HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelma 2027 - 2029

Nämä on ihan totta, mutta todennäköisesti ei ole tehokasta rahankäyttöä käyttää rahaa siihen, että E-juna kulkee 10 minuutin välein 15 minuutin sijaan. Rahat eivät haihdu savuna ilmaan, jos E-juna kulkee 15 minuutin välein, vaan niillä voidaan perustaa uusia bussilinjoja, jotka luovat aivan uusia yhteyksiä.
Lisähuomiona että 15 minuutin vuorovälillä kulkeva kaikilla asemilla pysähtyvää E-junaa ei pysty järkevästi tahdistamaan Helsingin ja Huopalahden välillä I- ja P-junien kanssa vaan seurauksena olisi joko epäsäännölliset vuorovälit tai kaksi peräkkäistä junaa suunnilleen 2-3 minuutin etäisyydellä toisistaan.
 
Lisähuomiona että 15 minuutin vuorovälillä kulkeva kaikilla asemilla pysähtyvää E-junaa ei pysty järkevästi tahdistamaan Helsingin ja Huopalahden välillä I- ja P-junien kanssa vaan seurauksena olisi joko epäsäännölliset vuorovälit tai kaksi peräkkäistä junaa suunnilleen 2-3 minuutin etäisyydellä toisistaan.
Ja alle 5 minuutin välein ei voi liikennöidä edes kaupunkiradoillakaan luotettavasti JKV:n ollessa käytössä.
 
Tuleva E-juna on yhtä kuin pidennetty A-juna. A kulkee Huopalahteen asti samoja kiskoja pitkin kuin Kehäradan junat. Vuorovälien pitää olla yhteensopivat. Haasteita tulisi, jos Espoon kaupunkijunat kulkisivat 15 min välein ja Kehäradan junat 10 min välein. Kehäradan junien vuorovälien pitää Pääradan puolella synkata myös K-junien kanssa.
.
 

Koska käytettävissä on vain tietty määrä rahaa, ja ja jos tuollaisen linjan, jolla tehdään hieman pidempiä matkoja, vuoroväliä tihennetään 15 minuutista 10 minuuttiin, se ei todennäköisesti tuo yhtä paljoa matkustajia kuin rahan käyttäminen johonkin muuhun asiaan toisi.

Olisi mielenkiintoista nähdä simulaatio siitä, paljonko matkustajamäärä lisääntyisi, jos perustettaisiin asiakaspalautteen perusteella asiakkaiden kaipaamia bussiyhteyksiä vs. paljonko 10 minuutin vuoroväli lisää matkustajia. Voihan olla mahdollista, että vaikka 10 minuutin vuoroväli ei tuo prosentuaalisesti juurikaan lisää matkustajia, absoluuttisesti mitaten matkustajia tulee silti enemmän kuin kokonaan uusia yhteyksiä luomalla, koska E-junan matkustajamäärä on niin iso.
 
Koska käytettävissä on vain tietty määrä rahaa, ja ja jos tuollaisen linjan, jolla tehdään hieman pidempiä matkoja, vuoroväliä tihennetään 15 minuutista 10 minuuttiin, se ei todennäköisesti tuo yhtä paljoa matkustajia kuin rahan käyttäminen johonkin muuhun asiaan toisi.

Olisi mielenkiintoista nähdä simulaatio siitä, paljonko matkustajamäärä lisääntyisi, jos perustettaisiin asiakaspalautteen perusteella asiakkaiden kaipaamia bussiyhteyksiä vs. paljonko 10 minuutin vuoroväli lisää matkustajia. Voihan olla mahdollista, että vaikka 10 minuutin vuoroväli ei tuo prosentuaalisesti juurikaan lisää matkustajia, absoluuttisesti mitaten matkustajia tulee silti enemmän kuin kokonaan uusia yhteyksiä luomalla, koska E-junan matkustajamäärä on niin iso.
E-junan tuleva kierrosaika taitaa olla suurin piirtein 80 minuuttia, koostuen kahdesta n. 35 min linjasivusta Kauklahteen ja sieltä pois, sekä kahdesta 5 minuutin kääntöajasta. 10 minuutin vuoroväli silloin vie 8 junaa ja 15 minuutin vuoroväli vie 6 junaa. Mikähän lienee säästö vuositasolla ja montako bussilinjaa sillä perustettaisiin?

