VR:n veturipula

[SlaverioT]

Viime aikoina on tälläkin palstalla tullut ilmi VR:n veturipula. Pulaa on niin sähkö- kuin dieselvetureista. On ainakin esitetty uuden sähkövetoisen raskaanveturisarjan hankkimista. Mielestäni tulisi ensiksi kuitenkin korvata nykyiset veturivetoiset taajamajunat moottorijunayksiköillä.Tämä vapauttaisi sekä diesel- että sähkövetureja tavaraliikenteeseen. Siniset vaunuthan tullaan korvaamaan uudella kalustolla lähitulevaisuudessa ja Dm12 ovat auttamattoman pieniä jo nyt liikennöintävään liikenteeseen.

Toki joidenkin sähköistettyjen rataosien taajamakalusto voitaisiin korvata Sm1/2 junilla, mutta niihin tulisi vähintään rakentaa matalalattiaisia liitevaunuja. Sm1 ja 2 ei ole mielästäni järkevää ajaa sn 160km/h tai suuremmilla, koska ne hidastavat kaukoliikenteen junia kuten tapahtuu Helsinki-Karjaa välillä. Tämäkin rajoittaa Sm1/2 yksiköiden käyttöä pääradoilla ja kun pääkaupunkiseudun Sm5 hankinnoissa ei ole otettu huomioon muuta suomea sieltä tuskin saadaan yksiköitä tähän tarkoitukseen.

Jos hankitaan uutta kalustoa reunaehtoja voisivat olla:

- Sähköversio Sn 140-160km/h
- Dieselversio Sn 120-140Km/h
- >120 istumapaikkaa
- Matalattiaosuus >70%

Eli käytännössä Talent, Desiro, Coradia, Itino, Flirt, GTW,...

Toki uusien taajamajunien hankinta ei poistaisi täysin uusien raskaidenveturien tarvettaa, mutta kuitenkin helpottaisi akuuttia tilannetta.

Ps. Kun puhutaan Kainuun ja Lapin pitkistä välimatkoista tulisi myös ottaa huomioon ravinnontarve esimerkiksi automaattien tai kioskin muodossa.

 

[Jpl]

Sm1 ja 2 ei ole mielästäni järkevää ajaa sn 160km/h tai suuremmilla, koska ne hidastavat kaukoliikenteen junia kuten tapahtuu Helsinki-Karjaa välillä.

Ei ne Sm1/2:t siellä kaukoliikennettä hidasta. Sm:llä pysytään tunnetusti kaukojunan aikataulussa Hki->Kr. Radan huono kunto saattaa olla enemmän syynä.

Rataosan nopeusrajoitukset RHK:n tuoreesta rataosaselostuksesta Helsingistä lähdettäessä (Sn = sallittu nopeus):
Helsinki km 0,2
0,2 Sn 50 Rajoitus
1,4 Sn 80 Rajoitus
3,0 Sn 60 Kaarre R=300
Pasila asema km 3,2
3,8 Sn 120
Leppävaara 11,2
16,3 Sn 100 Kaarre R=590
19,9 Sn 120
Espoo km 20,6
36,8 Sn 110 Kaarre R=800
Kirkkonummi km 37,5
38,6 Sn 130 Kaarre R=850
40,3 Sn 160
46,8 Sn 120 (tunnelit, rajoitus koskee vain kaksikerrosvaunuja)
48,1 Sn 160
Siuntio km 51,3
60,0 Sn 120 Kaarteita R=800
Inkoo km 70,6
74,3 Sn 160
81,6 Sn 140 Kaarre R=1000
84,0 Sn 100 Kaarre R=600
86,2 Sn 60 Kaarre R=470
86,9 Sn 140 Kaarre R=1200
Karjaa km 87,1

Eli: 56,9 km nopeudella 120 km/h tai alle ja 25,7 km 160 km/h nopeudella. 4,3 km 130-140 km/h.

