RSS
Botti
- Liittynyt
- 10 Heinäkuu 2008
- Viestit
- 8,892
-
Uutisviestien sisällöt mahdollisine virheineen ovat kyseisen sivuston käsialaa. Viestien linkit eivät välttämättä toimi, jos kyseisen sivuston ylläpitäjä on poistanut uutisen.
HSL: Liikennevaloissa seisominen hidastaa raitiovaunujen kulkua
- Viestiketjun aloittaja RSS
- Aloituspäivämäärä
Ensin nauroin yllättävälle tutkimustulokselle.
Sitten avasin linkin ja nauroin tutkimuksen nimelle.
"Raitioliikenteen viivetutkimus 2017"
Itsestäänselvyyksien tutkimista kymmenen vuotta myöhässä. Voin vain kuvitella kuinka turhauttavaa HSL.n kaltaisessa ketterässä organisaatiossa on työskennellä. Jos siis yrittää saada jtn aikaan...
Sitten avasin linkin ja nauroin tutkimuksen nimelle.
"Raitioliikenteen viivetutkimus 2017"
Itsestäänselvyyksien tutkimista kymmenen vuotta myöhässä. Voin vain kuvitella kuinka turhauttavaa HSL.n kaltaisessa ketterässä organisaatiossa on työskennellä. Jos siis yrittää saada jtn aikaan...
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,588
Noin ensilukemalta voisi olla samaa mieltä, mutta ajattele asiaa näin:
Virkamiehistössä on yleisesti tiedettyä, että ratikat ovat liian hitaita ja että valoetuudet ovat surkeita. Asian korjaaminen vaatii kuitenkin rahaa (oikeasti ei vaadi vaan se tuottaa rahaa, mutta alkuinvestointi pitää kuitenkin tehdä ja ne menot ja tuototkaan eivät kohdistu samaan virastoon). Poliitikot istuvat rahakirstun päällä, mutta eivät noin lähtökohtaisesti ymmärrä mistään mitään.
Jotta virkamies saa sieltä kirstusta rahaa, täytyy perustella poliitikoille, mihin sitä tarvitaan ja mitä seurauksia siitä rahankäytöstä on. Perusteluja varten on hyvä olla jotain kättä pidempää.
Näin ajatellen tuo viivetutkimus on ihan järkevä, varsinkin parin vuoden ja toivon mukaan erilaisten toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen.
Virkamiehistössä on yleisesti tiedettyä, että ratikat ovat liian hitaita ja että valoetuudet ovat surkeita. Asian korjaaminen vaatii kuitenkin rahaa (oikeasti ei vaadi vaan se tuottaa rahaa, mutta alkuinvestointi pitää kuitenkin tehdä ja ne menot ja tuototkaan eivät kohdistu samaan virastoon). Poliitikot istuvat rahakirstun päällä, mutta eivät noin lähtökohtaisesti ymmärrä mistään mitään.
Jotta virkamies saa sieltä kirstusta rahaa, täytyy perustella poliitikoille, mihin sitä tarvitaan ja mitä seurauksia siitä rahankäytöstä on. Perusteluja varten on hyvä olla jotain kättä pidempää.
Näin ajatellen tuo viivetutkimus on ihan järkevä, varsinkin parin vuoden ja toivon mukaan erilaisten toimenpiteiden toteuttamisen jälkeen.
Ei ole mitenkään kirkossa kuulutettu fakta, että katutasoisen raitioliikenteen nopeuttaminen on aina ja joka paikassa kokonaistaloudellisesti kannattavaa. Se nimittäin käytännössä tarkoittaa muun liikenteen hidastamista ja usein myös väylien läpäisykyvyn heikentämistä. Tämä hidastus ja heikennys koskee niin kävelijöitä, pyöräilijöitä, busseja kuin autojakin.
Jotta voidaan tehdä edes jossain määrin järjellisiä päätöksiä, myös muun liikenteen hidastamisen vaikutukset pitää arvioida. Kannattaa huomioida, että ratikat seisovat esimerkiksi Kaivokadulla tai Mannerheimintiellä ja monessa muussakin vilkkaassa ylityspaikassa lliikennevaloissa, koska valtavien jalankulkuvirtojen hyvä pääsy väylän yli ja ylitysten turvallisuus on priorisoitu raitioliikenteen nopeuden edelle.
