluku 20:stä 10:een, niin näitten pakettien tekemisestä ja purkamisesta pitää taatusti maksaa Matkahuollolle jotain, tippuisi äkkiä rahtitulotkin ja kuitenkaan ajansäästö ei olisi kummoinenkaan. Ja täytyisihän kuskin tarkistaa rahtikirjojen ja pakettien vastaavan toisiaan.
Toveri Allen, sorry nyt kun tuli kirjoitettua vähän pisteliäästi, mutta jotenkin tekee mieli kysyä paljonko on käytännön kokemusta bussirahdista.
 
Bussipaketin ehdoton maksimikoko on 0,5 m3 ja maksimipaino 55 kg. Siinäkin on yhdellä kuskilla punnertamista, kun hän kuormaa sen.

Enhän minä tarkoittanut, että puolen kuution kokoisia paketteja pitäisi vielä pakata uudelleen. Mutta jos paketit koostuvat vain tuollaisista puolen kuution paketeista, tuskin niiden purkaminen ja kuormaaminen kestää sitten viittä minuuttia kauempaa.

Lentokoneitten modulikontit kuormataan apuvälineitä käyttäen ja varmaankin useamman miehen voimin.

Tuskin monen miehen voimin, mutta toki apuvälinein, koska lentokoneen ruuma sijaitsee monen metrin korkeudella. En kuitenkaan tarkoittanut sitäkään, että pitäisi toimia täsmälleen niin kuin lentokoneiden kanssa toimitaan. Apuvälineitä myös voi hankkia, eikä niiden tarvitse olla miljoonia maksavia trukkeja ja nostureita.

Sitten ei kaikki paketit mene aina samaan osoitteeseen vaan niitä täytyy monesti tiputella pitkin linjaa.

Kyllä, mutta niitä ei tarvitsekaan pakata sitten niihin perille asti meneviin kuormalaatikoihin. Eikä Onnibus muutenkaan jättäisi mitään matkan varrelle. Suurin kysyntä varmasti rahdissakin on suuresta kaupungista suureen kaupunkiin.

Eli siis joko rahtia on niin paljon, että sen pakkaaminen nopeasti kuormattaviin rahtilaatikoihin on hyödyllistä, tai sitten sitä on niin vähän, ettei sen kuormaaminen ja purkaminen muutenkaan vie paljon aikaa.

Toveri Allen, sorry nyt kun tuli kirjoitettua vähän pisteliäästi, mutta jotenkin tekee mieli kysyä paljonko on käytännön kokemusta bussirahdista.

Ei yhtään, mutta väitinkö muka että on? Onko se jokin ennakkovaatimus asiasta keskustelulle? Pitääkö suorittaa bussirahtiyliopiston tutkinto ennen kuin asiaa voi ymmärtää? Ei varmasti. Siksi asian perusteet voidaan hyvin keskustella tässäkin.

Enhän minä sanonut, että ideani on tässä ja se pitää niellä sellaisenaan. Ei minulla ollut mitään sellaista ideaa. Esitettiin vain hämärästi, että bussien rahdin purkaminen ja kuormaaminen kestää kauan, mutta ei mitään syitä miksi. Siksi pitää vain lähteä arvelemaan niitä syitä. Ja jos yksi syy on, että paketteja on kappalemäärällisesti paljon ja niiden asettelu bussiin kestää kauan, niin totta kai sitten ihmettelen, miksi ihmeessä asian niin pitää olla ja esitän asioita, joita on toisaalla tehty juuri saman ongelman ratkaisemiseen. Kyllä siinä vaiheessa oletan, että kun kyseessä on foorumi, saan asiallisen vastauksen perusteita, miksei niin tehdä sen sijaan että sanotaan vain että "ethän sinä näistä asioista voi ymmärtää mitään".

Halusin siis keskustelua aiheesta ja tietää syitä, miksi toimitaan niin kuin toimitaan. Ja herättää keskustelua siitä, että jos on olemassa jokin ongelma (bussin lyhyt kääntöaika), siihen on aina olemassa myös ratkaisu. Bussien ensisijainen tarkoitus on kuitenkin ajaa, ja siksi on aina eduksi, jos ei sitä turhaan käytetä kuorman purkamiseen ja lastaamiseen. Juuri tästä syystä se lentokoneidenkin kääntöaika on kaikin mahdollisin tavoin pyritty minimoimaan.

