Postitalon pysäkki ja häpeävaihde

[339-DF]

Tulipa tässä mieleen. Nyt on Lasipalatsin pysäkki. Vielä 90-luvulla sen virallinen nimi oli Postitalo. Tosin HKL-läiset puhuivat silloinkin Lasipalatsin pysäkistä. Kansa puhui Sokoksen pysäkistä, mutta nykyään ei juuri enää kuule sitä, kaikki vaan puhuvat Lasipalatsista.

Postitalon pysäkin kohdalla oli joskus, kai 1970-luvulla, ns. häpeävaihde eli puolenvaihtoraide. Mikä tämän puolenvaihtoraiteen käyttötarkoitus oli ja kuinka usein sitä käytettiin?

Se kai oli lajinsa ainoa varikkoalueita lukuunottamatta, joten ihmettelen, mitä hyötyä siitä oikein oli. Jos puolenvaihtopaikkoja olisi ollut ympäri verkkoa, niistä olisi ollut hyötyä poikkeustilanteissa, mutta kun tuo on ainoa ja kalusto yksisuuntaista, niin jää kyllä hämärän peittoon, mitä iloa siitä oli.

 

[Resiina]

Kyseinen vaide on ollut käytössä ainakin 1970-luvulla.
http://vaunut.org/kuva/34060?t=postitalo

 

[Albert]

Tulipa tässä mieleen.
Postitalon pysäkin kohdalla oli joskus, kai 1970-luvulla, ns. häpeävaihde eli puolenvaihtoraide. Mikä tämän puolenvaihtoraiteen käyttötarkoitus oli ja kuinka usein sitä käytettiin?
Se kai oli lajinsa ainoa varikkoalueita lukuunottamatta, joten ihmettelen, mitä hyötyä siitä oikein oli. Jos puolenvaihtopaikkoja olisi ollut ympäri verkkoa, niistä olisi ollut hyötyä poikkeustilanteissa, mutta kun tuo on ainoa ja kalusto yksisuuntaista, niin jää kyllä hämärän peittoon, mitä iloa siitä oli.

Pitää miettiä milloin yhteys on tehty. Minä en näytä tietävän. Jospa sillä on historiaa sinne asti, jolloin oli kaksisuuntavaunuja.

 

[Compact]

Pitää miettiä milloin yhteys on tehty. Minä en näytä tietävän. Jospa sillä on historiaa sinne asti, jolloin oli kaksisuuntavaunuja.

Se on tehty vasta silloin kun Erottajan silmukka poistettiin, sitä jollain tavalla korvaamaan. Siis joskus 1960-luvun puolen välin jälkeen, tarkka vuosi on jossain papereissani kyllä ylhäällä.

 

[hylje]

Parillisille häpeävaihteille lienee pienehköä kysyntää Kampin nurkilla, kunhan Jätkäsaaren yhteys ensin valmistuu. Kasille saisi edullisesti varareitin Mechelininkadulle, kun Malminrinteellä olisi yksi häpeävaihde Jätkäsaaren suunnasta, josta yksiraiteinen yhteys Fredrikinkadulle jossa toinen häpeävaihde takaisin oikealle puolelle.

Kaksiraiteinen yhteys Jätkästä Fredrikinkadulle taidettiin aiemmin mainita erittäin huonoksi nykyisen ratageometrian kannalta, vaikka se mainittiinkin varareittikartoituksessa.

 

[ess]

Kansa puhui Sokoksen pysäkistä, mutta nykyään ei juuri enää kuule sitä, kaikki vaan puhuvat Lasipalatsista.

Kyllä väittäisin että kuljettajalta kysytään useammin Sokoksen pysäkkiä kuin Lasipalatsia. Samaten Messuhallista puhutaan enemmän kuin Kisahallista.

 

[339-DF]

Kyllä väittäisin että kuljettajalta kysytään useammin Sokoksen pysäkkiä kuin Lasipalatsia. Samaten Messuhallista puhutaan enemmän kuin Kisahallista.

Voi hyvin olla. Mähän kuulen vain oman lähipiirini puheet, muissa viiteryhmissä tilanne voi olla ihan toinen. Voi johtua siitäkin, etten oikein tunne ketään, joka ylipäätään kävisi Sokoksella, joten pysäkilläkään ei ole sennimisenä sitten pahemmin virkaa.

