Vanhoja raitiovaunuja romuksi?

Petteri, sinä lasket vain nostalgia -ja tilausajojsluston kuluja, vertaat niitä saataviin tuloihin. Jätät pois (tarkoitullisesti?) nostalgiakaluston pr-arvon, vaunujen kulttuurihistoriallisen arvon, miten n nostalgia - ja tilausajojsluston voidaan käyttää kaupungin matkailumarkkinoinnissa. Silloin kun poistutaan normaalista pääliiketoimesta, poistutaan alueelta jota sanelevat liiketalouden lait. Vai miten muuten selität esim. Wienin ja Prahan isot liikennemuseot, nostalgia liikenteen ( jopa kiertoajeluita museoratikalla, säännöllisesti)?
 
Viimeksi muokattu:
nostalgiakaluston pr-arvon, vaunujen kulttuurihistoriallisen arvon, miten n nostalgia - ja tilausajojsluston voidaan käyttää kaupungin matkailumarkkinoinnissa
Juuri tämä on asian ydin. Silloin, kun käynnistin yhteistyötä HKL:n kanssa, siellä pidettiin nimenomaan raitioliikenteen imagoa ja brändiä tärkeänä asiana ja siellä ymmärrettiin, että tilausliikenne vanhoilla vaunuilla on brändin ja imagon kannalta arvokas asia, vaikkei se jätäkään kassaan rahaa. Pidettiin tärkeänä sitä, että pyritään vaikuttamaan siihen, että kaupunkilaiset suhtautuvat raitiovaunuihinsa myötämielisesti ja ovat niistä ehkä jopa ylpeitä. Museoliikenteen kanssa oli sama juttu. Ja niinhän ihmisetkin Kauppatorilla sanoivat, että kyllä se on ihanaa, kun kaupunki järjestää tällaista. Vaikka maksumies ja taloudellinen riski oli jossain muualla, niin se imagohyöty meni liikennelaitokselle. Se tiedostettiin ja sitä pidettiin arvokkaana.

Kun ihmiset vaihtuvat, niin myös arvot vaihtuvat. Nykyiset arvot eivät enää ole samat kuin 20 vuotta sitten. Eikä kyllä ole raitioliikenteen brändi, imago tai matkustajamäärätkään samat kuin 20 vuotta sitten.
 
Viimeksi muokattu:
Kun ihmiset vaihtuvat, niin myös arvot vaihtuvat. Nykyiset arvot eivät enää ole samat kuin 20 vuotta sitten. Eikä kyllä ole raitioliikenteen brändi, imago tai matkustajamäärätkään samat kuin 20 vuotta sitten.
Tähän voi myös lisätä, että myös joukkoliikenteen järjestäjä ja sen arvot ovat muuttuneet. Aikoinaan HKL:llä oli organisaatiossa paljon löysää ja mahdollisuuksia myös tukea liikennöimistä historiakalustolla. Historiakaluston ylläpito ehkä nähtiin myös raideliikenteen suojelemisena. Koko Helsingin raitioliikennehän oli ollut lakkautusuhan alla 1970-luvun alussa, mutta raitioliikennettä kuitenkin päätettiin jatkaa.

Nykyään HSL pyrkii operoimaan raideliikennettä tehokkaasti ja HSL:llä on ollut ja on tulossa paljon suuria ja kalliita kehitysprojekteja. On luonnollista, että Helsingin Kaupunkiliikenne Oy pyrkii edistämään ensisijaisesti HSL:n tavoitteita eli tehokasta raideliikennettä ja uusia kehitysprojekteja. Nämä ovat Helsingin kaupunkiliikenteen ydintehtäviä. Jos puhutaan bisneskielellä museoraitiotiet tai historiakalusto ovat tällä hetkellä Kaupunkiliikenteelle ydintoimintaan kuulumattomia rönsyjä, jotka syövät ydintoiminnan resursseja.

Toki Helsingin Kaupunkiliikenteellä on valmiutta edistää myös liikennöintiä historiakalustolla jos historiaratikkatoiminnalle löytyy ulkopuolinen rahoittaja, mutta Helsingin Kaupunkiliikenne oy:llä ei ole kuitenkaan valmiutta toimia ilman erillisrahoitusta tai HSL:n käskyä historialiikenteen pääsponsorina, jona HKL on toiminut aikaisemmin.
 
Viimeksi muokattu:
Koko Helsingin raitioliikennehän oli ollut lakkautusuhan alla 1970-luvun alussa, mutta raitioliikennettä kuitenkin päätettiin jatkaa.
Mistähän olet tällaiset "faktat" 1970-luvun alun lakkautusuhasta hankkinut?