---------- Viestit yhdistetty klo 22:32 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:26 ----------

Jos kimppapaketeilla tai mitä nimeä halutaan käyttää, saadaan pudotettua kolliluku 20:stä 10:een, niin näitten pakettien tekemisestä ja purkamisesta pitää taatusti maksaa Matkahuollolle jotain, tippuisi äkkiä rahtitulotkin ja kuitenkaan ajansäästö ei olisi kummoinenkaan. Ja täytyisihän kuskin tarkistaa rahtikirjojen ja pakettien vastaavan toisiaan.

Eihän se nyt kuljettajan kuittaamisprosessiin mitään voi vaikuttaa. Ei kuljettaja tietenkään niiden valmiiksi pakattujen kollien sisältöä tarkista, vaan kuittaa koko kollin ihan samalla tavalla kuin kuljettaja kuittaa paketinkin avaamatta sitä ja katsomatta, onko sen sisällä sitä mitä rahtikirja sanoo sen olevan.

Ja totta kai se maksaa. Mutta niin maksaa myös bussinkuljettajan palkka, ja sekin, että bussi seisoo purkamassa ja lastaamassa rahtia sen sijaan, että olisi kuljettamassa matkustajia.

Jos kuitenkin puhutaan terminaalista, jolla tehdään päivän aikana montakymmentä rahtikuormaa, on asia paljon isompi.

Jos taas asia ei ole isompi, sitten varmaan se bussin kääntö nopeasti ei ollutkaan mikään ongelma. Eikä siis tarvitse ihmetellä sitäkään, voiko Onnibussin kääntö viidessä minuutissa onnistua. Ja jos nyt ongelma onkin, että eihän se nyt viidessä minuutissa voi onnistua, vaan vaatii peräti kahdeksan minuuttia, ollaan koko ajan puhuttu aikamoisesta lillukanvarresta.
 
Enhän minä tarkoittanut, että puolen kuution kokoisia paketteja pitäisi vielä pakata uudelleen. Mutta jos paketit koostuvat vain tuollaisista puolen kuution paketeista, tuskin niiden purkaminen ja kuormaaminen kestää sitten viittä minuuttia kauempaa.

Anttihan kirjoitti että suurin sallittu, ei ainoa sallittu. Voi olla että kyydissä on vain pieniä paketteja, jotka samalla ovat myös hitaita purkaa. Joskus voi olla vain näitä isoja, tilaa vieviä, jotka sitten on nopea niin lastata kuin purkaakin. Mikä siellä rahtiterminaalissa odotta, sitä ei pysty ikinä tietämään, ja siksi on varattava riittävästi aikaa että varmuudella ehtii kaiken ottamaan kyytiin.


Eli siis joko rahtia on niin paljon, että sen pakkaaminen nopeasti kuormattaviin rahtilaatikoihin on hyödyllistä, tai sitten sitä on niin vähän, ettei sen kuormaaminen ja purkaminen muutenkaan vie paljon aikaa.

Laatikkolaustauksessasi on monta ongelmaa joita et selvästikään ymmärrä.
1. Jokaisessa linja-automallissa on erikokoiset tavartilat. Jopa samaa mallia olevissa autoissa joiden pituus, tai ovijärjestelyt eroavat toisistaan, on erikokoisia luukkuja. Tällöin täytyisi jokaisella rahtiasemalla olla riittävästi kaikkia erikokoisia laatikoita. Entä jos tuleekin matala auto silloin kun on odotettu korkeaa autoa?

2. Pakettien erilainen koko, mitä et nyt sitten halua ymmärtää/hyväksyä. Rahtipussit ja pienet paketit toki olisi helppo totetuttaa. Mutta kun niiden lisäksi tulevat nämä tilaavievat, joista osa on neliskulmaisia mutta on jopa autoakin leveämpia pitkiä putkia ym.
Linja-autossa on yllensä kuusi tavaratilan luukkua. Kolme auton kummallakin puolen, ja tarkennetaan vielä että ne sijaitsevat lattiakorkeuden alapuolella. Vuoron kuormituksesta riippuen on yleisesti jätetty oven puolelta 1 ja/tai 2 luukku matkustajien matkatavaroita varten. Rahdille on siis käytössä neljä luukkua. Mikäli vuoro jättää rahtia monelle paikkakunnalle, lastataan eri paikkakunnat eri luukkuihin. Jos on näitä pitkiä, auton levyisiä lähetyksiä, ne voidaan lastata niin että toinen pää on toisen paikkakunnan puolella, ja kuljettaja muistaa/voi tarkistaa osoitetarrasta purkaukssen yhteydessä kummalle paikkakunnalle ovat menossa. Laatikkolastauksessa laatikkojen täytyisi siis olla auton levyisiä jotta nämäkin lähetykset saataisiin mahtumaan, ja minne silloin saataisiin kaikki paikkakunnat ahdettua?

