Raitioverkon keskinopeus laskenut

Niin se meneekin, sillä aikataulusuunnittelu on vihdoinkin saksinut sieltä niitä ylimääräisiä minuutteja pois (ja siirtänyt osan niistä päätepysäkille). Kuljettajien ei enää tarvitse madella Manskulla 20 km/h välttääkseen sapiskat etuajassa ajamisesta. Ja voin itsekin sanoa, että sen sujuvoitumisen tosiaan huomaa.

Nelosen aikataulusta ei ole vähennetty ajoaikaa Töölön hallin ja Lasipalatsin välillä kummassakaan suunnassa. Itse asiassa ajosuuntaan I on lisätty iltapäiväruuhkaan yksi minuutti. 339DF on kuitenkin oikeassa, I-suunnassa väli YT-LP on on ollut tähän asti 3 min. Nyt klo 9-17 välillä 2 min ja muulloin vain 1 min! On täysin teoreettista ehtiä ajaa ylioppilastalolta kolmien liikennevalojen läpi Lasipalatsille, palvella tämä vilkas pysäkki ja päästö varova-valoista liikkeelle minuutissa. Tällä muutoksella HSL varmistaa, että vuorot ovat vähintään parisen minuuttia myöhässä lähtiessään LP:ltä ja kuskit painattavatkin nykyisin Manskua "täysiä" saadakseen aikataulun kiinni Töölön hallille. Välillä onnistuu, välillä ei. Tästä johtunee tämä vauhdintunnun kasvu Manskulla. Periaatteessa siis hyvä juttu, ikävää vain, että "nopeutus" revitään kuljettajan selkänahasta.
 
Toisin kuin raitiovaunut, runkobussit ovat siinä määrin seksikkäitä, että HSL:n ehdottamat infrahankkeet ovat johtamassa niiden kohdalla jopa toteutukseen. http://www.hel.fi/static/public/hel...linjojen_infratoimenpiteiden_suunnittelu.html Helsinki aikoo siis seuraavaksi puuttua raitiovaunujen keskinopeuksiin siirtämällä bussit raitiovaunukaistoille Paciuksenkadulla, Tukholmankadulla ja Nordenskiöldinkadulla. Tämä on hyvin linjassa aikaisemman käytännön kanssa, jossa Helsingissä pyritään johdonmukaisesti toteuttamaan asiat eri tavoin kuin muualla maailmassa.

Esityslistan mukaan tutkitaan kaksi vaihtoehtoa, bussikaistat sekä bussit ratikkakaistoilla. Tässä vaiheessa suunnittelijoilla on kuitenkin yleensä jo näkemys siitä, kumpi vaihtoehto on se, joka toteutetaan. Minä en tiedä, kumpi se tässä tapauksessa on. Sellainen mullistava vaihtoehto ei ole esillä, että tuo Munkkiniemen ja Pasilan välinen osuus hoidettaisiinkin raitiovaunuilla, jolloin ei tarvittaisi muita infratoimenpiteitä kuin Reijolankadun ratikkarata.
 
Ymmärsinköhän niin että vain runkolinjabussit tulisivat raitiotiekaistoille. Eli esim Pacikuksenkadulla jokeri 0 sekä myöhemmin 39 ?

---------- Viestit yhdistetty klo 22:39 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 22:37 ----------

(kun muistan lukeneeni sellaista että 39 olisi jossain vaihessa runkolinja)
 
Kuulostaa kyllä minusta aikalailla Tukholman mallilta.
Sekä Göteborgin. Kuten myös monien saksalaisten kaupunkien mallilta.

---------- Viestit yhdistetty klo 0:14 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 0:02 ----------

Ymmärsinköhän niin että vain runkolinjabussit tulisivat raitiotiekaistoille. Eli esim Pacikuksenkadulla jokeri 0 sekä myöhemmin 39 ?
Tuolla sanotaan seuraavaa:
Runkobussilinjojen infratoimenpiteiden suunnitteluperiaatteet Munkkiniemen ja Pasilan välillä sanoi:
Jokeri 0 -linjan on tarkoitus aloittaa liikennöinti vuonna 2015 tai 2016. Linja pohjautuu nykyisiin linjoihin 58 (Itäkeskus - Munkkivuori) ja 58B (Itäkeskus – Meilahti). Linjan nopeuden ja luotettavuuden kannalta haasteellisimmat kehittämiskohteet ovat välillä Munkkiniemi-Pasila. Myös Tiedelinja liikennöi tältä osin täysin samaa reittiä. Myöhemmän vaiheen runkolinjoista säteittäinen linja "Kivis" liikennöi myös samaa reittiä Pasilan ja Mannerheimintien välisellä osuudella.
 