Jo 1960-luvun lopulla ryhdyttiin raitioliikennettä kehittämään, otettiin käyttöön liikennettä sujuvoittaneet raitiovaunukaistat. Pohdittiin hankkia Kööpenhaminasta lähes uudenveroisia nivelvaunuja korvaamaan vanhaa kalustoa, mikä hankinta sitten menetettiin sikäläisten suhmuillessa. Jo 1960-luvun lopulla päädyttiin kuitenkin nivelraitiovaunujen uudishankintaan ja ensimmäinen vaunujen tilaussopimus allekirjoitettiin jo 1970.

Se mistä HKL halusi eroon oli johdinautot.
 
Tässä kun on yllä keskustelu myös tilausajojen hinnoista, niin kaivoinpa huvikseni, miten HKL:n hinnastossa on kahden tunnin arkiajon hinnat kehittyneet:

Hinnat ovat nousseet vuosien varrella aika reippaasti. Vuoden 2004 hinta vuoden 2023 rahan arvossa olisi vain 486€.
Kiitoksia. Mielenkiintoinen vertailu, jossa näkyy hyvin tuo vuoden 2018 muutos ajattelutavassa. Nykytilanteessahan tilausajoliikennettä ei enää käytännössä ole olemassa. Ulospäin voidaan sanoa, että kyllä kyllä, tietysti vaunun saa tilausajoon, mutta todellisuudessa hinnoittelu on tehty niin, ettei ajoja käytännössä ole. Kysyntää olisi edelleen, minullekin tulee ehkä keskimäärin kerran viikossa tilausajokysely siitä huolimatta, että SR:n kotisivuilla on pyritty aika selkeästi kertomaan, ettei tilausliikennettä enää ole.

SR:n kautta kahden tunnin tilausajo maksoi vuonna 2020 500 € + alv ja ennen vuotta 2018 muistaakseni 450 € + alv.
 
Tilausajojen hinta oon noussut nopeammin kuin inflaatio. Se vähentää kysyntää ja yrityksen saamia tuloja. Tätä ilmiötä kutsutaan palveluiden huonontumisen noidankehäksi, eli yrittäjä itse tarkoittaa rahaa tuovat potentiaaliset asiakkaat.
 
Kiitos itsellesi, kun kävit kuvaamassa vaunut Karjaalla. Se kuva onkin levinnyt kulovalkean tavoin.


Kuvan perusteella ei, keula kyllä on vaurioitunut. Käsittääkseni romutus on keskeytetty nyt.
Onko siis olemassa mahdollisuus että 339 ehditään pelastamaan ?
 
Täällä on ollut väitteitä sekä siitä että museoliikenne on liian kallista yhteiskunnalle, kuin myös siitä että se on suorastaan kannattavaa, kun otetaan huomioon imagohyöty kaupungille ja tilausajotulot. Jos museoratikat olisivat Raitiotieseuran hallussa (oletan että KLOY luopuisi niistä romuraudan hinnalla, kun ei niillä enempää arvoa näe), seura pyörittäisi tilausliikennettä itsenäisesti eikä kaupunki laskuttaisi säilytyksestä ja radan käyttöoikeudesta kuin vaikkapa 75% reaalikustannuksista (25% voisi olla vaikkapa imagohyötyalennusta, kun se hyöty käytännössä tulee kaupungille), eikä kaupunki rajoittaisi omilla määräyksillään tilausajotoiminnan järjestämisen mahdollisuuksia, riittäisikö tilausajotoiminnan tulot kattamaan kaikki menot?
 
Onko siis olemassa mahdollisuus että 339 ehditään pelastamaan ?
On se mahdollista. Otso Kivekäs vihreistä on sitä nyt hoitanut. Katsotaan, mitä tapahtuu. En ole Facebookissa mutta siellä kai olisi viimeisin tieto. Jos löydät sieltä jotain, niin kerro mielellään tännekin.

Täällä on ollut väitteitä sekä siitä että museoliikenne on liian kallista yhteiskunnalle, kuin myös siitä että se on suorastaan kannattavaa, kun otetaan huomioon imagohyöty kaupungille ja tilausajotulot. Jos museoratikat olisivat Raitiotieseuran hallussa (oletan että KLOY luopuisi niistä romuraudan hinnalla, kun ei niillä enempää arvoa näe), seura pyörittäisi tilausliikennettä itsenäisesti eikä kaupunki laskuttaisi säilytyksestä ja radan käyttöoikeudesta kuin vaikkapa 75% reaalikustannuksista (25% voisi olla vaikkapa imagohyötyalennusta, kun se hyöty käytännössä tulee kaupungille), eikä kaupunki rajoittaisi omilla määräyksillään tilausajotoiminnan järjestämisen mahdollisuuksia, riittäisikö tilausajotoiminnan tulot kattamaan kaikki menot?
En usko, että SRS:llä on resursseja alkaa tuollaista pyörittää. Kaupunkivetoinen säätiö olisi ratkaisuna sikäli hyvä, että nämä Kaupunkiliikenne Oy:n tekemät palveluhinnoitteluthan ovat tässä avainasemassa, ja on parempi, että kaksi enemmän tai vähemmän kaupungin hallinnassa olevaa organisaatiota neuvottelee niistä tasavertaisesti.