3. Linja-auton tavaratilan korkeus ei ole tasakorkea, vaan se madaltuu auton keskiosassa käytäväsyvennyksen kohdalla. Tämä ei ehkä ole niinkään este, vaatisi kuitenkin tarkkaa mitoitusta ja suunnittelua laatikonvalmistajalta.

4. Kyytiin lastaaminen ja purkaminen. Kuten Antti jo mainitsi, painaisivat nämä laatikot useita satoja kiloja. Minitsit että vaatisi laiteinvestointeja, mutta ei kalliita trukkeja. Haluaisin kuulla miten olit ajatellut toteuttaa tämän!

Ei yhtään, mutta väitinkö muka että on? Onko se jokin ennakkovaatimus asiasta keskustelulle? Pitääkö suorittaa bussirahtiyliopiston tutkinto ennen kuin asiaa voi ymmärtää? Ei varmasti. Siksi asian perusteet voidaan hyvin keskustella tässäkin.

Et väitä, päinvastoin huomaa ettet ilmeisesti ole koskaan käynytkään linja-autosasemalla. Ja itsehän tunnut tyrmäävän kaikkien muiden väitteet.

Bussien ensisijainen tarkoitus on kuitenkin ajaa, ja siksi on aina eduksi, jos ei sitä turhaan käytetä kuorman purkamiseen ja lastaamiseen. Juuri tästä syystä se lentokoneidenkin kääntöaika on kaikin mahdollisin tavoin pyritty minimoimaan.

Toki näin. Ja kun on tehostettu toiminta huippuunsa, ovat seuraavat vuorot myöhässä, kun kone pääsikin lähtemään myöhässä edelliseltä lähtöpaikalta. Kuinka tuttu ei olekaan kuulutus "Norwegianin lennnon DY jotakain jonnekin uusi arvioitu lähtöaika on jotakin, syynä koneen myöhästyminen edelliseltä lennolta".
Myös voi jokainen arkiäivä katsoa Helsinki-Vantaan lentoasemalla miten erään valtiollisen bussiyhtiön tehostettu toiminta on johtanut siihen, että heidän syöttöautonsa Espooseen on aina 5-10 minuuttia myöhässä päiväsaikaan, joka johtaa siihen että varsinainen pikavuoroauto joutuu odottamaan tuon saman ajan Espoossa Ikean pysäkillä. Palveleeko tämä ketään muuta kuin omistajan kukkaroa?
Ja tuossa mainitsemassasi tapauksessa Onnibus on jo voittanut, kun ei tarvitse kuljettaa rahtia.

Ja jos nyt ongelma onkin, että eihän se nyt viidessä minuutissa voi onnistua, vaan vaatii peräti kahdeksan minuuttia, ollaan koko ajan puhuttu aikamoisesta lillukanvarresta.

Mistä päädyit kahdeksaan minuuttiin? Tietokoneellasiko laskit ihan itse?
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Lentokoneissakin on nimenomaan opittu "mättämään" rahtipaketit isoihin laatikoihin, jotta ne voidaan moduulikuormata koneisiin. Kukaan ei sanonut, että laatikon pitää olla pari kuutiometriä ja painaa 300 kiloa, vaan luonnollisesti se mitoitetaan yhteensopivaksi busseihin ja kuormausvälineisiin. Et antanut itse oikeasti mitään järkevää selitystä sille, miksi ne rahtipaketit on oikeasti pakko asetella käsin sinne bussin ruumaan. Voisitko nyt antaa sellaisen?

Kyllä ja ei. Ainakin matkalaukut menevät ruumaan ilman mitään "isoa laatikkoa" käytännössä kaikissa muissa konemalleissa paitsi Airbuseissa, joissa ne laitetaan ensiksi kontteihin ja vasta sitten koneeseen. Luonnollisesti kontiin sopimaton rahti matkustaa ruumassa kontin ulkopuolella. Kontit ovat vartavasten suunnittelut ruumaan sopiviksi.
 
No sitenhän se toimisi, mutta bussiliikenteessä käytännössä ei. Bussien ruumat ovat erikokoisia, jolloin jokaiseen autoon pitäisi olla omat "laatikot".