 

[Jazu]

Mikäli taajamajunien tilalle joskus vapautuu kaupunkijunakalustoa, niin pitäisin sitä parempana vaihtoehtona veturivetoisten junien sijaan. Toki Eil:ssä on puolensa (mukavat penkit ja suht hiljainen kyyti), mutta esim. Samit ovat paljon sukkelampia liikkumaan ilman Sr 1:n nykimistä asemille tultaessa ja niiltä lähdettäessä.

Tämä on vain minun mielipiteeni pohjautuen kokemuksiini välillä Kyrölä-Helsinki.

 

[Aleksi.K]

Mikäli taajamajunien tilalle joskus vapautuu kaupunkijunakalustoa, niin pitäisin sitä parempana vaihtoehtona veturivetoisten junien sijaan.

Olen samaa mieltä. Sm4:ten ongelma on vain se, että niillä täytyy sitä sähköä olla, toisin kun kiskobusseissa. Mikäli kiskobusseista saataisiin sm4:sen kaltainen versio, niin se olisi ainakin matkustajien kannalta parempi asia. Matka-ajat lyhentyisivät, ja istumapaikkoja olisi enemmän.

 

[otto s]

Mikäli kiskobusseista saataisiin sm4:sen kaltainen versio, niin se olisi ainakin matkustajien kannalta parempi asia. Matka-ajat lyhentyisivät, ja istumapaikkoja olisi enemmän.

Diesel kiskobusseista on lähes mahdotonta saada yhtä helposti kiihtyviä, kuin sähkömoottorijunista. Periaatteessahan se siis olisi mahdollista, mutta ei millään lailla taloudellista. Jos tätä tätä tarkoitit.

 

[Jazu]

Diesel kiskobusseista on lähes mahdotonta saada yhtä helposti kiihtyviä, kuin sähkömoottorijunista. Periaatteessahan se siis olisi mahdollista, mutta ei millään lailla taloudellista. Jos tätä tätä tarkoitit.

Ja tuskin nuo Keski-Euroopan päättäjät dieseljunien suosimisesta riemastuisivat. Vihreät arvot kun tuntuvat olevan kovasti muodissa nykypäivänä...saas nähdä milloin VR:n on alettava maksamaan diesel-laitteistaan päästö- tai ympäristöveroa. Veikkaan, että sekin päivä koittaa vielä tulevaisuudessa.

 

[ultrix]

Dieselvehkeistä maksetaan jo nyt korkeampaa rataveroa.

 

[Murzu]

Tässä ehdotus, joka nopeuttaisi veturikiertoa edes hiukan. Tukholman rautatieaseman tyyliin. Eli tehdään puolenvaihtopaikka Helsingin veturijuna raiteille, aivan päätepuskimen läheisyyteen. Näin esim raiteelle 8 tulevan junan veturi irrottautuisi junastaan, ja pääsisi puolenvaihtopaikan ansiosta "karkuun" 9 raidetta pitkin, joka olisi tietysti sillä hetkellä tyhjä. Näin veturi saataisiin heti junan tultua käyttöön. Nykyään veturit saattaa olla "pussissa" jopa tunnin, ennen kuin ne vapautuu junan lähdettyä uudelleen käyttöön. Puolenvaihtopaikka olisi mitoitettu niin, että veturi mahtuu juuri ja juuri kääntymään sen takana, näin juna ei jäisi kuin noin 1½ veturinmittaa nykyistä kauemmas päätepuskimesta.

 

[Kotkalainen]

Ehdotus on hyvä, mutta ongelmana on se, että milloin Helsingin päässä on arkisin vapaita laitureita? Nykyään Helsingissä on tyhjiä laitureita vain viikonloppuisin. Helpompaa olisi hankkia Sr2 vetoisiin IC² juniin ohjausvaunut, jolloin ei veturille tarvitsisi tehdä mitään. Junan saapuessa asemalle tarvitsisi tyhjentää juna, siivota tarvittaessa, vaihtaa suuntaa ja suunnanvaihdon takia toiseen päähän pitäisi mennä kuljettaja.