Kuulostaa kyllä minusta aikalailla Tukholman mallilta.

Sekä Göteborgin. Kuten myös monien saksalaisten kaupunkien mallilta.

Mitä te olette kuulleet Tukholmasta ja monista saksalaisista kaupungeista? Että Tvärbanan kiskoilla kulkee busseja? Että kiskoilla, joilla on viiden minuutin vuorovälillä ratikkaliikennettä, kulkee busseja? Kertokaahan tarkemmin, kun minusta tuo kuulostaa nyt aivan huuhaalta.

Göteborgissahan noita yhteiskaistoja tosiaan on aika lailla, ja ylläpitokustannukset ovat sen mukaiset, kuten mainitsinkin. Bussiliikennettä niillä taitaa kuitenkin olla verrattain vähän.

Runkobussikonsepti sinänsä on hyvä ja oikea – edes pientä selkeyttä siihen hirvittävään linjastospagettiin, joka karkottaa matkustajat busseista. Voimakas runkobussikonsepti kuitenkin harvoin esiintyy sellaisessa kaupungissa, jossa on merkittävä ratikkaverkko ja vielä harvemmin – mulle ei kyllä tule mieleen kuin ongelmiensa kanssa kamppaileva Göteborg – kaupungissa on merkittävä ratikkaverkko ja huomattavia osuuksia, joissa bussit pannaan ratikkakiskoille.

Ymmärsinköhän niin että vain runkolinjabussit tulisivat raitiotiekaistoille. Eli esim Pacikuksenkadulla jokeri 0 sekä myöhemmin 39?

Sitä minäkin mietin – esityslista ei yksilöi eikä asiaa välttämättä ole virastossa vielä mietitty. Olisi vähän hassua, jos osa busseista kulkisi kiskoilla ja osa autokaistoilla. Toisaalta kaikkien bussien tunkeminen ratikkakaistoille romahduttaisi kyllä ratikoiden palvelutason niin roimasti, että luulen, ettei edes Helsingin KSV halua sellaisesta kantaa vastuuta. Kuvitelkaa nyt 14 ja 18 ratikkapysäkille – siinähän on kaksi nelosta peräkkäin odottamassa pysäkille pääsyä, kun näitä busseja pakataan yksi kerrallaan matkakorttilaitteen nappeja peukalot kipeinä painaen. Kampissa tuota kokeiltiin ja siitä luovuttiin.
 
Tässä eräänä päivänä, ajaessani bussilinjaa h58, vertailin jälleen matkantekoamme samaan suuntaan kulkeneen linjan 4 ratikan kanssa reittiosuudella Munkkiniemen puistotie-Tullinpuomi. Pysäkkiaika molemmille oli jokseenkin sama, vaikka ratikassa on täysi avorahastus ja bussissa tullaan etuovesta sisään ja kaikki vähintäänkin näyttävät matkakorttiaan lukulaitteelle. Nämä ns. hitaat matkustajat (jotka maksavat isoilla rahoilla yms.) ovat kuitenkin aika harvassa. Olimme ko. ratikan kanssa samaan aikaan kääntymässä Tukholmankadulta Manskulle.

Nimimerkki "339-DF":n parjaama bussien hitaus on asenteellista näkemystä, jolla on tietyt tarkoitusperiaatteet: saada Helsingin kadut täyteen hidasratikkoita, jotka tukkivat lopulta tien toisiltaan.

---------- Viestit yhdistetty klo 14:17 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:11 ----------

Mitä te olette kuulleet Tukholmasta ja monista saksalaisista kaupungeista? Että Tvärbanan kiskoilla kulkee busseja? Että kiskoilla, joilla on viiden minuutin vuorovälillä ratikkaliikennettä, kulkee busseja? Kertokaahan tarkemmin, kun minusta tuo kuulostaa nyt aivan huuhaalta.
Helsingin raitiolinja 4 ei ole pikaraitiotie, kuten Tvärbana, vaan parempi vertailukohde on Tukholman keskustan raitiotiet. Näistä ainoa nykyinen toiminnassa oleva linja 7 kulkee suurimmaksi osakseen yhteiskaistoilla bussien kanssa.

339-DF sanoi:
Göteborgissahan noita yhteiskaistoja tosiaan on aika lailla, ja ylläpitokustannukset ovat sen mukaiset, kuten mainitsinkin. Bussiliikennettä niillä taitaa kuitenkin olla verrattain vähän.
Kyllä Göteborgin keskustassa koko joukkoliikenne, ratikat, runkobussit ja muut bussit, kulkevat yhteiskaistoilla ja niitä ollaan rakentamassa isolla rahalla, kymmeniä kilometriä lisää.