Sekään ei olisi mahdotonta, mikäli laatikot kulisivat bussin mukana ja kujettaja lastaisi paketit laatikoihin rahtiasemilla. Tällöin toki oltaisiin takaisin lahtöruudussa.
Teoriassa Elmon idea laatikkolastauksesta ei ole lainkaan huono, käytännössä se ei kuitenkaan toimi. Kuten Antti aikaisemmin jo kertoi, on Ruotsissa, niillä linjoilla millä rahtia nyt kulkee, käytäntönä lastata rullakoihin ja/tai lavoille. Lavat lastataan kyytiin trukilla. Tämä kuitenkin vaati rahtiperällisen bussin, mikä taas syö matkustajakapasiteettia. Sitä taas ei ainakaan esimerkiksi HKI-TKU linjalla pysty vähentämään, kun viimeksi eilen tarvittiin lisä-autoa kesken linjan.
Rahtiperiäkin Suomesta toki löytyy, ne taasen kulkevat linjoilla joiden rahtimäärät ovat niin suuret, että rullakkolastauksesta aiheutuva hukkatila sulkee sen vaihtoehtona pois.
Ja kuten Elmokin on todennut, vähän rahtia kuljettavilla vuoroilla ongelmaa nyt ei olekaan. Tosin viiden minuutin kääntöaika, joka sisältää myös matkustajaselvityksen, on joka tilanteessa liian tiukalle vedetty, ellei vuoron aikataulu sitten ole niin löysä ettei myöhässä lähteminen haittaa.
Uskon kuitenkin että Matkahuolto on pitkän historiansa aikana yhdessä liikennöitsijöiden kanssa tarkkaan käynyt läpi eri vaihtoehdot lastauksesta.
 
Oheinen kuva on sijoittajaesitteestämme, jossa se on selittämässä linja-autoalaa tuntemattomalle yhtä suomalaista erityispiirrettä: Matkahuollon linja-autorahtia.

Kuva itsessään jakaa katselijat: pienempi joukko ymmärtää jokaisen paketin edustavan bussiliikennöitsijälle keskimäärin viittä euroa. Tämän kuvan "saalis" näyttää heistä kerrassaan hienolta.

Suurempi joukko ajattelee kuvaa katsellessaan, että miksei tuota mälliä viedä rekalla? Miksi kuljettaja ahtaa mälliä linja-auton sokkeloihin, kun tavara on valmiiksi rullakossa. Ja mikä mahtaa olla työturvallisuuden laita?

Uskon, että myös Matkahuollon johto ajattelee jälkimmäisellä tavalla. Kilpailijoina on Itellaa ja pikarahtifirmoja, joilla on tehokas tuotanto. Rullakot tai trukkilavat suoraan terminaalista rekkaan. Tampereen ja Helsingin välillä rahdin kuljettaminen linja-autolla ei ole järkevää. Tavaravirta on niin suuri, että rekkaliikenne tulisi taloudellisemmaksi. Mutta kun Matkahuollon omistaa bussifirmat, joiden välinen tulonjako määräytyy kuljetusten mukaan...

Heikompien virtojen osalta bussit ovat toki taloudellisin kuljetusmuoto. Kun lähetetään paketteja vaikkapa Tampereelta Korpilahdelle tai Poriin.

Matkahuollon hienous ei ole rahdin kuljettaminen bussilla, vaan se, että brändi on jokaisen suomalaisen vaihtoehtovalikossa Postin ohella. Siellä ei ole ainakaan vielä ulkomaisia pikarahtifirmoja. Esimerkiksi minulla on päässäni kaksi vaihtoehtoa lähettää kotimaassa paketti: posti ja Matkahuolto.

Kilpailuviraston sivulla on hienosti kuvattu määräävän markkina-aseman arviointikehys, jossa olennaista on relevantin markkinan tunnistaminen. Kun relevantiksi markkinaksi ymmärretään linja-autorahdin kuljettaminen bussiyritysten näkökulmasta, on Matkahuollon markkina-asema kiistatta määräävä. Nyt en siis tarkoita relevanttina markkinana rahdin antajien markkinaa, jossa Matkahuollolla on kilpailijoita.

Linja-autorahdin ottajien relevantissa markkinassa Matkahuollon määräävä markkina-asema on selvä mm. siksi, että sillä se hallitsee linja-autoasemien rahdinkäsittelyfasiliteetteja. Onnibus ei edes maksua vastaan saa käsitellä omaa rahtia Kampissa. MH:n tj. Jarmo Oksaharju perusteli, että Kamppia ei ole suunniteltu monituottajamalliin. MH:lla on siis määräävä markkina-asema!

Tässä määräävässä markkina-asemassa MH käyttäytyy seuraavasti: ennen kuin Onnibussia voi syyttää ainoastakaan tiedotteesta, päättää MH:n hallitus, jossa mukana mm. Martti Paunu, kierrättää Porin ja Tampereen välisen rahdin Huittisten kautta. Tämä tempaus on Kilpailuviraston tutkijoille selvitetty huolella, ja ihmettelen, jos ei häkki heilu tutkinnan päätyttyä joskus seuraavan vuoden sisään. Voin taata, että Onnibussin analyysiä KiVin tutkinnan tuloksesta luetaan lehdistä tuona päivänä.
 

