Kysymyksiä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen historiasta

Milloin HKL:llä autolinja-termi muuttui bussilinjaksi? Jossain kohtaa 90-luvulla varmaan.
Ja viime vuosina se on muuttunut HSL:llä yhä useammin pelkäksi bussiksi (esim. "Bussi 23 poikkeusreitillä..."). Jos bussilinja on olevinaan liian pitkä sana, voisi sen tilalla käyttää pelkkää linja-sanaa, koska linjanumerointi ei ole päällekkäinen muiden liikennevälineiden kanssa.
 
Muistaakseni 2000-luvun puolivälissä. Ensiksi numeron saivat ratikkapysäkit ja sitten bussipysäkit. Ensimmäinen HKL:n aikataulukirja, jossa numerot mainittiin pysäkkiluettelossa (silloin kun pysäkkiluetteloita vielä niissä oli), oli syksy 2006 – kevät 2007. Hieman myöhemmin myös YTV antoi Espoon, Kauniaisten, Keravan, Kirkkonummen ja Vantaan pysäkeille numerot. 2010-luvulla Helsingin pysäkkitunnukset saivat eteensä H-kirjaimen.
 
Pysäkkinumeroihin vähän liittyen, mikä mahtaa olla se katoksen katon päädyssä oleva numero? Onko se vain katoksen ns. kylkinumero, että pysytään kartalla siitä, että missä mikäkin katos on? En ole varma näkyykö niitä kaikissa HSL-kunnissa, mutta Helsingin vihreissä katoksissa niitä ainakin on.
 
Milloin pääkaupunkiseudulla alkoi aamuyö liikenne? Ainakin 1980-luvulla vielä liikenne loppui jokapäivä n. Klo 1 yöllä.
 
Pysäkkinumeroihin vähän liittyen, mikä mahtaa olla se katoksen katon päädyssä oleva numero? Onko se vain katoksen ns. kylkinumero, että pysytään kartalla siitä, että missä mikäkin katos on? En ole varma näkyykö niitä kaikissa HSL-kunnissa, mutta Helsingin vihreissä katoksissa niitä ainakin on.
Pysäkin pitkä numero ei liity katoksiin, koska sellainen on myös niillä pysäkeillä, joilla ei ole katosta. Sitä en osaa sanoa, miksi on olemassa kaksi eri numerosarjaa.

Digitransitista voi kaivaa esiin pitkän numeron lisäksi vaikkapa pysäkkien sijainnit: Linkki Digitransitin GraphiQL -palveluun (muistakaa painaa play-painiketta).
 
Pysäkkinumeroihin vähän liittyen, mikä mahtaa olla se katoksen katon päädyssä oleva numero? Onko se vain katoksen ns. kylkinumero, että pysytään kartalla siitä, että missä mikäkin katos on? En ole varma näkyykö niitä kaikissa HSL-kunnissa, mutta Helsingin vihreissä katoksissa niitä ainakin on.
Tavallaan näin. Esimerkiksi nuo vihreät katokset omistaa mainos- ja mediayhtiö JCDecaux. Numeroinnilla kai seurataan sitä, että mainokset tulee vaihdettua oikeilta pysäkeiltä oikeisiin aikoihin ja katoksia siirrettäessä tunniste pysyy vaikka pysäkin HSL-tunnus vaihtuu.
 
Pysäkin pitkä numero ei liity katoksiin, koska sellainen on myös niillä pysäkeillä, joilla ei ole katosta. Sitä en osaa sanoa, miksi on olemassa kaksi eri numerosarjaa.
Pitkä numerosarja on Digitransitin käytössä jokaisessa Digitransit-kaupungissa. Esimerkiksi Porissa ja Oklahomassa H1494-muotoinen paikallinen numerosarja ei ole käytössä, mutta Digitransitin pitkä sarja on käytössä. Pitkä sarja ei ole näkyvissä matkustajille.
 
Pitkä numerosarja on Digitransitin käytössä jokaisessa Digitransit-kaupungissa. Esimerkiksi Porissa ja Oklahomassa H1494-muotoinen paikallinen numerosarja ei ole käytössä, mutta Digitransitin pitkä sarja on käytössä. Pitkä sarja ei ole näkyvissä matkustajille.
En hahmota, onko ”pitkä numero” se numero, joka näkyy pysäkin liuskoissa ja Reittioppaan linjasivulla, esim. H1554, E5673 tai V2834, vai se numero, joka näkyy katoksissa ja on vain niillä pysäkeillä, joilla on katos. Ja onko kaikissa Suomen kaupungeissa, joissa on paikallisliikennettä, pysäkeillä HSL:n liuskanumeroiden tapaiset numerot?
 
Takaisin
Ylös