Bussien kunto

[Precise]

Jostain Pirkkalan suunnan paunulaisesta, liekö sitten 7:35 lähtö Pirkkalasta, oli aika pahasti keskioven yläpuolella ollut n. 1,5 x 0,5 m kokoinen peitelevy pahasti irrallaan. Aika monet muut matkustajat hämmästelivät, uskaltaako tuon ali edes kulkea.

Ja kyllä, kyseessä oli jälleen kerran Paunun Scala. Tässä mallissa oli tosin (varsin äänekäs) takaovi.

 

[Rebiaf]

Voi sentäs. Nyt oli kuitenkin takaovi, mutta liian äänekäs sellainen. Taidat olla varsin kriittinen bussimatkustaja. Se on ihan tyypillistä tilaaja/tuottaja liikenteessä. Matkustaja tuntee omistavansa kuskin, auton ja koko autoa liikuttavan yrityksen. Mukavinta kyytiä tarjoaa Paunun lahti 402 volvot, mutta arvollesi sellainen tuskin sopii vaikka auto täyttää tehtävänsä mallikkaasti. Vie pisteestä a, pisteeseen b liikoja rämisemättä, lämpimänä ja mukavalla penkillä.
Täytyy sanoa, että jään kaipaamaan noita l94 ub alustaisia scaloja, jotka oletettavasti pian poistuvat. Niin paljon kuin ne rämisevätkin, niin kaikki toimii nappia painamalla, ilman, että tietokone huutaa turhasta. Ohjaustuntuma on hyvä, ratista saa hyvän otteen, jarrut ja hidastin toimii pehmeästi ja kiihtyvyyskin on kunnossa. Ainakin vähän vähemmän ajetuissa yksilöissä. k230/k280 alustaiset scalat ovat paljon huonompia ajaa. Riippupolkimilla ei saa niin tasaisen nättiä jarrutusta ja kaasun voi ihan huoletta iskeä pohjaan ja auto ei silti kiihdy. Tietysti voidaan ajatella, että eihän bussin tarvitse olla mikään formula, mutta työnteko on mielekkäämpää kun pysyy muun liikenteen mukana ja tarvittaessa reserviä löytyy. Voidaan myös ajatella, että miksi kyydin pitäisi olla tasaista kun matkustaja ei ole yritykseni asiakas vaan kaupungin asiakas. Joskus siviilinä olen saanut melkoista kyytiä tkl:n rattailla, mutta mukaan on mahtunu myös positiivisia kokemuksia
Ettei menisi kokonaan aiheen ulkopuolelle, niin täytyy sanoa ettei Tampereella ole minkään operaattorin (sopimusliikenne)kalustossa mitään valittamista jos verrataan pääkaupunkiseudun tilanteeseen.

 

[killerpop]

Mukavinta kyytiä tarjoaa Paunun lahti 402 volvot, mutta arvollesi sellainen tuskin sopii vaikka auto täyttää tehtävänsä mallikkaasti. Vie pisteestä a, pisteeseen b liikoja rämisemättä, lämpimänä ja mukavalla penkillä.

Ikävä kyllä, tänään vahvuudesta poistui yksi Lahti 402 Volvo B10B LE, joiden kunto on tosiaan ikäisekseen vielä sangen hyvä, poislukien ilmastointilaitteiden toimivuus. Paunu #74 jätti nämä reitit 28.11. tapahtuneen kolarin johdosta, ja on vakuutusyhtiön auto siis. Mutta on se vain niin järkyttävä ero verrata 2006 mallista pääkaupunkiseudun autoa ja 1998 mallista Paunun autoa. Toinen on saatu jo ikänsä puolivälissä todella heikkoon kuntoon kun taas nämä Paunun perusbussit tarjovat luotettavan ja laadukkaan matkan päivästä toiseen.

Ikärajat ovat kyllä perusteltuja, ainakin PK-seudun romurallissa.

 

[Rebiaf]

Joko se poistui nekalan "romurivistä"? Vielä aamupäivästä katselin sitä sielä. Luulisin, että se on nykyään j.v bussi-groupin auto. Surullista, mutta onneksi sain tullu tälle alalle tarpeeksi ajoissa kokeakseni lahti volvojen asiallisuuden. Ja paunulla on vielä useita jäljellä. Ehkä 74 varaosilla pidetään 75 vielä sopimusliikenteessäkin. Vara-auton varavarahätävara autona. Täytyy vain opetella pitämään uudemmista autoista. Tietokone herjaa, kuski saa esittää toivomuksia tietokoneelle lämmityksen / tuuletuksen säädöstä, mutta volvon ei ole pakko niitä noudattaa.. Muovit rämisten "moottorijärjestelmävika. pysähdy!" ja "tehoalennus" siivittävät automme matkavauhtiin.