E-juna kuitenkin olisi kaupunkiradan valmistuttua ainoa yhteys moneen kasvavaan lähiöön, esim. Keraan, jonne asukkaita on vissiin tulossa 16 000.

Perustetaanko se bussilinja menemään sitten Kerasta jonnekin, kun juna menee aika harvakseltaan, eikä edes yhtään tiheämmin kuin nykyään?
 
Koska käytettävissä on vain tietty määrä rahaa, ja ja jos tuollaisen linjan, jolla tehdään hieman pidempiä matkoja, vuoroväliä tihennetään 15 minuutista 10 minuuttiin, se ei todennäköisesti tuo yhtä paljoa matkustajia kuin rahan käyttäminen johonkin muuhun asiaan toisi.

Olisi mielenkiintoista nähdä simulaatio siitä, paljonko matkustajamäärä lisääntyisi, jos perustettaisiin asiakaspalautteen perusteella asiakkaiden kaipaamia bussiyhteyksiä vs. paljonko 10 minuutin vuoroväli lisää matkustajia. Voihan olla mahdollista, että vaikka 10 minuutin vuoroväli ei tuo prosentuaalisesti juurikaan lisää matkustajia, absoluuttisesti mitaten matkustajia tulee silti enemmän kuin kokonaan uusia yhteyksiä luomalla, koska E-junan matkustajamäärä on niin iso.
Tässähän ei tosiaan olla tihentämässä minkään linjan vuoroväliä (toki U-junan), vaan A-junaa käytännössä vain pidennetään aluksi Espoon keskukseen ja myöhemmin Kauklahteen. Kehäradan junat kulkevat samoilla raiteilla A-junien kanssa, kuten sulle on jo selitetty, eikä 10 min vuoroväli sovi 15 min vuorovälin kanssa yhteen.
 
Ja kuten on osoitettu on raiteet paras tapa siirtää massoja, Espoossa ei myöskään muuten saa heitä liikkelle jollei ole helppo mennä tai vaihtaa eli 10 minuutin vuoroa väli juuri passeli.

Mielenkiintoisesti Leppävaaran palvelut saavat lisää asiakkaita kaupungin panostuksella, tai valtion.... Raidejokeri varmasti tuonut lisää ihmisiä kaupoille ja leffaan
 
Hassusti kuvaa HSL alueen järkevän ajattelun vähyyttä, arvokasta katutilaa autoille kun on heikot joukkoliikenneyhteydet, joille ei siis aiota tehdä mitään https://www.lansivayla.fi/paikalliset/9523178
Westendin uimarannalle ei vaan ole järin huonot julkiset yhteydet. Westendinasemalle on näet matkaa noin 400 metriä. Uimarannalle on myös joukkoliikennekysyntää vain kauniina aurinkoisina päivinä ja bussilinjaa ei oikein pysty liikennöimään sään mukaan.

Vaikka toki esimerkiksi pienten lasten kanssa on paljon käytännöllisempää ja turvallisempaa kulkea uimarannalle autolla ja appitaksilla.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä julkisella liikenteellä ja useammalla vaihdolla matkustaminen pienten lapsien kanssa on vähän epäturvallista, varsinkin jos lapsia on useampia. Autolla kuljettaessa villitkin kakarat pysyvät paremmin matkassa.
Eli oma heikko kasvatustaito oikeuttaa tuhota maailmaa pikkuhiljaa yrittämättä muuttaa mitään
 
Eli oma heikko kasvatustaito oikeuttaa tuhota maailmaa pikkuhiljaa yrittämättä muuttaa mitään
Suurin osa ihmisistä nyt vaan suhtautuu liikkumiseen ja muutenkin elämään aika käytännöllisesti, varsinkin lapsiperheissä, joissa on yleensä muutakin elämänsisältöä kuin manata ympäristöahdistusta.

Minä lähden siitä, että erilaisiin elämäntilanteisiin ja erilaisiin kulkutarpeisiin sopivat erilaiset liikkumisratkaisut ja että vaikka nuorten citysinkkujen ja usein pientaloalueilla asuvien lapsiperheiden liikkumisvalinnat ovat monista syistä erilaisia.
 
Takaisin
Ylös