Lähde tähän löytyy hakusanalla "Västsvenska paket".

---------- Viestit yhdistetty klo 14:29 ---------- Edellinen viesti oli kirjoitettu klo 12:11 ----------
Pari Youtube-pätkää esimerkiksi Tukholmasta:

https://www.youtube.com/watch?v=95b45S24bJE&feature=youtube_gdata_player


https://www.youtube.com/watch?v=DtUS8lFh6pw&feature=youtube_gdata_player
 
Viimeksi muokattu:
.......
.....

Sitä minäkin mietin – esityslista ei yksilöi eikä asiaa välttämättä ole virastossa vielä mietitty. Olisi vähän hassua, jos osa busseista kulkisi kiskoilla ja osa autokaistoilla. Toisaalta kaikkien bussien tunkeminen ratikkakaistoille romahduttaisi kyllä ratikoiden palvelutason niin roimasti, että luulen, ettei edes Helsingin KSV halua sellaisesta kantaa vastuuta. Kuvitelkaa nyt 14 ja 18 ratikkapysäkille – siinähän on kaksi nelosta peräkkäin odottamassa pysäkille pääsyä, kun näitä busseja pakataan yksi kerrallaan matkakorttilaitteen nappeja peukalot kipeinä painaen. Kampissa tuota kokeiltiin ja siitä luovuttiin.

Päätösehdotus

Kaupunkisuunnittelulautakunta päättänee että, runkobussilinjojen infratoimenpiteiden suunnittelua Munkkiniemen ja Pasilan välillä jatketaan tutkimalla mm. seuraavia ratkaisuja:

- reittikaduille Paciuksenkatu - Tukholmankatu - Reijolankatu - Nordenskiöldinkatu bussiliikenteelle tehdään bussikaistat


- runkobussilinjalla ja raitiovaunulla on yhteinen joukkoliikennekaista.


Kyllä tuosta minun mielestäni selvästi voi ymmärtää, että ainoastaan runkolinjabussit tulisivat samalle kaistalle raitiovaunujen kanssa.
Olisin voinut toki heti lukea tarkasti.
 
Tässä eräänä päivänä, ajaessani bussilinjaa h58, vertailin jälleen matkantekoamme samaan suuntaan kulkeneen linjan 4 ratikan kanssa reittiosuudella Munkkiniemen puistotie-Tullinpuomi. [...] Olimme ko. ratikan kanssa samaan aikaan kääntymässä Tukholmankadulta Manskulle.

Noin yleisesti ottaen bussi on Helsingissä nopeampi kuin raitiovaunu. Se johtuu eroista ajotavoissa, aikataulusuunnittelussa ja kuormituksessa. Tuo mainitsemasi väli on suunnilleen ainoa, jossa ratikka on bussia nopeampi ainakin sellaisina liikennöintiaikoina, kun 58:ssa on paljon nousijoita. Maalle päin nopeusero ratikan eduksi on suurempi johtuen ihan vaan Munkkiniemen aukion liikennevaloista.

Nimimerkki "339-DF":n parjaama bussien hitaus on asenteellista näkemystä, jolla on tietyt tarkoitusperiaatteet: saada Helsingin kadut täyteen hidasratikkoita, jotka tukkivat lopulta tien toisiltaan.

Jos mun hidden agendani on saada "kadut täyteen hidasratikkoita" niin sun hidden agenda on sitten varmaan saada ratikkakaistat täyteen busseja, jotka tukkivat tien ratikoilta? Joopajoo.

Olisihan Helsingin joukkoliikenne tasokkaampaa, jos muutama bussilinjakokonaisuus, esim. 14/18/39, 58 tai 6/68/71, muutettaisiin tasokkaiksi raitiolinjoiksi. Mutta nykyisenkaltaista hidasratikkaa ei kannata laajentaa, eli jos suunnittelun ammattitaitoa ei kyetä lisäämään nykyisestä, niin sitten ei kannata laajentaa raitioteitäkään, ihan yksittäisiä poikkeuspätkiä lukuunottamatta. On parempi odottaa parikymmentä vuotta ja tehdä tulevaisuuden investoinnit sitten kerralla kunnolla. Tässä mahdollisesti esitettävää nykylinjojen hidastamista entisestään en toki kannata missään oloissa.

Helsingin raitiolinja 4 ei ole pikaraitiotie, kuten Tvärbana, vaan parempi vertailukohde on Tukholman keskustan raitiotiet. Näistä ainoa nykyinen toiminnassa oleva linja 7 kulkee suurimmaksi osakseen yhteiskaistoilla bussien kanssa.