 

[Precise]

Kun en ole bussinkuljettaja, en voi kommentoida sitä kuinka pehmeästi se kaasupoljin toimii, mutta bussin max. noin 80 kyytiläisestä todellista merkitystä sillä on vain yhdelle.

Scaloille tyypillinen ovien toimimattomuus on sen sijaan koko matkustamon ja ohjaamon riesa. Kuljettajaa tuskin haittaa kun katto romahtaa niskaan, mutta enpä antaisi pisteitä siitä, että kattolevyt roikkuvat katosta. Ja kyseessähän ei ollut mikään pikku repsahtama, vaan levy roikkui ihan reippaasti keskioven edessä.

Parasta bussikalustoa mitä Tampereella olen kokenut, ovat Volvo 8900:t, ja onneksi myös Paunu on ilmeisesti niitä hankkimassa ensi kesäksi. Niissä yhdistyy Paunun vanhimman kaluston (mitä lieneekään merkeiltään ja malleiltaan) tasainen kyyti moderniin ilmeeseen. Uusimmat Volvo 8700:tkin tarjoavat kelpo kyytiä. Hymynaamascalat ovat sen sijaan järkyttävää tasoa.

 

[Rebiaf]

Mitä se yksi yksittäinen repsahtanut levy kertoo auton ihan todellisesta kunnosta? Hyvin vähän. Jätän tämän keskustelun osaltani tähän.

 

[Precise]

Hassu sattuma vain, että samanmallisissa autoissa on ensin oviongelmia ja sitten päästetään liikenteeseen auto, josta levy oli repsahtanut alas. Toivottavasti ei ollut kauaa liikenteessä sen jälkeen.

Jotta tämä ei menisi pelkäksi haukkumiseksi, korostan, että Paunulla on sekä hyviä kuskeja ja myös hyviä autoja (lähinnä 22:n ja 27:n teli-Volvot), mutta kalusto on jäänyt jälkeen TKL:n nykyisestä laatutasosta.

Olen myös ihmetellyt, ajaako Paunu ihan tietoisesti ei-teliautoilla seutuliikennettä vai haluttaisiinko osa vuoroista ajaa teliautoilla, mutta se ei ole kaluston puutteen vuoksi mahdollista? Kyllä, myös sinisissä busseissa aamuruuhkan aikaan bussit ovat ääriään myöten täynnä, mutta siellä ei sentään tahallaan käytetä lyhkäisiä autoja. Tilanne on pahin, jos paunulainen kerää myös Härmälän matkustajat. Surkuhupaisinta on joskus katsella, kuinka ensimmäisenä ajavasta Paunusta viimeisetkin kattopaikat on viety, kun minuutin sisällä typötyhjät teliautot 1:llä ja 11:llä ajavat perässä.

 

[tkp]

Kun en ole bussinkuljettaja, en voi kommentoida sitä kuinka pehmeästi se kaasupoljin toimii, mutta bussin max. noin 80 kyytiläisestä todellista merkitystä sillä on vain yhdelle.

Vai olisiko kuitenkin matkustusmukavuus kiinni siitä kaasupolkimesta ja kuinka pehmeää (lue: nykimätöntä) kyytiä sillä saa aikaiseksi? Varsinkin KUB-Scanioissa se tuntuu olevan lähinnä toivomuspoljin.

Tilanne on pahin, jos paunulainen kerää myös Härmälän matkustajat. Surkuhupaisinta on joskus katsella, kuinka ensimmäisenä ajavasta Paunusta viimeisetkin kattopaikat on viety, kun minuutin sisällä typötyhjät teliautot 1:llä ja 11:llä ajavat perässä.

No tässä kohtaa voi varmaan kysyä asiakkaalta että onko järkeä tunkea siihen ensimmäiseen, kattoaan myöten täynnä olevaan autoon kun perässä tulee ne kaksi typötyhjää teliautoa.