Kuitenkin tiivis vastaukseksi kysymykseen on "kyllä" sikäli, että pitkällä tähtäimellä tilausliikenne, museoliikenne ja Spårakoff tuottavat sen verran, että sillä saadaan maksettua em. operointi, kaluston huolto ja säilytys. Tietysti sen jälkeen kun tuo virkamiesvalmisteluna tehty laskelma, johon yllä viittasin, on laadittu, on tilausliikenne käytännössä loppunut, koska Kaupunkiliikenne Oy on hinnoitellut sen nyt sillä tavalla. Piilevää kysyntää on, mutta aiemman laajuuden saavuttaminen vienee vuosia tilanteessa, jossa säätiö palauttaa hinnoittelun houkuttelevalle tasolle.
 
Viimeksi muokattu:
Kuitenkin tiivis vastaukseksi kysymykseen on "kyllä" sikäli, että pitkällä tähtäimellä tilausliikenne, museoliikenne ja Spårakoff tuottavat sen verran, että sillä saadaan maksettua em. operointi, kaluston huolto ja säilytys. Tietysti sen jälkeen kun tuo virkamiesvalmisteluna tehty laskelma, johon yllä viittasin, on laadittu, on tilausliikenne käytännössä loppunut, koska Kaupunkiliikenne Oy on hinnoitellut sen nyt sillä tavalla. Piilevää kysyntää on, mutta aiemman laajuuden saavuttaminen vienee vuosia tilanteessa, jossa säätiö palauttaa hinnoittelun houkuttelevalle tasolle.
Juurikin tuota talouspuolta mietin, eri asia kenellä instanssilla on mitäkin resursseja liikennettä ajaa. Ymmärsinkö oikein: jo vanhoilla hinnoilla kaupunki tavoitteli ja sai voittoa toiminnasta - eli kyseessä ei ollut mikään hyväntekeväisyystoiminta verovaroilla kustannettuna? Ja tästä liikevoitosta huolimatta kaupunki päätti sitten lyhyen ajan sisällä kaksinkertaistaa hinnoittelun? Eli jos vaikka alkuun toiminnan voittomarginaali oli 10% niin nyt kaupunki ei anna kenenkään ajaa näitä vaunuja ellei se saa vähintään 110% voittoa (miinus inflaatio)? Jos näin on, tuntuu järjettömältä että kaupunkilaisille iloa, palvelua, imagohyötyä ja kaupungille voittoa sekä turismia tuottava systeemi on romutettu vain koska "ei jakseta". Varsinkin kun museoliikenne ei ilmeisesti aiheuttanut käytännön haittaa linjaliikenteelle.

Muuttaako tuleva yksityistäminen/kilpailutus mitään tilausliikenteen kannalta - saisiko jatkossa yksityiset toimijat käyttää vapaata ratakapasiteettia siitä aiheutuvia reaalikustannuksia vastaan, kuten rautatiepuolella suunnitellaan? Jos vaikka Nobina omistaisi tilausajovaunun, olisiko edelleen KLOY:llä valta kieltää sillä ajaminen tai tuplata siitä perittävä hinta ihan vaan jos heitä sattuu niin huvittamaan?
 
Onko unohtunut se asia että kaupungilla on velvollisuus tarjota kulttuuria, museotoimintaa ja tapahtumia asukkaillensa vaikka se onkin lähes aina tappiollista? Kaikkea ei voi mitata rahassa. Asia on nyt vain näin
 
Onko unohtunut se asia että kaupungilla on velvollisuus tarjota kulttuuria, museotoimintaa ja tapahtumia asukkaillensa vaikka se onkin lähes aina tappiollista? Kaikkea ei voi mitata rahassa. Asia on nyt vain näin
Jos kysyit minulta niin en ole sitä mieltä, että museotoiminnan pitäisi tehdä voittoa. Kuitenkin jotta kulttuuritarjontaa voitaisiin tarjota samalla rahalla mahdollisimman paljon, olisi hyvä että lipputulot tms. tulonlähde kattaisi suurimman osan menoista. Ajoin takaa sitä, että mikäli voittoa kuitenkin museo/tilausliikenteestä tulee, on argumentit toiminnan jatkumiselle harvinaisen selviä eivätkä kiinni arvovalinnoista.
 
KLOY lupasi palata asiaan tällä viikolla, huomista julkisuuteen tuloa asiassa siis odottaen...
 
Onko unohtunut se asia että kaupungilla on velvollisuus tarjota kulttuuria, museotoimintaa ja tapahtumia asukkaillensa vaikka se onkin lähes aina tappiollista? Kaikkea ei voi mitata rahassa. Asia on nyt vain näin
Tukea haetaan, se ei ole mikään automaatti kenellekkään .... Olisi varmasti voinut hakea harrastajat jo aiemminkin.
 
Takaisin
Ylös