Tukholman linja 7 on museoraitiotie, jota on jatkettu muutaman sata metriä Sergelin torille ja jota liikennöidään modernein vaunuin – päätarkoitus on kuljettaa ihmisiä virkistymään Djurgårdenin kulttuurikohteisiin. Sitä ei ole suunniteltu nykyaikaiseksi raitiotieksi alun alkaenkaan. Linjalla on enimmillään 8 lähtöä tunnissa. Djurgårdenissa sen kiskoilla kulkee yksi bussilinja neljästi tunnissa, mantereen puolella niillä osuuksilla, joilla yhteiskaista on, kaksi linjaa, tiheimmillään 15 bussia tunnissa.

Ja sinä vertaat tätä työ- koulu- ja asiointimatkoja palvelevaan nelosen ratikkaan (vielä toistaiseksi enimmillään 12 lähtöä tunnissa) ja Paciuksenkadun/Tukholmankadun busseihin (enimmillään 53 lähtöä tunnissa).

Jatkas vaan vertailukohteiden etsimistä vielä vähän aikaa, niin katsotaan sitten, löydätkö mitään edes jollain tavoin verrattavissa olevaa. Mitenkäs ne "monet" saksalaiskaupungit?
 
Jokeri 0:n suurin ongelma bussiratkaisuna on se, että ruuhka-ajan ennustettu ruuhkaisin pysäkinväli kerää noin 1850 matkustajaa tunnissa. Jotta se voidaan liikennöidä bussina, tarvitaan busseja 2,5 minuutin välein. Kun raitioteillä ollaan nyt vihdoin pyrkimässä* siihen, että liikennöidään tasavälein ja yksi ratikka korkeintaan sellaisin välein, että voidaan hoita niille kunnon valoetuudet (2,5-3 minuuttia väli). Tuossa järjestelmässä jokeri 0 bussina vie koko kaistan.

Vaihtoehtoisesti voidaan toki hylätä tavoitteet siitä, että tuodaan meidän ratikkaverkko modernille eurooppalaiselle tasolle, jotta saadaan runkobussit mukaan samoille kaistoille.

*HSL raitiolinjastouudistus http://hslraitioliikennelinjasto.blogspot.fi/
 
Jokeri 0:n suurin ongelma bussiratkaisuna on se, että ruuhka-ajan ennustettu ruuhkaisin pysäkinväli kerää noin 1850 matkustajaa tunnissa.

Kun 79V muuttui 550-Jokeriksi, en uskonut koko hommaan ollenkaan. Olin pahasti väärässä. Ennusteet ovat ylittyneet roimasti.

Jos ennusteet ylittyvät myös 500:n kohdalla, ei riitä edes 2,5 min.
 
Nyt tuli mieleen jännä ratkaisu: kaikki bussit, nollapäästöajoneuvot, hälypelastusajot jne. yhteiskaistoille ja autoille 1+1 kaistat (kuitenkin kääntyville omat). Eli yhteiskaistoja olisi 2+2 ja niille fiksumpi ja lyhyempi nimi voisi olla pikakaista tai ekokaista. Maakaasukäyttöiset pakutkin varmaan mahtuisi joukkoon 2+2-kaistoille, jotta saataisiin suosittua niitä jakeluliikenteessä dieselpakujen ja kuorma-autojen yli. En itse henk. koht. edes kuorma-autonkuljettajana ymmärrä, miksi keskustaan halutaan isoja autoja. Kyllä paketit vietäisiin monessa firmassa pakulla, jos bussikaistoja ei voisi keskipäivällä käyttää kuorma-autollakin. Kuorma-autoja käytetään nyt siksi, että samaan ajokierrokseen mahtuu myös esim. Itä-Helsinki tai Itä-Espoo, ei yleensä siksi etteikö keskustaan riittäisi yksi pakukierros.

 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Mainittakoon vielä, että ekokaistoista kaikilla olisi rv-rata. Keskimmäinen on pikaraitiotie kuten esim. Munkkivuoren ja Pajamäen suunnan nopeat linjat ja reunimmaiset ekokaistat kaupunkiraitiotietä, kuten nelonen.
 
Tuo oli aivan satunnaisotanta Google Street Viewillä, teen sinulle kokoelman vastaavista muista kaupungeista.

Tsekkaa samalla, mikä on ratikka- ja bussiliikenteen volyymi noilla kaduilla. Löydätkö yhteensä 60 vuoroa tunnissa?
 
Takaisin
Ylös