 

[Precise]

Vai olisiko kuitenkin matkustusmukavuus kiinni siitä kaasupolkimesta ja kuinka pehmeää (lue: nykimätöntä) kyytiä sillä saa aikaiseksi? Varsinkin KUB-Scanioissa se tuntuu olevan lähinnä toivomuspoljin.



No tässä kohtaa voi varmaan kysyä asiakkaalta että onko järkeä tunkea siihen ensimmäiseen, kattoaan myöten täynnä olevaan autoon kun perässä tulee ne kaksi typötyhjää teliautoa.

Kaasupoljin nyt sattui olemaan yksi esimerkki, ja voimme ottaa minkä tahansa muun. Tässä asiassa en sitä paitsi ole huomannut bussien välillä eroja, ennen kuin kokeilin ensimmäistä kertaa 8900:a.

Kaikkihan eivät tunge. Joillakin voi olla kiire kotiin, jotkut eivät tiedä milloin seuraava ykkönen tulee, joillakin voi olla Pirkkalaan menossa oleva kaveri Pirkkalan bussissa jne jne. Kuulisin mielelläni, mikä tämän Paunun teliautottomuuspolitiikan taustalla on?

 

[Rebiaf]

Telien puute tai tarpeettomuus. Ruuhka-aika on lyhyt ja vuoroväli tiheä. Yritystä kyllä on. Jos unohdetaan auto 91, niin seutuliikenteessä on vakiona kolme teliä. 70, 71 ja 158. Ainakin jälkimmäinen on pyritty laittamaan mahdollisimman ruuhkaisiin vuoroihin. Lempäälästä 7:00 Tampereelle tulee aina varsin täyteen. Päivällä liikutellaan taas penkkirivejä kunnes auto lähtee pirkkalaan 16:20 ja en muista moneltako oli toinen lähtö pirkkalaan. Ennen nobinalta tulleita käytettyjä telejä, tämä auto oli usein sopimusliikenteen vara-autona ja ruuhkavuoroissa oli ahtaita autoja.

 

[Precise]

No kiva jos asia on tiedostettu siellä päässä. Olen käsittänyt, että nykyisessä seutuliikenteessä liikennöitsijä saa valita kalustonsa täysin oman tahtonsa mukaan? No onneksi tästäkin antiikin käytänteestä päästään pian eroon.

Lempäälän suuntaan telejä olen joskus nähnytkin. Pirkkalan suuntaan en niitä ole sen sijaan nähnyt sitten viime kevään, vaikka liikun reittiä edes takaisin päivittäin ja ruuhkavuorot ovat painajaisia. Keskipäivien ja alkuiltojen penkkirivien liikuttelusta voitte osaltanne katsoa peiliin: miksi Tampereen sisäisillä linjoilla saadaan telibussitkin täyteen noina aikoina? Seisomapaikoillekin asti olen joskus päässyt 11-12:n aikoihin useilla linjoilla, mutta yleensä ainakin suurin osa istumapaikoista on täynnä. Näen tähän kaksi syytä: Pirkkalan suunnan asukaskato ja väestörakenne (varsin epätodennäköinen, vaikka väestörakenne pohjautuukin lapsiperheisiin. Asukkaita luulisi ainakin olevan tarpeeksi.) tai bussin houkuttelemattomuus matkustusvälineenä. Tässä varmaan hinnoittelu tulee vastaan. Seutuliikenteessä ei ole keskipäivän eläkeläisalennusta ja hintataso Tampereen sisäisen ja Tre-Pirkkalan välillä on esimerkiksi itselläni kaksinkertainen (Seutulippu 58 € vs. Opiskelijalippu 30pv 33 €).

 

[Rebiaf]

Pirkkalan asukaskato? Entisenä Pirkkalalaisena olen luullut sen olevan juuri päinvastoin. Vahvasti muuttovoittoinen kunta. "Tavallisia" perheitä. Lapset kulkevat bussilla kouluun Tampereelle tai kylän keskustaan. Perheellä on ehkä henkilöauto, mutta toinen vanhemmista kulkee sillä ja toinen bussilla kaupunkiin. Eli pitkälti ruuhka-aikaan tapahtuvaa matkustamista. Harvoin, tuskin koskaan joutuu tyhjää autoa viemään nokia / lempäälä / kangasala alueilla, mutta matkustajia ei ole kymmenittäin, varsinkaan illalla.
Pirkkalassa asuvana saat tosiaan seutulipun kaupungin kortille 58 eurolla, mutta matkahuollon seutulippu opiskelijalle on 43 eli vain kympin kaupungin 30vrk korttia kalliimpi. Haittana on tietysti hitaammin toimiva matkakortti, mutta sen voi ladata autossa.