 

[Jusa]

Kyllä väittäisin että kuljettajalta kysytään useammin Sokoksen pysäkkiä kuin Lasipalatsia. Samaten Messuhallista puhutaan enemmän kuin Kisahallista.

Samahan se on stockan pysäkki, piti oikein luntata mikä se on oikealta nimeltään = ylioppilastalo.
Aikoinaan siinä olikin manskulla pysäkki kansankielessä nimeltään ylioppilastalo, aikatauluvahtien kirjaamiskopit olivat pysäkin luona kummallakin puolella rataa.
"Oi niitä aikoja"

 

[Resiina]

Se kai oli lajinsa ainoa varikkoalueita lukuunottamatta, joten ihmettelen, mitä hyötyä siitä oikein oli. Jos puolenvaihtopaikkoja olisi ollut ympäri verkkoa, niistä olisi ollut hyötyä poikkeustilanteissa, mutta kun tuo on ainoa ja kalusto yksisuuntaista, niin jää kyllä hämärän peittoon, mitä iloa siitä oli.

Palataampa tähän aiheeseen. Postitalon häpeävaihde ei ilmeisesti ollut ainut laatuaan sillä Raitiolehden 1/1990 kansikuvassa 1950-luvulta linja 3 Porvoonkadun päätepysäkiltä näyttäisi olevan vastaavallainen häpeävaide kuin Postitalon luona oli.

 

[JE]

Mietin tässä juuri, että milloin viimeiset osuudet muuttuivat yksiraiteisista kaksiraiteisiksi, ellei Salmisaaren rataa lasketa? Haagan rata taisi lakkautukseen 1953 saakka olla jopa kokonaan yksiraiteinen, toki kohtausraitein ja silmukoin, Kuusitieltä pohjoiseen.

 

[Resiina]

Nyt ilmeisesti löytyi yksi häpeävaide lisää
Alla olevassa kuvassa pitäisi näkyä Kauppatorin häpeävaihde. Kuva on viimeistään vuodelta 1935

Myönnetään näkyy hieman heikosti mutta siellä se on

 

[Eira]

Turussa oli häpeävaihde eli heittoraide Puistokadun vaihtoaseman kohdalla. Raide poistettiin sen jälkeen kun ykkönen siirrettin kulkemaan vaihtoaseman kautta joskus 1950-1951.

 

[339-DF]

Raitiolehden 1/1990 kansikuvassa 1950-luvulta linja 3 Porvoonkadun päätepysäkiltä näyttäisi olevan vastaavallainen häpeävaide kuin Postitalon luona oli.

Minulla on villi teoria, saa todistaa vääräksi tai arvella oikeaksi!

Vuonna 1913 otettiin tämä rataosuus käyttöön, tietysti kaksiraiteisena. Rata päättyi silloin Kajaaninkadun kohdalle eli siihen, missä kuvan vaihde on. Kun kalusto oli kaksisuuntaista, ei silmukoitaollut pakko tehdä eikä tähän paikkaan olisi oikein mahtunutkaan. Olisiko siis niin, että kuvan vaihde on asennettu paikoilleen vuonna 1913 kääntöraiteeksi?

Vuonna 1922 otettiin käyttöön jatke Eläintarhan läpi Töölöön, ja kun kalusto yhä vielä oli kaksisuuntaista, niin mitä sitä turhaan tuota vaihdetta purkamaan. Saattoihan sille olla käyttöä myöhemminkin. Kuvanottohetkellä vaihde olisi noin 40-vuotias, mikä ei ole ollenkaan paljon. Munkkiniemen sivuraiteen tänä keväänä uusittu vastavaihde oli n. 60-vuotias.

 

[Albert]

Pitää miettiä milloin yhteys on tehty. Minä en näytä tietävän. Jospa sillä on historiaa sinne asti, jolloin oli kaksisuuntavaunuja.

Se on tehty vasta silloin kun Erottajan silmukka poistettiin, sitä jollain tavalla korvaamaan. Siis joskus 1960-luvun puolen välin jälkeen, tarkka vuosi on jossain papereissani kyllä ylhäällä.

Mutta Postitalon "häpeävaihteen" tarkoitus on näillä tiedoin edelleen epäselvä. 60 -luvun puolivälin jälkeen oltiin jo kokonaan yksisuuntavaunuissa. Ainoat, jotka olisivat voineet todella hyödyntää tätä vaihdetta, olivat hiomavaunut.