Priorisoinnissa on iso päätös, esimerkiksi onko jalankulku vai raitioliikenne etusijalla milläkin alueella.
Ehdottomasti pitää tutkia mitä vaikutuksia raitioliikenteen valoetuuksien priorisoinnilla on jalankulkijoiden matka-aikoihin, mutta tämä tuskin on suuri ongelma. Nimittäin jalankulkijoiden matka-ajan lisääntyminen toisinaan muutamalla kymmenellä sekunnilla ei tuota mitään ongelmaa, koska jalankulkijat harvemmin ovat sekuntiaikataululla liikenteessä ja jos ovat niin: pitkillä matkoilla matka-ajan saa kurottua kävelemällä nopeammin ja lyhyillä matkoilla viime kädessä hölkkäämällä, joskin lyhyillä matkoilla pelivaraa varmaankin on suhteellisesti enemmän kuin pidemmillä matkoilla, joissa matka-aika on paremmin ennustettavissa.
Voihan tietysti olla, että jalankulkijoiden matka-ajan lisääntymisestä ollaan huolissaan siksi, että kokonaisuuden kannalta suhteellisen mitättömän ongelman huomioon ottaminen todennäköisesti ottaisi samalla huomioon myös autoilijoiden edun.
Jos kävelijät eivät ole sekuntiaikataululla liikenteessä, silloin ei varmaan julkisella liikenteellä kulkijoillakaan ole yleensä sen kiireempi. Kävelijät näet usein vaihtavat erilaisiin julkisiin kulkuvälineisiin. Mistä ihmeestä tulee ajatus, että raitioliikenteen nopeus on kaikkialla itsestäänselvästi kävelyn ja kaiken muun liikenteen sujuvuutta tärkeämpää? Onko ratikka todella liikenteen ylin muoto, jonka pillin mukaan ja ehdoilla kaikki muu liikenne rakennetaan, joka paikassa?
Tässä on kyse lukumääristä ja ajan arvostuksesta. Kuinka paljon on hidastuvia kävely- ja muita matkoja ja kuinka paljon nopeutuvia ratikkamatkoja. Lisäksi on myös yleisesti kyse jalankulkijoiden liikkumisympäristöstä eli kuinka vaikeaa tai helppoa on päästä kaduista yli.
Jos ollaan esimerkiksi Kaivokadulla, sen ylittää nykyään kävellen arviolta ehkä 200 000 - 300 000 henkeä päivässä, joltain varmaan löytyy tarkempia lukuja. Tuo luku on moninkertaisesti enemmän kuin raitioliikenteessä on tuolla kohdalla matkustajia. Vähän samankaltainen tilanne on Mannerheimintiellä. Se, että tuollaisista väylistä pääsevät kävelijät erittäin sujuvasti ja turvallisesti yli vaikuttaa ihan merkittävästi myös joukkoliikenteen kokonaismatka-aikoihin kävelyn osalta.
Varsinaisilla ratikan liikennöintikustannusten muutoksilla ei kyllä ole paljonkaan merkitystä.
Viimeksi muokattu:
339-DF
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 8 Elokuu 2005
- Viestit
- 8,588
Koska et vastannut kysymykseeni, vastaan sinulle itse.
Viiveitä pienentämällä ja säännöllisyyttä lisäämällä saataisiin tutkimuksen mukaan liikennöintikustannuksia pienennettyä noin 6–7 miljoonaa euroa vuosittain. Summa kannattaa suhteuttaa raitioliikenteen liikennöintikustannusten kokonaismäärään, joka on noin 51 miljoonaa euroa vuosittain.
Kävelyn viiveitä pienentämällä saataisiin säästöä 0 euroa.
Viiveitä pienentämällä ja säännöllisyyttä lisäämällä saataisiin tutkimuksen mukaan liikennöintikustannuksia pienennettyä noin 6–7 miljoonaa euroa vuosittain. Summa kannattaa suhteuttaa raitioliikenteen liikennöintikustannusten kokonaismäärään, joka on noin 51 miljoonaa euroa vuosittain.
Kävelyn viiveitä pienentämällä saataisiin säästöä 0 euroa.
Ikävää, että ratikkafanaatikkojen kaupungissa ei näytä olevan tilaa mukavalle kävelylle, ei toimivalle autoilulle, ei paljon millekään muulle kuin ratikoille. Ideaalisessa ratikkakaupungissa ihmislaumat sekä auto- ja bussijonot odottavat pitkään katujen varsilla, kunnes pikaratikka suvaitsee kadun ylityksen
Muutama milli liikennöinti kustannuksissa toki säästetään, kun kevyttä liikennettä kuritetaan.