 

[Precise]

Mukavaa, että päästiin myös tähän matkakorttikeskusteluun. Matkahuollon korttihan on teknisesti onneton verrattuna Tampereen joukkoliikenteen korttiin. Naureskelen bussin takaosassa aina, kun kuski lopulta päästää viidennen epätoivoisen matkakortin lukuyrityskerran jälkeen matkustajan ilman lippua sisään. Näitä tulee aina silloin tällöin vastaan.

Totesin huomautukseni perään, että asukasmääristä Pirkkalan keskipäivän matkustajamäärien "vähyyden" ei pitäisi ainakaan olla kiinni. Omaan järkeeni tämän jälkeen mahtuu vain epähoukutteleva matkustusmuoto -> hintataso? Matkustajia on aina keskipäivän aikaan vähemmän, mutta kuten totesin, Tampereella bussit saadaan täyteen myös siihen aikaan.

 

[killerpop]

Matkahuollon korttihan on teknisesti onneton verrattuna Tampereen joukkoliikenteen korttiin.

Ymmärtääkseni MH:n etäkortti on ainakin teknisesti täysin sama kuin Tampereenkin ja siis samalla sirulla. Lukuvirheitäkään ei ole ollut aikoihin ainakaan omassa kortissani. Ja toimii myös Genimaten rahastuslaitteissa todella nopeasti (testattu Tokeen koneilla historia).

 

[Rebiaf]

Naureskelen bussin takaosassa aina, kun kuski lopulta päästää viidennen epätoivoisen matkakortin lukuyrityskerran jälkeen matkustajan ilman lippua sisään. Näitä tulee aina silloin tällöin vastaan.

Niin Paunun omassa rahastusohjeessa kuin joukkoliikenteen vastaavassa sanotaan varsin yksiselitteisesti, että rahastuslaitteen ongelmatilanteessa matkustaja pitää päästää kyytiin kun ei voida varmistaa ettei lippu ole vanhentunut / muuten epäkelpo. Siinä ei sinänsä pitäisi olla mitään naureskelemista. Kai sinulla itselläsi on "kallis" Tampereen seutulippu, Tampereen kortilla kun matkahuollon kortti on huonommin toimiva? Kuljettajana sanoisin, että vikaa löytyy käyttäjistäkin. Etäluettavaa korttia pidetään kotelossa, usean sentin etäisyydellä lukijasta ja ihmetellään kun ei toimi. Tai kiskaistaan kortti pois ennen kuin laite ehtii lukea sen ja tuleekin "tietovirhe". Sirukorttien yleiset ongelmat on mekaaninen kuluminen, vesi ja lika.

Totesin huomautukseni perään, että asukasmääristä Pirkkalan keskipäivän matkustajamäärien "vähyyden" ei pitäisi ainakaan olla kiinni. Omaan järkeeni tämän jälkeen mahtuu vain epähoukutteleva matkustusmuoto -> hintataso? Matkustajia on aina keskipäivän aikaan vähemmän, mutta kuten totesin, Tampereella bussit saadaan täyteen myös siihen aikaan.

Vähän kummallinen ajatusmaailma sinulle. Pirkkalan nykyinen palvelu on siis enimmäkseen epäonnistunut kun päivällä ei kulje täysiä teliautoja? Joukkoliikenne lähtee kuitenkin matkustajien tarpeesta. Nykytilanteessa arkena päiväaikaan vuoroväli on 20-25 minuuttia. Jos ihmisillä ei ole tarvetta kulkea, he eivät kulje vaikka vuoroväli olisi lyhyempi. 15 tai 10 minuuttia esimerkiksi. Pirkkalassa palvelut on hyvin keskitetysti asutuksen kanssa samassa eikä sisäiseen liikenteeseen päiväsaikaan ole kysyntää. Montako matkustajaa enemmän olisi päivätasolla pirkkalassa jos vuoroväli olisi esimerkiksi 15 minuuttia? Kalliisti saisi vain vähän enemmän matkustajia. Pirkkalan seutulippu ei edes ole kallis. Jos 22 (työ)päivänä kuukaudessa tekee kaksi matkaa, matkan hinnaksi tulee 1,3 euroa. Vähemmän kuin kaupungin sisäinen matka arvokortilla maksettuna.