 

[tkunnas]

Ehdotus on hyvä, mutta ongelmana on se, että milloin Helsingin päässä on arkisin vapaita laitureita? Nykyään Helsingissä on tyhjiä laitureita vain viikonloppuisin. Helpompaa olisi hankkia Sr2 vetoisiin IC² juniin ohjausvaunut, jolloin ei veturille tarvitsisi tehdä mitään.

Myös tavalliseen IC-junaan voisi laittaa ohjausvaunun - veturi vain junan pohjoispäähän ja ohjausvaunu Helsingin puoleiseen päähän. Näin siis jos se ohjausvaunu on 2-kerroksinen.

 

[Murzu]

Ehdotus on hyvä, mutta ongelmana on se, että milloin Helsingin päässä on arkisin vapaita laitureita? Nykyään Helsingissä on tyhjiä laitureita vain viikonloppuisin.

Niin, tämä on täysin aikataulusuunnitteellinen seikka. Junat tulevat nykyään yhdessä rysässä Helsinkiin ja seisovat siellä pitkän tovin. Kun paremmalla suunnittelulla junat saataisiin tulemaan paremmin limitettynä, ja seisonta-ajat mimimoitua. Veturilla junan edestä poispääsy vaatisi noin 5min viereisen raiteen tyhjänä oloa. Ei luulisi olevan vaikea rasti, jos vain osataan suunnitella minne raiteelle voi ajaa ja milloin.

 

[tkunnas]

Junathan eivät seiso Helsingin raiteilla tyhjän panttina, vaan ne useinkin siivotaan siinä välissä. Ja kun kääntöaikaa on riittävästi, ehtivät matkustajat ensin poistua ennen siivoojien tuloa ja nämä taas ehtivät rauhassa tehdä työnsä ennen uusien matkustajien tuloa.

Veturi kyllä seisoo tyhjän panttina siellä pussin perällä tämän ajan.

 

[tkunnas]

Veturipula tuntuu kyllä aina yhtä omituiselta asialta kun käy katsomassa Nokelassa majailevaa Dr16-armadaa. Tuntuvat olevan siellä aina...

 

[kemkim]

Kun paremmalla suunnittelulla junat saataisiin tulemaan paremmin limitettynä, ja seisonta-ajat mimimoitua.

Pitää muistaa, että Helsinkiin saapuminen määräytyy muualla Suomessa olevien junien aikataulujen mukaan ja vaihdot pitää saada hoidettua hyvin. Luulen, että pelivaraa ei paljoa ole Helsingin-päässä.

 

[karihoo]

Ehdotus on hyvä, mutta ongelmana on se, että milloin Helsingin päässä on arkisin vapaita laitureita? Nykyään Helsingissä on tyhjiä laitureita vain viikonloppuisin. Helpompaa olisi hankkia Sr2 vetoisiin IC² juniin ohjausvaunut, jolloin ei veturille tarvitsisi tehdä mitään. Junan saapuessa asemalle tarvitsisi tyhjentää juna, siivota tarvittaessa, vaihtaa suuntaa ja suunnanvaihdon takia toiseen päähän pitäisi mennä kuljettaja.

Niin, tämä on täysin aikataulusuunnitteellinen seikka. Junat tulevat nykyään yhdessä rysässä Helsinkiin ja seisovat siellä pitkän tovin. Kun paremmalla suunnittelulla junat saataisiin tulemaan paremmin limitettynä, ja seisonta-ajat mimimoitua. Veturilla junan edestä poispääsy vaatisi noin 5min viereisen raiteen tyhjänä oloa. Ei luulisi olevan vaikea rasti, jos vain osataan suunnitella minne raiteelle voi ajaa ja milloin.

Tässä kohtaa täytyy myös muistaa, että vaikka Valtionrautatiet on nykyisin osakeyhtiö niin siellä on edelleen valtiollinen (lue: kankea ja poliittinen) ohjaus mukana ja sen mukana muutosten aikaansaaminen kestää. Itsekin mielelläni näkisin tuon puolenvaihtomahdollisuuden helpottamassa pullonkauloja silloin kun tätä puolenvaihtoa on mahdollista käyttää.