Muutama milli liikennöinti kustannuksissa toki säästetään, kun kevyttä liikennettä kuritetaan.
Voitaisiin nyt edes aloittaa helpoimmista paikoista. Esimerkiksi seiska seisoo yleensä yli minuutin Kyllikinportin ja Pasilankadun risteyksessä, vaikka muuta liikennettä ei olisi missään. Risteys ei ole muutenkaan äärimmäisen vilkas, joten nollaviipeet saataisiin toteutettua helposti. Tosin se edellyttäisi liikennevalojen asennusta, koska risteyksessä ei ole omia valoja raitioliikenteelle.
Käytit varmaan viipe-sanaa huumorimielessä. http://www.viipe.fi/
Kaikki liikennemuodot seisovat tarpeettomasti typerästi toteutetuissa liikennevaloissa. Aina sama laulu, ei ole rahaa tehdä parempia valoja. Olisipa rahaa edes alkeellisiin parannuksiin karsimalla pahimmat typeryydet pois. Esim hiljaisina aikoina täysin vääriä kiertoaikoja ja huipputyperiä toteutuksia, kukaan ei mene minnekkään ja sitten kun vihreän valon suunnasta loputakin joku tulee, valo vaihtuu punaiseksi hänen nenän edestään jne. Hiljaisena aikana voisi myös kytkeä nykyistä enemmän valoja kokonaan pois.
SD202
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 28 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 1,375
Minulle ei ole auennut Vantaalla sijaitsevan Koivukylänväylän ja Trukkikujan risteyksen liikennevalojen logiikka. Valtaosa risteyksen liikenteestä kulkee Koivukylänväylän suuntaisesti eli suoraan ajaville voisi olla jatkuva vihreä - Trukkikujan liikenne on hyvinkin satunnaista etenkin iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Sitten kun Trukkikujalta on tulossa tai sinne on menossa liikennettä, valot voisivat vaihtua tarpeen mukaan. Nykysysteemillä tuossa risteyksessä tulee aivan turhaa jarruttelua ja kiihdyttelyä, kun suoraan kulkevalle liikenteelle saattaa palaa punainen valo. Suoraan kulkevalle liikenteelle vaihtuu vihreä valo vasta, kun tunnistin reagoi. Kyseessä siis tämä risteys, Trukkikujalla on käytännössä vain yksi teollisuuskiinteistö:
https://goo.gl/maps/FDB2zaQfJL92
Rattivaunu
Tunnistettu jäsen
- Liittynyt
- 24 Kesäkuu 2005
- Viestit
- 6,209
Huumori ja huumorimieli ovat hyviä asioita. 8.6:n soveltama asteenvaihtelullinen taivutus sanasta viive ei missään nimessä ole virheellinen. Viive-sanaa voi taivuttaa sekä astevaihtelulla että ilman sitä. Tästä asiasta on tarkempaa tietoa mm. Kielitoimiston ohjepankissa.
Jalankulku ei juurikaan hidastu, vaikka ratikoita pitäisi yksiselitteisesti väistää kaikissa tilanteissa. Ratikoita on ylipäätään mahdollista tavata harvoissa paikoissa ja niissäkin se sattuu paikalle harvoin. Ei ratikoita ole ongelmaksi asti edes Kaivokadulla, maailman hitainkin kulkija ehtii sen kuutisen metriä leveän ratikkaradan ylitse niissä minuutteja kestävissä aikaikkunoissa ratikoiden tulemisen väleillä. Ruuhka-aikaan.
Liikennevalot ovat olemassa sekä henkilöautojen takia ja henkilöautoja varten. Ilman henkilöautoja olisi äärimmäisen vaikeaa saada aikaan niin hankalia liikennevirtoja, ettei niitä voisi ylittää sujuvasti. Ehkä polkupyörillä se olisi ylipäätään mahdollista tehdä.
Liikennevalot ovat olemassa sekä henkilöautojen takia ja henkilöautoja varten. Ilman henkilöautoja olisi äärimmäisen vaikeaa saada aikaan niin hankalia liikennevirtoja, ettei niitä voisi ylittää sujuvasti. Ehkä polkupyörillä se olisi ylipäätään mahdollista tehdä.