Liitetiedostot

  • image.jpg
    image.jpg
    66.7 KB · Lukukerrat: 2,876
Tässä määräävässä markkina-asemassa MH käyttäytyy seuraavasti: ennen kuin Onnibussia voi syyttää ainoastakaan tiedotteesta, päättää MH:n hallitus, jossa mukana mm. Martti Paunu, kierrättää Porin ja Tampereen välisen rahdin Huittisten kautta. Tämä tempaus on Kilpailuviraston tutkijoille selvitetty huolella, ja ihmettelen, jos ei häkki heilu tutkinnan päätyttyä joskus seuraavan vuoden sisään. Voin taata, että Onnibussin analyysiä KiVin tutkinnan tuloksesta luetaan lehdistä tuona päivänä.

Tuota en epäile lainkaan. Luemmehan me nykyisellään muutenkin Onnibusin analyyseja kaikenlaisista mieltähiertävistä aiheistä lehdistä lähes päivittäin. ;)

Vaan saammeko vieläkään analyysia siitä, miten rahti käsitellään viiden minuutin kääntöajalla?
 
Linja-autorahdin ottajien relevantissa markkinassa Matkahuollon määräävä markkina-asema on selvä mm. siksi, että sillä se hallitsee linja-autoasemien rahdinkäsittelyfasiliteetteja. Onnibus ei edes maksua vastaan saa käsitellä omaa rahtia Kampissa. MH:n tj. Jarmo Oksaharju perusteli, että Kamppia ei ole suunniteltu monituottajamalliin. MH:lla on siis määräävä markkina-asema!

Ihan mielenkiinnosta, saako Itellan lajittelukeskuksessa Multisillassa kilpailijat käsitellä omaa rahtiaan?
 
Linja-autorahdin ottajien relevantissa markkinassa Matkahuollon määräävä markkina-asema on selvä mm. siksi, että sillä se hallitsee linja-autoasemien rahdinkäsittelyfasiliteetteja. Onnibus ei edes maksua vastaan saa käsitellä omaa rahtia Kampissa. MH:n tj. Jarmo Oksaharju perusteli, että Kamppia ei ole suunniteltu monituottajamalliin. MH:lla on siis määräävä markkina-asema!

Tästä paistaa hieman läpi että Onnibus ei halua itse tehdä investointeja vaan pyritään siipeilemään muiden rakentamissa ja ylläpitämissä tiloissa.
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Tuota en epäile lainkaan. Luemmehan me nykyisellään muutenkin Onnibusin analyyseja kaikenlaisista mieltähiertävistä aiheistä lehdistä lähes päivittäin. ;)

Vaan saammeko vieläkään analyysia siitä, miten rahti käsitellään viiden minuutin kääntöajalla?

Aikatauluja on helppo säätää tässä viestiketjussa mainittujen muutosajankohtien puitteissa. Olimme laittaneet muutosajankohtamahdollisuuksiksi Tampere-Pori -hakemukseemme jokaisen kuun 1. päivän juuri siksi, että heti kun Matkahuolto ymmärtää ajaneensa itsensä umpikujaan, voimme aikaistaa Tampereen lähtöaikaa 6:15 -> 6:00 ja 19:15 -> 19:00.

Missään muussa lupahakemuksessa ei muuten ole ehdotettu noin montaa muutosajankohtaa, eikä viranomainen niitä Porinkaan lupaan myöntänyt kuin perinteiset kolme per vuosi.
 
Ihan mielenkiinnosta, saako Itellan lajittelukeskuksessa Multisillassa kilpailijat käsitellä omaa rahtiaan?

Ihan mielenkiinnosta, kuka omistaa Itellan Multisillan lajittelukeskuksen ja jos se ei ole Itellan oma, niin maksaako Itella siitä markkinavuokraa? Ja samat kysymykset Tampereen linja-autoasemasta liittyen Matkahuoltoon.
 
Ihan mielenkiinnosta, saako Itellan lajittelukeskuksessa Multisillassa kilpailijat käsitellä omaa rahtiaan?

Ei saa eikä kysymys olekaan siitä. Itella ei ole määräävässä markkina-asemassa linja-autorahdin ottajien markkinoilla. Laki sanoo, että määräävässä markkina-asemassa ei voi sulkea toisia pois.

Itella ei hallitse linja-autoasemia.
 
Takaisin
Ylös